VALOISAA LOKAKUUTA / LIGHT IN OCTOBER

Lokakuu ja Huhtikuu ovat kuin veljeksiä, vaikka syksy onkin täynnä pimeyttä ja kuihtumista toisin kuin hilpeä ja elämänhaluinen huhtikuu. Epävakaus ja yllätyksellisyys sävyttävät kuitenkin molempia kuukausia. Lokakuun alku oli täynnä kultaa, punaista maaruskaa ja hehkuvaa okraa. Näin kaunista ruskaa en muistakaan. Tätäköhän pikku hömppäkin ihailee kuistilla. Syksyn tullen linnut eksyvät usein avokuistille ja osaavat hyvin poiskin. Tämän Hömppähömppelin jouduin auttamaan pois, kun törmäili paniikissa niin pahasti ikkunoihin.

Päivät pienet pilvelliset
yöt pitkät pimeät
Halla hanhen siiven alla
Talvi joutsenen takana

Näin kuvaa savolainen kansanruno osuvasti lokakuuta. Ennen Numaa, joka edelsi Julinaanista kalenteria, vuosi alkoi kevätpäivätasauksen aikaan maaliskuussa ja loppui syksyllä, joten kuukausia kertyi vuoteen pelkästään kymmenen. October eli lokakuu on sen mukaisesti kahdeksas kuukausi, eikä talviaikaa laskettu mukaan ollenkaan! Aika kätevää:)

Iloksi pimeyteen, sadekeleihin ja loskaan voit virkkailla Johannan IHAN OIKEA BLOGI-ohjeella ihastuttavia sateenvarjoja  Siellä se opastetaan kädestäpitäen. Hopi, hopi katsomaan.

Lokakuu tuo myös piirakoiden ja omenoiden ihanan tuoksun kyökkiin ja mikä olisikaan parempaa kuin Kauhasen omenapaistos tai vanhan ajan puolukkapiirakka, joka valmistuu "mummoankka"-ohjeella suitsait 💚 Tällä postauksella osallistun Pieni Lintu LOKAKUU-haasteeseen.

Jauhoja ja sokeria yhtä paljon, esim. lasillinen tai pari, lisätään voita maun mukaan (voit korvata terveellisemmällä vaihtoehdolla) joku parisataa grammaa - riippuu vehnäjauhojen ja sokerin määrästä. Sekoitetaan pöperöksi ja noin 1/3 erotetaan pinnalle ripoteltavaksi ja loppuosaan lisätään puoli teelusikallista soodaa, lasillinen piimää ja kananmuna, jotka sekoitetaan. Levitä seos voideltuun uunivuokaan ja lisää puolukkasurvos ja pöperö puolukan päälle.

Paista sopivassa uuninlämmössä eli vähän alle parisataa astetta alle puolituntia tai yli:) 

Viimeistään lokakuussa tulee huoli polttopuista, ellei niitä ole varastossa ennestään. Meillä ei juurikaan ollut, mutta eipä hätää, yksi puhelinsoitto ja rutikuivat puut tuotiin heti kotipihalle asti, josta öyssäsimme ne äkkiä suojaan.  Aito kalifornialainen hunaja kruunasi päivän:)

Omenoita kävin varastamassa kauniina lauantaipäivänä Villinlännen rajamailta esikoisen luvalla ja poimin niitä yhdessä Rokka-kissan kanssa. Hän vaani minua omenapuussa ja koppasi välillä leikisti käteen:) Mutta eipä syksyä ilman surua, sillä muutama päivä sitten kaunis Rokka jäi auton alle 💔

Muistakaa heijastimet, sillä pimeät illat syövät valon. Hirvenpyyntikin on taas alkanut ja ne vouhkaavat pitkin maita ja mantuja henkensä edestä, joten tiellä kannattaa ajella maltillisesti. Turvallista ja hyvää syksyä kaikille 💙

PIECE OF FURNITURE

Makro- ja teema-aiheena oli huonekalu. Lapsuuskodin kiikkustuoli on ollut kotitalon ulkovarastossa jo pitkään ja jonkun aikaa myös täällä ladossa, kunnes putsasin sen ja vein vanhaan tupaan tuttujen huonekalujen keskelle. Sinne on kertynyt monen talon romppeet ja huonekalut, jonka vuoksi hätäännyin myymään sivustavedettävän sängyn muutama vuosi sitten. Siinä nukuin aina lapsena, tosin silloin se oli tummaksi petsattu ja jalatkin olivat vähän korkeammat.

Nämä valkoiset pinnatuolit ovat askaruttaneet meitä, saimme ne talokaupan myötä. Päälliset ovat Marimekon masurkkaa, joka ajallisesti sijoittuu jonnekin 1960-alkuun. Jos jollakin on tarkempaa tietämystä tuolien mallista ja valmistajasta olisin tiedosta kiitollinen.