Lemmikit, luonto, historia, kirpputorilöydöt, kirjat, juhlapyhät, vuodenajat, noitavainot, sadut, perinteet, valokuvaus, Taina Marjasen tontut, noita-akat, jouluhullu kyökkipiika, juhannus, vappu, pääsiäinen, pyhäinpäivä, halloween, meri ja Pyhäjoki

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

KUKKONI KUOLI KOMEA:)





särkynyt kukko, terassi
Terassi, kukko, kaariporttiKaunis kukkoni otti ja kuoli neitsytlennolleen, eikä ilahduta enää kminua loisteellaan eikä uljaalla olemuksella, kiekumisesta nyt puhumattakaan:)

Eräänä toukokuun aamuna heräsin aivan jumalattomaan rähinään ja räkätykseen kun naakat ja harakat nauraa kikattivat särkyneen kukkoni surkeaa olomuotoa. Kokosin kukkovainajani sirpaleet viime kuvausta varten terassille, samalla kun muistelin miten hienolta se olikaan näyttänyt orrellaan niin huurteisena pakkasaamuna kuin kesäillan lämmössäkin. Sirpaleet tietävät aina onnea, joten ehkä kukkoni tuo sitä sirpleen verran lisää? Se ei olisi tässä maailmassa ollenkaan pahitteeksi:)
  

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Elaingeenivarat/sailytysohjelmat/maatiaiskana/AE78720ED107BF51E040A8C0033C3B9B
Tässäpä sitten aidon ja elävän kukon kohtalon täyttymys ja tapahtumatekniikka. Pyövelinä on asiantunteva henkilö ja kyseessä on julkinen teloitus- ja koulutustilaisuus. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy kuvan alla olevasta linkistä. Tunareille ja vasta-alkajille tämä tapa ei sovellu ollenkaan ja loppujen lopuksi tämä kitalakipisto on minusta turhaa nykyajan kotkotusta, joka ei takuulla vähennä siivekkään olennon kärsimystä tippaakaan!

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vanha konsti on tässäkin parempi kuin pussillinen uusia, eli kalaus kalloon, pää pölkylle ja vesurilla poikki ja se on siinä! Se lienee edelleenkin kivuttomin ja suruttomin tappotekniikka, mutta sehän ei nykyään olekaan pääasia. Tärkeintä on ainoastaan ihmisen lapsellisen ja itsekäs halu saada mahdollisimman virheetöntä ja hyvin veretöntä lihaa. Ehkä EU-direktiivit vaativat kohta keskieuroopplaista tai jopa välimerellistä eläinkuljetusmentaliteettia meillekin.

Olen karvaasti kokenut myös päättömän kanan luovat lentoharjoitukset, kun se räpikoi pellon poikki luokseni tai ainakin ojanpientareelle asti värjäten hangen verenpunaiseksi. Kuulen vieläkin ukkojen naurut korvissani ja oman kiljumiseni. Kyseessä oli naapurin leppoisan ja mukavan isännän vähän karskimpi huumorintaju:) Tämä räpiköinti kuulemma huonontaa suuremmilla linnuilla lihaa, koska esimerkiksi kalkkunan kaltaiset isot linnut hakkaavat kylkensä mustelmille. On valitettavaa että veri on niin välttämätön paha ja pakollinen neste niin ihmisille kuin eläimillekin, ainakin siinä mielessä että sen lihaa mädättävä vaikutus alkaa heti kohta kuoleman jälkeen bakteeriarmeijan myötä. Toisaaltahan se  on luonnon luoma nerokas mekanismi raadon hävittämiseksi mutta ahneen, itsekkään ja lihanhimoisen ihmisen vuoksi miljardit eläimet kärsivät verenvuodatuksen tuottamasta tuskasta teurastuksen yhteydessä viikottain. Se nyt vielä jotenkuten menettelee, sillä valinnat ovat meidän jokaisen omia. Mutta tuotantolaitoksien tehotuotanto, elinolot  ja SE, että lihaa/lihajalosteita (leivän ohella) on vara viedä kaatopaikalle rekkakuorimittain joka päivä, VAIKKA maailmassa on nälkäänäkeviä tuo miljardi heitäkin, huutaa rationalisoinnin suuntaan. Tasan eivät käy onnenlahjat, eivät kukolle sen kummemmin kuin nälkämaan lapsellekaan.

Kukkoni sirpaleita kokoillessa jäin jälleen kerran miettimään turhaan, miksi tämä maailma ja sen elämä ylipäätään on niin epäoikeudenmukaista. Miksei paha (lähinnä ihminen ) saa oikeasti milloinkaan palkkaansa? Alkujysärissä yksi hiukkanen sinne tai tänne olisi saattanut tehdä minusta, ihmisestä vainotun, jota eläimet, ehkä peurat ja lehmät olisivat hampaat irvissä metsästäneet ja jolla aasit ja hevoset olisivat surutta vedättäneet raskaita kuormia, kun taas toiset heistä olisivat testanneet professori Kukon biologisilla kokeilla sitä, miten silmäni syöpyvät kemikaalien vaikutuksesta. Ihmisten puolestapuhujille Viisaimmat vastaisivat kuono koholla, ettei niin ala-arvoinen eläin kuin ihminen edes tunne tuskaa? Eihän sillä ole edes aivoja, mielestä tai järjestä nyt puhumattakaan. Ja tyhmimmät heistä uskoisivat sen hyvin mielellään:)

SANONTOJA
  • Kyllä sokea kanakin kultajyvän löytää
  • Lentää kuin päätön kana
  • Tyhmä kuin kana
  • Ei kukkokaan käskien laula
  • Oli/olla kukkona tunkiolla
  • Istuu kuin kana orrella
Aiherunoksi suosittelen Immi Hellenin Punahilkkaa, joka alkaa kukon kuuluisilla sanoilla: "Hyvää huomenta punahilkka, miltäs se maistuu kahvitilkka" johon kana ikinaisellisesti ruikuttaa: "Ah se on aivan liian kuumaa, kieltäni polttaa ja päätäni huumaa". Kanan valituksiin kukkoherra toteaa viisaasti: "Kahvi hyvää, mitä mä kuulen, huonolla tuulella rouvani luulen" etc:)




8 comments:

  1. AnonymousMay 23, 2012
    Sait sanan säilän suihkimaan sattuvasti :) Jo alkulause pisti pohtimaan syntyjä syviä pienellä leikkisanavalinnalla kukon neitseellisyydestä (vaikkakin lennon osalta ja siis kieliopillisestikin aivan oikein). Ikäänkuin leikin varjolla heitit joukkoon taas vakavaakin asiaa. FANTASTICO :))
    ReplyDelete

    Replies

















    1. Kiitoksia Anonyymi, hulluttelutaipumuksestani huolimatta olen hyvinkin surumielinen otus. Minusta ihmisen kannattaisi joskus vähän miettiä miten tämä järjestelmä toimisi toisin päin ja miten järkeistäisimme vaikka tuota leivän hukkaan heittämistä sillä nythän ihan käypää ruokaa pitää nakata roskiin, koska EU-direktiivit niin määräävät..lammaslauman tavoin menemme vain lauman mukana, edes kyseenalaistamatta koskaan mitään?
      Delete
    2. AnonymousMay 24, 2012
      UPEAA :) Tietysti se, että olet surumielinen on apeaa :( Mutta upeaa on se, että hienosti ajattelet - ja erittäin hienosti sen ilmaiset:))
      Delete
    3. Tämä kiittää anonyymia ja ihmettelee miksi blogi ei päivyty tuonne kasan puolelle, hienot ajatukseni muuttuvat kohta epähienoiksi:)
      Delete
    4. Eipä tämä blogisi näy päivittyvän kenenkään muunkaan blogiluetteloon, ei siis ainoastaan samakasaan. Kurkkaa vaan kenen tahansa ikiomia. Että se on sun blogin päivityksissä se vika.
      Ei se minun keväinen Sveitsinmatkaanlähtökään päivittynyt (minnekään), kun sen ensin vedettyäni pois julkaisin uudelleen, vaikka kirjoitus oli blogissani, aivan niin kuin kukkosi näkyy sun blogissa.. mikä muuten on hienosti kirjoitettu.
      Delete
    5. Jotain hämärää tässä on kuin Yrjön nuoruudessa, aluksi en julkaissut tätä uudelleen, mutta sitten kokeilin jo sitäkin ja kumma juttuhan tämä on, kun aiemmin on kiltisti kilahtanut samaankasan sivupäivytykseen melkein heti? Kiitoksia tiedosta orvokki, oli hyvä tietää tämäkin! Olen reissun päällä juuri nyt,joten olen erittäin on/off-tilassa muutenkin:)
      Delete
  2. Hieno riimitys ja asiantunteva tapansa mukaan, kuten lesken jutteluista on saanut havaita.

    Mikäli käyttää ajastettua päivitystä tämä sattaa useasti, ja peräjälkeen osoittautua hyvinkin hankalaksi, mikäli on siinä välillä vaihtanut julkaisun aikaa alkuperäisestä.

    Kukaties sanonta Kukkona tunkiolla, on ehkä joskus etäisesti kiehtonut kukkoa kaukaisena ajatuksena mielessään, mutta ehkäpä kukkoa on arveluttanut mahdolliset, usein mainituilla huipuilla pyörteilevät oikukkaat tuulahdukset, joskus jopa pikkupuhurit, joka sasivat kukko-paran suotta hamuilemaan liiaksi tasapainoaan, tuon sijaintinsa säilyttääkseen.

    Toisaalta muistan myös nakkilan kirkon vaiheilta erään vuosikausia ahertaneen Suo-Kukon
    joka mekaanisin apuvälinein pyrki muokkaamaan maisemaa, siinä suuremmin onnistumatta.

    Mitä tulee kahvipöydän, kuumaa-kylmää, keskusteluihin ehkäpä se, kenties, on johtunut siitä että jompi kumpi,tuossa kyseisessä tapauksessa kana, on yrittänyt harjoitella vaikkapa aasilla ratsastamista, epäonnistuen satulassa pysymisen kanssa.
    ReplyDelete
  3. Kiitoksia maksi, tarkistin tuon ajastetun julkaisu jutunki, eikä auttanut nyt mitään, koska yritin päällekkäisjulkaisuakin, joten nyt tämä ei ainakaan mene yhtään mihinkään. Omassa blogissani on joku kumma enclore-linkki, joka tulee kohta lähempään tarkasteluun? Niin ja tämä Punahilkkaruno on todella kiva ja on pääasia, että kyseessä on tämä rehellisesti kotoinen kana, eikä mikään muuttolintu, lajia en kerro, joka sillä aasilla ratsastaa:)
    ReplyDelete
TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)