Olipa poika pieni tai iso, se ei voi vastustaa koskaan rapakoiden ja lätäköiden kutsua:) Tekosyynä voi olla vaikkapa sopiva kuvakulma. Lepän kukinta on parhaimmillaan ja niin kaunista kun se onkin, se ärsyttää minua sanan varsinaisessa merkityksessä. Atshii....silmät valuivat kyyneleitä, enkä enää näe mitä kuvaan:)
Makro- ja teema-aineena oli HUHTIKUU ja aiheen antoi PIENI LINTU.
Hip, hap, huu, nyt on huhtikuu!
Pakkasherra kaiken yötä
ahkeraan on tehnyt työtä;
eilen pehmennyt, hanki vahv`on nyt.
Lapsoset, pojat, tyttöset, nytkös hangen hartioilla
hauska leikkisill`on olla tuolla armaassa aamuilmassa.
Nähkää, voi, kun on kirkas koi!
Kiteet timanttien lailla hohtaa metsissä ja mailla.
Sali kuninkaan ei oo moinen vaan.
Kuulkaa, kuin kiuru sulosuin, kaukaa tullen ensi kerran
kunniaksi luonnon Herran laulaa: ”Liriluu, kesään on vain kuu!”
Kuvan runo Saima Harmaja ja laulu P.J. Hannikainen.