Lemmikit, luonto, historia, kirpputorilöydöt, kirjat, juhlapyhät, vuodenajat, noitavainot, sadut, perinteet, valokuvaus, Taina Marjasen tontut, noita-akat, jouluhullu kyökkipiika, juhannus, vappu, pääsiäinen, pyhäinpäivä, halloween, meri ja Pyhäjoki

maanantai 29. helmikuuta 2016

KISSAT PISTOKSISSA


Neljä pitkää vuotta odotin, että saisin täydentää hamekangasvarastoni! Mutta sitten tuli tuo hemmetin "norski" hunajakieli, joka pilasi kaiken, eikä nyt auta muu kuin kulkea vanhoissa farkuissa koko loppuikä:)


Helmikuu on täynnä monenlaista juhlaa Runebergista laskiaiseen ja abihulinasta Matinpäivään, mikä taas karkausvuonna huipentuu vanhojenpiikojen, eronneiden ja leskien riettaaseen riehapäivään, josta 19.2.2012 kirjoitin seuraavasti: 

"Matti väisteli tehokkaasti vanhoja piikoja, siirtymällä karkausvuonna yhden päivän eteenpäin ja ne, jotka jäivät raatikkoon eli hylkytavaraksi saivat tilaisuuden, elleivät nyt ihan avioon, niin ainakin hienoon hamekankaaseen! 



Nykyään karkauspäivä on vasta helmikuun 29. päivä, johon se siirtyi ikivanhalta paikalta Ruotsin mallin mukaisesti vuonna 1998. Vielä on mahdollista paeta ja hyvää aikaa mennä piiloon, sillä ainakin omat silmäni tähyilevät jo uhkaavasti varteenotettavia sulhasehdokkaita!"

Näin uhosin neljä vuotta sitten ja osa hamekankaista on vieläkin saamatta ja pari kosintaakin hyväksyttiin, mikä sai minut pakokauhun valtaan, mutta nyt kävi tosi hullusti  ~♥~ En ehtinut edes kosia:)
Hurvattoman hauskaa karkausvuoden jatkumista niin säädyllisille kuin säädyttömillekin rotuun tai sukupuoleen katsomatta 

lauantai 13. helmikuuta 2016

LUPERCALIAA JA YSTÄVYYTTÄ

ruusut, sydän, irjan kukat

Jo muinaiset roomalaiset viettivät hurjaa Lupercalia-juhlaa, jota voidaan pitää on nykyisen Ystävänpäivämme esiäitinä. Vanhat tarinat kertovat, että piispa nimeltään Valentinus, vihki joka värssyn välissä salakavalasti rakastavaisia avioliittoon koska hän tiesi miten haitallisesti lemmenleikit vaikuttivat miesten sotimisvimmaan. Tästäkös sotapäälliköt riemastuivat niin, että vaativat keisarilta tappokäskyä piispalle - eikä keisarin auttanut muu kuin totella ja tuomita kurja, sodanvastainen Valentinus-rukka kuolemaan. Aikakirjojen mukaan tämä tapahtui 14. helmikuuta vuonna 269. Näin Valentinuksesta tuli rakastavaisten suojelu- ja nimikkopyhmimys ja päivästä Valentinen päivä.

Lupercalia-ajoilta peräisin on myös hillittömän hauska perinne, joka sai alastomat, sudennahkoihin pukeutuneet miehet (ensialkuun pappishenkilöt, sillä kyseessä oli alunperin uskonnollinen riitti) rellestämään pitkin kyliä ja kärryteitä ja piiskaamaan kohdalle osuvia naikkosia nahkaremmeillä takamuksiin! Tästä eivät naisihmiset olleet moksiskaan, sillä vanhojen uskomusten mukaan se lisäsi hedelmällisyyttä. Tätä hulvatonta ilottelua edelsivät armottomat uhrijuhlat Palatinus-kukkulan Lupercalia-luolassa jossa tunnelmaan virittäydyttiin tappamalla vuohia ja koiria:(


1300-luvulla ystävänpäivä kulttuuri kukoisti Ranskassa ja Englannissa lemmekkäitten arpajaisleikkien muodossa, joiden meininki saattoi olla hyvinkin vapaamielistä. Ajansaatossa lemmenleikit siisteytyivät rusettiluisteluksi, mitä täti-ihmiset katsoivat lornettiensa takaa jo paljon suopeammin. Suomessa Valentinen päivää on vietetty 1960-luvulta asti - tapahtumilla kerättiin varoja Pelastakaa Lapsen ry  toiminnalle. Meillä Valentinen päivä on enemmänkin ystävyydenpäivä kuin rakkauden juhla. 


kissa, Pinkku, kissansilmä, valo, Pinkkuli

Ystävyys tuo mieleeni lapsuusystävät, kouluajan bestikset ja yhteiset salaisuudet, suuret sydänsurut ja runovihkojen ajanhampaan jyrsimät värssyt. Se tuo mieleen nuoruuden kämppäkäverit, kirjeenvaihtoystävät ja unelmat onnesta. Parhaiten aikaa on kestänyt loru, joka on tuttu jo sotavuosilta ja siihen liittyi ohje: Jos et ole ystävä, lue vain joka toinen rivi:) 

Sun ystäväsi, armaani, 
mä aina olla tahtoisin. 
En koskaan olla tahtoisi, 
sull uskoton ja petturi. 
Se ois mun suurin iloni, 
jos oisit aina luonani. 
Jos kuolo sinut korjaisi, 
niin murhe minut murtaisi. 

kissa, Tintti, kissa nukkuu
Parhaimpiin ja uskollisimpiin ystäviini ovat lapsuudesta asti kuuluneet kaikenkarvaiset ystäväni   Hopeankirkkaat haukut, monet kiehnäykset, pohjattomat nappisilmät ja kipeät lähtöajat. Ne opettivat minulle jo varhain että suru on hinta, jonka aina maksamme rakkaudesta. Elokuvat, kirjat ja  sävelmät kertovat kauniisti ystävyydestä ylirajojen, yksi monista on tarina KETUN JA KOIRAN ystävyydestä, kannattaa katsoa:)

ATC-kortit, enkuli,

Myös virtuaalimaailman ystävät ovat merkinneet minulle paljon. Emme ehkä tapaa milloinkaan livenä, mutta elämä valottuu monin eri tavoin blogipäivityksistä, musiikki- valinnoista, valokuvista, tarinoista, haasteista tai maalauksista ehkä jopa paljaampana kuin liveystävien vastaava elo. Yllä olevassa kuvassa ihastuttavat ATC-vaihtokortit Enkulin käsityö-blogista  Eli haasteet voivat olla myös käsinkosketeltavia - konkreettisia. Myötäelän virtuaaliystävieni onnenhetkiä tai suuria suruja usein hyvinkin syvästi. Joitakin blogiystäviä olen tavannut livenä ja ystävyytemme on jatkunut monesti syvempänä sitten somessakin. Tapaaminen voi olla myös hyvin kohtalokasta. En arvannut itsekään mihin jouduin, kun eksyin vuoden 2012 alkupuolella erääseen blogiin Usvan tarinahaasteen myötä. Se sinetöi kohtaloni  

Ystäväni muistavat minua muutenkin kuin punaisten sydänten päivinä, sillä ystävyyden päivä on joka päivä. He auttavat pyyteettömästi kun olen pulassa, he nostavat kun olen maassa ja sitä olen viime vuosina ollut luvattoman usein. He iloitsevat kun olen onnellinen, he saavat minut tuntemaan itseni arvokkaaksi, hauskaksi ja kauniiksi. Ilman ystäviä maailma olisi valoton ja tylsä paikka elää. Ystävät eivät ole sitä varten, että täytät heillä tyhjyytesi ja pimeytesi, eikä ystävä ole pelkästään surusi tai hätäsi kaatopaikka, vaikka omani ovat joutuneet kokemaan paljon sitäkin. Hyvä ystävä ymmärtää myös nurjat puolesi ja antaa Sinulle huutia kun olet sen tarpeessa:)

Olen onnekas että olen saanut pitää monet lapsuusystäväni ja monia muitakin matkan varrelta löytyneitä kultaisia noutajia:) Ystävyys saattaa tuoda elämääsi myös raskaita menetyksiä ja tummia sävyjä. Muutama vuosi sitten lupasin olla vierellä kun tulee aika ja valvoa kuolevan ystäväni luona. Elämäni tosin oli jo muutenkin pirstaleina miehen äkillisen ja pahan kuoleman jälkeen, joten koin ystävän raskaan hyvästijätön pikemminkin elämää eheyttävänä kuin särkevänä voimana. Lupa lähteä oli ehkä suurin apu minkä pystyin hänelle enää antamaan. 

Myös työn kautta olen solminut todella arvokkaita, ihania ja kestäviä ystävyyssuhteita, jotka ovat olleet elämässäni kultaakin kalliimpia.  Vanhimmasta sisarestasi on tullut myös ystävä, vaikka meillä ei yhteistä historiaa ole kuin pieni hetki. Pidän neljää lapsenlastani ja " varalapsiani" parhaimpina ystävinä ja lahjoina mitä elämä on minulle antanut. Ystävyyssuhteet muuttuvat ja vaihtuvat elämäntilanteiden mukaan, mutta sydänystävät pysyvät kuin täi tervassa:)  Yläkuvan kauniin kukkakimpun sain vuosia sitten ystävättäreltä.

Sydämellinen kiitos kaikille ihanille ystävilleni  Ja Sinulle. Rakkaimmalle ~♥~ 

lauantai 6. helmikuuta 2016

KELLO

Makro- ja teema-aiheena KELLO.
Uusvanha kello, jonka pukki salakuljetti sinivuorten takaaKuvaajaa tämä konstikas kellopeli kiusasi ja ujosteli niin, ettei yhteistyöstä tahtonut tulla mitään. 






Aurinkokello, vesikello, hiekkakello - tiimalasi, tornikello, kaappikello, kukko, kirkonkello, lehmänkello, pöytäkello, enkelikello, käkikello, taskunauris, rannekello, herätyskello, tissikello, munakello, digikello, joulukello, kellopeli, kissankello, kultakello, setolkkakello, tuulikello, aisakello, vellikello, kielikello, kilikello, lahjakello, vaskikello, kellotorni, perintökello, seinäkello:) 

Ylläoleva kuva edustaa kahta viimeistä määrettä ja kello on yli 100 vanha. Näyttää tällä hetkellä oikeaa aikaa kaksi kertaa vuorokaudessa ja lyöntipuoli on monesti vetämättä, sillä kirkonkellotkin jäävät hopealle, kun tämä kello kumauttaa puolen tunnin välein BOUM! 

Kellon historiaan mahtuu monen sortin kilkutinta ja kellopeliä. Ensimmäiset vesikellot otettiin käyttöön 3500 vuotta sitten, mutta kellotusta on harrastettu jo aiemminkin, jos Stonehengen kivet tai vastaavat mittarit lasketaan mukaan. Ja kellojahan  löytyy joka lähtöön!


1200-luvulla aika ei ollut vielä sekuntipeliä, sillä sen ajan raskasrakenteisissa, mekaanisessa kelloissa oli vain  tuntiviisari ! Kellon jousi keksittiin 1400-luvulla ja se aloitti uuden ajan kellohistoriassa. Heilurikello ilmestyi vuonna 1656 ja siitä alkoi kaappikellojen renesanssi. 1700-luvun loppupuolella hopeiset taskukellot mittasivat tuntien lisäksi jo minuutteja, sekunteja ja ihmisarvoa ja siitä alkoi kilpajuoksi ajan kanssa. Rannekellojen kulta-aika 1950-luvulla syrjäytti taskunauriiden aikakauden. Kuvassa sotia kokenut taskukello vitjoineen ja isän ostamat kellot "tytöilleen" eli äidille ja minulle sekä kello, joka kuului aikoinaan miehelleni.

Olen lahjakkaasti myöhässä Pikku Lintu-haasteen kanssa ja siihen on laiskuuden lisäksi omat syynsä. Niistä vähin on ebola, joka tällä hetkellä riivaa konetta että sen omistajaa:)