ADVENTIN AIKA

Musta ja raskas syksy on pikkujoulujen myötä vaihtunut riemuisaan adventtiaikaan. Tuttava- ja ystäväpiirissä olleet raskaat surut värittyvät tummina raitoina omaankin elämään. Joskus tuntuu väärältä iloita, kun tietää lähimmäisen elävän kovaa ja ankaraa suruaikaa.

Adventti on vanha perinne, joka omalla kohdallani kulminoituu ensimmäiseen, iloiseen adventtisunnuntaihin. Silloin otan joululautaset esille, teen ensimmäiset joulutortut, laitan kynttelikköön neljä kynttilää, joista ensimmäinen syttyy kun  juomme aamukahvit valkeaksi tuukatulta pöydältä. Ensimmäinen kynttilä symbolisoi odotusta.

Riisipuuro kuuluu myös asiaan, mutta tänä vuonna se meinasi mennä plörinäksi, kun huomasin ettei kaapissa ollutkaan Risellaa. Vain riivattuja pitkäjyväisiä riisejä. Onnistui se hyvin niistäkin ja adventtini oli pelastettu -kiitos Arin- joka meinasi että voi sen keittää niistäkin. En päässyt adventtivesperiin, joten hoilasin hoosianna-hymnin katsoessamme televisiointia Kokkolan kirkosta. Kuorosta bongasin heti sukulaistyttöni Mallan 💛

Toisena adventtina hiljennytään kristillisen mallin mukaisesti rukoukseen ja paastoon. Ilmankos se on jäänytkin kohdallani vähän paitsioon:) Toinen adventtikynttilä on jouluilon sytyttäjä. Kolmatta adventtia on vietetty Johannes Kastajan muistoksi ja  kynttilä syttyy joulurauhan symboliksi. Neljäs adventti on omistettu Neitsyt Marialle ja silloin sytytämme rakkauden kynttilän.

Marraskuun pimeydessä hoksasin myyjän, joka myi Weisten vanhoja tonttuja, tontturivejä ja joulutauluja, mutta myöhästyin huudosta, mutta hän kokosi minulle lohdutuspaketin samalla rahalla ja eräänä päivänä ennen postilakkoa paketti saapui kotiin. Laatikko oli täynnä huikeita löytöjä. Näillä kuvilla osallistun Color therapy-haasteeseen.

Viimevuosien tonttuovi-hullutukseen en ole lähtenyt mukaan ollenkaan, mutta eräänä päivänä tämä hurmaava pikku tonttu hevosenkenkä ovineen odotti minua kirpputorilla 50 centin huikeaan hintaan, joten lankesin loveen että rämähti. Pientä tuunausta ja oma tonttuoveni on valmis.

Tonttuja värkkään itsekin, joten olen hyvin kriittinen niiden suhteen, tässä otuksessa oli kuitenkin kaikki kohdallaan huovutuksia myöten. Toivotan valoisaa joulunalusaikaa kaikille ja voimia heille jotka kahlaavat raskain askelin kohti suruisaa jouluaan 💛

ON THE WALL - JOULUTAULUT SEINÄLLÄ

Jouluhulluus ei ole pullahtanut vielä pinnalle edes jouluhullun kyökkipiian kammarissa, mutta Pieni Lintu haasteen myötä päätin hullutella jouluisasti. Olen lapsesta asti tykännyt paperitauluista ja niitä löytyy kodin seiniltä niin jouluna kuin pääsiäisenäkin. Heikkona hetkenä keksin repiä kuvasivuja Rudolf Koivun joulukirjasta ja tuunata vaihteeksi joulukuvia niistä. Jälkeenpäin se lievästi harmitti:)

Tämä hurmaava joulutaulu meni harmittavasti sivusuun, myöhästyin omaa tyhmyyttäni koska en älynnyt katsoa myyjän viestiä ajoissa. Kauniita kuvia löytyy tauluiksi myös vanhojen kuvalehtien kansista. Tässä kuitenkin muutama perinteinen paperitaulu, joita tälläsin seinälle. Osan olen ostanut tänä syksynä, koska vanhemmat taulut ovat ahkeran käytön myötä hajoamispisteessä.

Vanhoissa tauluissa on koristeellisia yksityiskohtia ja ornamentteja erikoisesti reunoissa. Kuvat voivat valehdella taulun ikää, sen olen katkerasti huomannut - mutta taulun materiaali paljastaa heti kättelyssä onko kyseessä uusiotuotanto vai originaali.

Ennen pidettiin paperiliinoja joulupöydällä valkoisen liinan päällä koristeena. Niitäkin löytyy kymmenkunta erilaista, osa vielä muoveissa. Tuo keskimmäinen kello- ja kynttiläaihe on lapsuusaikani liina. Allaoleva vanha ruotsalaistaulu poikkeaa kauniisti  perinteisestä jouluaiheesta, se edustaa vuodenaikatauluja, joita näki ennen monen mökin seinällä.

Eikä joulua ilman pahvitonttuja! Neljä pahvitonttua ostin kun kuopus oli ihan pieni, niistä on enää kaksi "hengissä" Jos olisin älynnyt miten niiden arvo nousee, olisin ostanut koko kaupan tyhjäksi:) Keskimmäinen tonttu ja lammas on uusi löytöni tältä syksyltä ja se 1950 - luvulta. Sain sen edullisesti Weisten tonttujen ja parin taulun mukana.

Tämä paljon kärsinyt Sarah Kay-taulu löytyi vanhoista tavaroistani muuton jälkeen. Sen sain äidiltä vuosikymmeniä sitten ja nyt se koristaa komeron seinää 💙