PÄÄSIÄISTÄ

Munat, mämmit, pajulampaat, noitavainot ja taivaita piehtaroivat pääsiäisämmät kissoineen ovat vilahdelleet kevätpostauksissani jo vuosien ajan. Puputytöt ja kukkopojat ovat jääneet vähän taka-alalle. Lapsena kuvittelin että  pupu liittyi pääsiäiseen sen vuoksi että jänis pyöräytti hankipoikaset jo varhain keväällä. Jänisemo tekee myös heinäpoikaset ja syksyllä vielä sänkipoikasetkin, joten siinä suhteessa jäniksen suuri pääsiäisrooli ei auennut minulle ollenkaan.

Pupuperinne pohjautuu historiaan juurikin hedelmällisyyssyistä. Saksassa tunnettiin suklaamunia tuova pupu jo 1600-luvulla ja sen juuret johtavat esikristilliseen Ostara-juhlaan, Egyptiin ja aina muinaiseen Mesopotaniaan saakka. Keskiajalla saksit palvoivat kevään, aamunkoin, rakkauden ja lisääntymisen jumalatarta Eostrea. Jumalatar otti Ostara-juhlan eli kevätpäivätasauksen aikaan jäniksen muodon ja muni munia,  joita pidettiin hedelmällisyyden ja kasvun taikakaluina. Näin pupujussi yhdistyi monien muiden perinteiden ohessa saumattomasti myös meidän pääsiäiseemme. 

Tämän ihanan pupukynttilän sain pari päivää sitten ystävättäreltä💛 Se istuu pitsiliinalla, joka sain lahjaksi aiemmin toiselta ystävältä:)

Keräilyhulluus ei välttämättä vaadi suuria investointeja, vaikka retroilu on nostanut hintoja. Vanhat paperiset koristeet sykähdyttävät minua aina. Allaoleva kukkoperhe löytyi Raahen PH-kirppikseltä 50 sentillä ja vanha pääsiäisliina kirpputorin tilkkukopasta 25 sentillä. 

Fazerin kukkopurkki sai takavuosina kaverin, joka ei maksanut juuri mitään ensimmäiseen verrattuna. Kukko kuuluu pääsiäisperinteeseen muutenkin kuin ruokana. 

Raamatunhistoria kertoo, että vangitsemisyönä Jeesus sanoi Pietarille: Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät. Pietarin uhosi etten ikinä, mutta siitä huolimatta näin kävi, pelko oli uskoa suurempi. Näin kukosta tuli valveilla olon  ja valppauden symboli, jonka vuoksi se koristi aiemmin myös kirkontorneja. Jos kirkonkukko kallistui tai peräti putosi - seurasi kolme onnettomuutta! Kukkokin liittyy pääsiäiseen munimisperinteen vuoksi, sillä se munii lauantain ja sunnuntain välisenä yönä suklaamunia lasten lakkeihin:)

Tämä uljas kukko on muninut minulle jo monet vuodet ja palvelee yhä edelleenkin. Sain sen taitavalta osastosihteeri ystävältä lahjaksi eräänä pääsiäisenä.

Kevään paras löytö on kuitenkin tässä. Pikkuinen, kiltti jenkkicocceri Ymmi 💛

Ainoa ikävä puoli on allergia, minkä vuoksi olemme laajentaneet vehnätöntä ruokavaliota kanattomaksi ja riisittömäksi.  Siinä onkin pientä haastetta, sillä yllättävän monessa koiran ruuassa on riisiä, kananrasvaa, siipikarjaa etc. Ruuan ja makupalat ostamme Mustista ja Mirristä tai eläinlääkäriltä. Vajaan kuukauden aikana olemme ehtineet eläinlääkäriin kerran ja konsultoineet toista lääkäriä allergialääkkeen varalta. Monet eri litkut on varattu korvia varten kun tarve vaatii. Mutta mitäpä emme tekisi rakkaan nappisilmämme eteen.  Saimme pahimman kutinakierteen katkaistua, joten korvatilanne on jo helpottomassa

Ymmi nukkuu kun me nukumme ja nousee kun minä nousen. Hän seuraa kaikkia touhujani kiinnostuneena ja pötkähtää saman tien matolle, sohvalle tai sängynpäälle nukkumaan, mutta jos poistun huoneesta, hän kipittää heti perään, mutta ei pyöri ärsyttävästi jaloissa, vaan kulkee varjon tavoin sivulla. Ymmi on hienosti koulutettu näyttelykoira. Nyt hänellä on kuitenkin käyttötrimmaus, sillä en jaksaisi pitkää turkkia pestä ja puunata kuten kuuluu.

Kevät saapuu  ja elämä on mallillaan iloista ikkunanpesijää myöten 💙Kirkkaalta näyttää, kuva on otettu suoraan ikkunan läpi:)  Pääsiäiskäsi toivottaa kaikille aurinkoista ja hyvää pääsiäisaikaa. Muistakaa turvaväli ja lennelkää matalalla.

Disneyn Rumpalin yllätyslöytö on kauniisti kuvitettu pupukirja lapsille ja lapsenmielisille. Erittäin hyvä vaihtoehto raskasaiheisille pääsiäis-/dokumenttikirjoille, joita olen aiemmin suositellut. Elokuvasuosituksena Siskojen piiri, jossa on vangitseva loitsulaulu, joka vie katsojan keskiaikaisiin noitavaino tunnelmiin. 

KERMAKAHVIA JA KORONAA

Taas humahti helmikuu helisten historiaan niin ettei ehtinyt kissaa sanoa. Runebergin tortut, Kynttilänpäivä, Laskiainen ja viisvuotiskihlapäiväkin menivät ohi aivan huomaamatta. Ystäviä yritin kuitenkin muistaa kortein, pikku lahjoin ja viestein 💗 Olen nauttinut vanhanajan talvesta, lumesta ja pakkasista ja olisin mieluusti pitänyt ne luonani vielä maaliskuun. Mutta nyt näyttää aika pahalta, joten eiköhän hörpätä parit koronat ja jatketa jurinaa sen jälkeen.

Keräilyintoni iskee pahimmilleen juuri silloin kun tietty artikkeli on vaikeimmin saatavilla ja hinta on nousemassa pilviin.  Kuvassa olevista kaksi on tullut ilman turhaa investointia, mutta yksi niistä maksoi vähän yli hankintahinnan ja se on kirpputori Minden löytöjä. Toiveissa oli alunperin eri kokoja, mutta taidan tyytyä tähän yhteen💙 Näillä kuvilla osallistun tämänkertaiseen Pieni Lintu haasteeseen.

Korona-sanalle on tullut näinä aikoina hyvin ikävä kaiku, vaikka se alunalkaen on tarkoittanut monia mukavia asioita. Sanan lähtökohtana on kruunu. Koronaa löytyy revontulista, se on auringon kaasukehä, se tarkoittaa kukkia, kukkaköynnoksiä, seppeleitä, elintärkeitä sepelvaltimoita sydämessä, kuppiloita, olutta, lapsuusajan lautapeliä ja ylläolevaa kahvia. Niin ja tietenkin erästä viheliäistä virusta😈 

Sain AstraZeneca rokotteen, jonka vektorina on adenovirus, joka sisältää SARS-Cov-2 viruksen pintaproteiini koodin. Osa simpanssiakin taisi olla jossain muodossa mukana. Rokotuksen jälkeen kaikki oli ok, mutta muutaman tunnin kuluttua alkoivat oireet, joita voisi kuvailla sietämättömiksi. Tajuttoman kurja olo, raju horkka, päänsärkyä, väsymystä ja sen jälkeen kylmänhikinen pahoinvoiva olo. Onneksi pahimmat oireet hävisivät vuorokaudessa. Tämänkin lääketieteellisen tutkimuksen ja rokotteiden kehitystyön takana on valtava kärsimyksen massa, jota ei kestä edes ajatella. Kummasti se kuitenkin takaraivossa painaa.

Koskelan surma on saanut syvät vedet nousemaan sieluissa monin tavoin. Virtuaalikynttilän kävin sytyttämässä jossakin kun linkki tuli. Me ihmiset osaamme olla järkyttävän julmia ja nuorten väkivaltaan on tullut ikävänä lisäpiirteenä videointi - hakkaamiseen tai kiusaamiseen ei puututa mitenkään, mutta kärsimystä jaetaan somessa. Monet paikkakunnat ja kaupungit haluavat muistaa koulukiusattujen uhrien muistoa kynttilöin 5.3. klo 20. Se ei muuta tapahtunutta eikä tuo ketään takaisin, mutta kynttilänsytytys on tärkeä kollektiivine ele.