lauantai 17. joulukuuta 2011

KYÖKKIPIIKA RUMPAA

Mustiksen pikkutonttu
Jouluhullu kyökkipiika otti varaslähdön rumpaamalla vapaapäivinään ennen Annaa ja syy siihen istuu tässä vasemmalla puolella:)

Penkoessaan muistojaan, piika löysi rakkaan pikku tonttunsa, joka muistutti häntä siitä, etteivät joulun tinkelitankeli-rinkelirankeli-jutut ihan itsekseen tulleet, kuten eivät kranssit tai havupallotkaan kamanan pihtipieliin. Joten tulipalokiireellä piti hösäyttää ainakin joulukorttiaskartelu käyntiin ja valita sen verran työläs malli, että sen tekemistä voisi hyvällä omallatunnolla siirtää huomiseen, ylihuomiseen ja sitä seuraavaan huomiseen aina niin kauan, niin ettei koko peevelin kortteja tarvinnut tehdä ollenkaan, tai ei ainakaan tämän vuoden joulupostiin:)

Pääasia on, että aika kuluu, roskia tulee ja pääkoppa kuumenee kuin saunankiuas arpoessaan ehtiikö-eiko ehdi- ehtiikö- vai ei, samalla kun aivoja pommittavat ajatukset paketoinnista, leipomuksista ja siitä, että pakollinen mattokin olisi hyvä laittaa jo likoamaan. Joten sakset, nauhat ja kortit äkkiä pitkin lattiaa ja verannan siivous yhdistettynä laatikkohösseliin, kakkujen leipomiseen ja piparkakkutaikinan tekoon kävi laiskalla jo melkein työstä? Joku tuoksu, ikäänkuin muisto, juorusi kyökkipiialle että lanttulaatikot ovatkin jo valmiita ja porkkanalaatikot uunissa. Kyökkipiika on konservatiivisesti sitä mieltä, että joulun kahvipöytään kuuluu ehdottomasti taatelikakku ja hieno hiekkakakku pakollisten torttujen, piparkakkujen ja pullan lisäksi. Mutta kuinkas sitten kävikään? Hieno kakku halusikin näyttää vähemmän hienolta ja syyhän oli ilman muuta uudessa uunissa ja upouudessa kakkuvuokassa, joka ei vielä ymmärtänyt, että kakku luovutetaan aina tekijälle! Kyökkipiikaa tästä ei ainakaan voida syyttää!
















Jos jossakin vähän onnistui, niin heti olivat nämä peevelin persopukit riitelemässä makupalasta ja arvostelemassa tuloksia. "Tomusokerilla on peitetty, ettei palanut näkyisi" hirnuvat pukit onnessaan. Ajoin ne äkkiä matkoihinsa ja uurastin seuraavaksi nisset ja nasset uuniin. Homman vauhdittamiseksi sain apua itseltään Sevillan parturilta, jonka halusin ehdottomasti tällä Vadrucci-kuorrutteella:)


Vaihtoehtoisesti voi valita vaikka "Rudolf the rednose reindeer"-kappaleen, MUTTA ainoastaan ja vain teknoversiona, joten älä kuvittele pääseväsi yhtään helpommalla:) Klassikot rusikoidaan nyt tyylikkäästi kyökkipiian malliin ja katso, miten siinä kävi? Uuni olikin oikea taikauuni ja piparit muuttuivatkin joulupulliksi:)
Ihmeellistä on joulun taika, joka ei kuitenkaan ole mitään verrattuna CocaCola-pukkiin, joka erään kerran erehtyi kyökkipiian keittiöön. Sitä pukin ei olisi kannattanut tehdä, sillä Hän muuttui kokonaan siniseksi eli juuri sellaiseksi, mikä hän oli alunperin ollutkin? Kaikki ovat valheellisesti ehkä siinä uskossa että hän on se punapukuinen ulkomuodosta päätellen oman osansa kolaa kitannut jenkkihössäke. Mutta totuus on tarua ihmeellisempää ja se on tässä! 

Lisäksi kyökkipiika piilottelee keittiön nurkassa iki-ihanaa possuaan, joka on selvinnyt tontun hellässä hoivassa jo useita vuosia ilman suurempia havereita, mitä nyt jalka ollut vähän kipsissä ja korva kuurona parista tällistä, mutta kuten kuvasta näkyy, ei se tämän parin yhteiseloon ja jouluiloon ole juurikaan vaikuttanut:)

Toivotan Sinulle mukavia lahjanvalvojaisia ja onnistuneita paistoksia, etenkin jos kyse on perunaloojasta, jonka voit tehdä allaolevalla Martta Vendelinin joulukirjasta varastella ohjeella. Joulunvihaajille on paha toivottaa mitään ja tuskinpa he tänne pahemmin eksyvätkään:) Itselläni joulun viharakkaus-suhde jää vielä sinne rakkauden puolelle.

PlagiaaTeille ilmoitan että kuvat ovat omiani kuten muistotkin:) Tuubetus on Vadrumin (A.Vadrucci) hienosti raiskaama klassikko, johon lupaa ei ole saatu, eikä sitä ole pyydetty:)


perjantai 9. joulukuuta 2011

JOULURUMPAUS


Olen varma että kalenterissa ja kuukaudessa oli päiviä ennen paljon enemmän! Ainakin ennen Annan päivää, jota ennen muinoin vietettiin muuten vasta 15. päivä joulukuuta, josta oli yhdeksän yötä jouluun.  Tästä syystä Lucian päivä sattui sopivasti Annan aattopäiväksi, ajaksi jolloin yö oli pisimmillään. 

Se oli täynnä taikaa, pelottavia tarinoita ja uskomuksia sen lisäksi että kaikenmaailman kirotut vainajat olivat liikenteessä juuri silloin, nekin kun olivat rahvaan siihen aikaan paljon ahkerampia kuin nykyään. Lehmiä hyysättiin ylenmäärin ja lampaitakin tapettiin kuten muutenkin suurien juhlapyhien edellä. Amerikkalaisen mallin mukaan adventtikalenteri aloitetaan kuulemma takaperin eli ensimmäinen luukku onkin 24. päivä - minusta tämä vaikuttaa kyllä pahasti palturilta ja perin englantilaiselta. Kalenterissa siis edetään luukku kerrallaan taaksepäin, jolloin ei ole sitä vaaraa, ettei tiedä montako yötä siihen taas olikaan kun pukki nuohoaa savupiipun.  Meikäläisellä kun saattaa omien laskujen mukaan olla marraskuussakin vain 22 päivää jouluun, onneksi ne kuitenkin joulukuun ensimmäisen päivän aattona lisääntyivät taas normaaliin 24 päivään:)

Itäisen kirkon piirissä Annan päivää on vietetty jopa 9. päivä syyskuuta, joka sopi vallan mainiosti riistakauden alkuun koska siinä yhteydessä oli helppo kerjätä Annalta onnea myös metsästykseen, joka suomennettua tarkoittaakin epäonnea onnen tuojalle. Raamatunhistoriasta Anna muistetaan Neitsyt Marian äitinä, joten äkkiäkös hänestä pyhimys pykättiin saman tien, olihan hän sentään Jeesuksen mummu. Nykyään vietämme Annan päivää 9. päivä joulukuuta, joka on melko uusi keksintö eli lähtöisin vasta 1600-luvulta:) Annana pantiin sahdit käymään ja aloitettiin muutenkin  joulunvalmistus todenteolla. 

Koska olen ainakin 33 vuotta tuurannut jouluhullua kyökkipiikaa, tarjoilen mielelläni pari käytännön ohjetta, jolla selviät todella näppärästi joulukiireistä. 


Ensimmäiseksi: Siivoa koko talo katosta lattiaan tai katso nyt edes sängyn alle ja kaappien päälle ja tee se ehdottomasti ennen leipomuksia, paistamisia ja kaiken maailman risukranssiaskarteluja tai havupalloja, niin saat siivota vielä uudelleen:)

Havupallo styroxiin, oasis on helpompi
Toiseksi: Muista pestä ikkunat ja vaihtaa verhot, mutta varo, ettei iloksesi lehahda riivattu Joulukärpänen, sillä huhujen mukaan otuksella on melko terävä ja vähän pisteliäs surina, joka saa porukkaa kummasti takajaloilleen. Ihan hentoa pörinää olin kuulevani vähän itsekin, mutta se taisi olla vain tämä ikäloppu ja vähän höppänä pää, joka sillon tällöin narisee ja natisee liitoksistaan. Varovaisena Myrkkyhämähäkki vetäytyi kuitenkin visusti seittinsä suojaan ja näytteli ulospäin hyvin harmitonta Maija Poppas-lookkia:)

Kolmanneksi: Avaa kaikki kaupantätin nätisti paketoimat lahjat ja kääri ne uudelleen pakettiin. Muista hienot rusetit ja sellofaanit, mutta varo ylimääräistä kiroilua, sillä tontut ovat jo ikkunasi alla tai oven takana korvat höröllään ja höpottävät mantraa"Täs on kynä kummallinen punainen ja musta, lukea ei kukaan taida tontun kirjoitusta" Eipä niin, mutta sen tiedän, että punaisia merkintöjä minulla on todella paljon:) 

Neljänneksi: Muista kirjoittaa pukille!
 

Ohjeita voisi jatkaa loputtomiin, mutta jo näiden luettelemisesta tuli niin hirvittävä väsymys, että antaisin melkein sieluni autuuden, jos voisin hypätä joulurulianssin ohi! Huomaa sana MELKEIN. Laitan loppuun kirjeen joulupukille Annan yllytyksestä, hän kun oli rustannut jo omansa ja koska versioni vuodelta 2009 on yhä käypää tavaraa, niin turhapa tuota on uusiksi enää kirjoitella.

KIRJE JOULUPUKILLE                    17.12.2009

Rakas pukki

Tiedän kyllä että olet erittäin komea ja mahtava mies ulkokuoresi alla, aivan samoin kuin minäkin olen erittäin kaunis ja nuori oman ulkokuoreni alla. Ja koskapa oletkin niin iso ja mahtava, niin miellän sinut heti Jumalasta seuraavaksi (joskus kyllä pidän vahingossa Jumalaakin joulupukkina) minkä vuoksi esittäisin Sinulle pari pientä toivomusta.

1. Toivon aluksi vaikka kaksi miljoonaa euroa, on oma asiasi annatko ne Lotosta vai nakkaatko pussillisen portailleni (vähempi rahamäärä tekee minut vain vihaiseksi).

2. Toivon saavani miehen, josta haaveilen, tuntomerkkejä voit katsastaa aikaisemmasta blogistani, joka taisi olla marraskuun loppupuolella ja joitakin ihannemiehen ominaisuuksia löytynee myös lokakuun jatkokertomustarinasta, joka tuli rustattua pyhänpäivän kunniaksi. Tätä historiaa löytää vain pukki:)

3. Toivon että maanvetovoima kääntyisi vain ihmeellisesti pelkäksi vetovoimaksi, mutta lisäksi pikkupullo Feromonia ei olisi ollenkaan pahitteeksi pakollisen Chanel N:o 5 lisäksi.

4. Toivon kovasti että ulkomuotoni kohenisi ihan itsestään ilman turhia rehkimisiä, joten ei kannata ainakaan suksia tuoda eikä missään tapauksessa pelkkiä sauvoja (niitähän on markkinoilla yhtä montaa laatua kuin kahvileipiä joulupöydässä). Luistimet ovat minulle aivan liian liukkaat, joten ehdottomasti ei niitäkään, voin katsella tähtiä hyvin muutenkin:)

5. Lisäksi toivon paria vaatimatonta varahuusholleja jostakin Hiltonin kaltaisesta tavernasta, mukavasta, lämpimästä ja aurinkoisesta paikasta kuvan kaltaisen oman pikkukartanon lisäksi:)
 
Jos nämä toiveet tuntuivat Sinusta kovin vähäpätöisille, niin sen lisäksi voit auttaa maailman hätää kärsiviä, lisätä ymmärrystä, rakkautta ja auttamishalua ihmisten välillä ja antaa meille ripauksen joulumieltä vuoden jokaiselle päivälle. (Tämä loppuosa taisikin mennä Jumala-sektorin puolelle?)

Kiitos Sinulle pukki, ikinä et ole tuottanut pettymystä, vaikka kirjoitinkin Sinulle viimeksi vuonna 1965 ja tämän version 44 vuotta myöhemmin, joten liian usein en Sinua vaivaa?


(Annanpäivä ja Rumpaus liittyy Raahelaiseen tapahtumaan ja rumpaus tarkoittaa lähinnä ilottelevaa metelöintä. Linna-kuva on varastettu Pedrolta, en tiedä, onko lupa jo vanhentunut, ilmoita heti jos näin on.