Pandoran lippaan vitsausten keskellä on katsottava rohkeasti huomiseen💙 Tässä peilataan mummun kanssa ja kuvan otti Ari:)
Me annamme piupaut ilkeälle pikku Wirukselle, joka pysäytti maailman. Emme ainakaan näytä sille pelkoa tai suruamme. Emmekä menetetä yöunia vaikka maailmantalous on kuralla, rajat sulkeutuvat, ihmiset panikoituvat ja maailmasta loppuu vessapaperi:) Mitäpä voi pieni ihminen julmalle herra Koronalle ja hänen ikäville kavereilleen: Konkursseille, työttömyydelle, karensseille tai valuuttakursseille, jotka heittävät häränpyllyä niin että se sattuu kipeästi moneen kukkaroon.
Emme syyttele ketään, ei Kiinaa, ei Italiaa eikä päättäjiä! Mitä nyt vähän ihmeteltiin Ryanarin lentoja Lappeenrannasta Italiaan vielä maaliskuussa, samoin kuin loma-matkoja Tiroliinkin kun pandemia oli jo pamahtamassa päälle. Oliko se aivan pakko hakea tartuntoja Suomeen jo ennen aikojaan. Olisihan tuo Korona von SARS-CoV-2 varmaan osannut tänne ilman turhia apujakin.
Viime vuosina on käynyt mielessä usein, että milloinkahan joku ruton kaltainen tauti jysähtää maan päälle ja leviää kuin kulovalkea. Pandemiat kun tulevat ja menevät tiettyjen vuosikymmenien sykleissä. Varsin enteellinen kirjoitus aiheesta oli 2.10.2019. Se kertoi A World at Risk-raportista, joka varoitti suurpandemiasta.
Utelin aikoinaan töissä ollessani sisätautilääkäriltä että joko se tappajavirus on tulossa Suomeen. Hän kysyi viattomasti että MIKÄ niistä:) Päässäni oleva herne pyörähti pari kertaa ja tieto lisäsi kummasti tuskaa:) Se, että hamstraamme ruokaa, käsidesiä tai vessapaperia tuo illuusion turvallisuudesta, siitä että hallitsemme tilanteen, teemme edes jotakin sen eteen että selviämme. Sehän on vain positiivista, sillä samalla tasaamme - ainakin hetkellisesti - romahtamassa olevaa taloutta.
Vaikka kriisit ja poikkeustilat koettelevat ihmismieltä, ne samalla lisäävät auttamis- ja yhteistyöhalua. Konserttien ja yleisötilaisuuksien peruuntuminen on yllättäin tuonut esille ihmisten jalot asenteet. Olen kuullut ettei osa halua luovuttaa lunastettuja lippuja ollenkaan takaisin tukeakseen näin esiintyjien ja järjestäjien kuluja 💙 Myös pankit ovat tulleet yrityksiä vastaan, vaikka niiltä verenimijöitä odotinkin aivan muuta:) Tilanne on inspiroinut myös taiteilijoita ja mielestäni Koronasta on tehty huikeita taidekuvia.
Rohkeus ja usko on hieman retuperällä ja olokin on kuin keuhkotautisella 1800-luvulla kolmen peräkkäisen flunssan ja ensimmäisten siitepölytuulien jälkeen - sen lisäksi että olen rumasti yli-ikäinen ja työtön 👻 Monen mielestä siis hyvinkin passeli uhri Korona von Sarsille:) Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu MAALISKUU-haasteeseen.
Mieltä painaa uhrien lisäksi myös koe-eläinten suunnaton kärsimys, mitä tämänkin viruksen tutkiminen ja rokotusohjelman kehittäminen vaatii. Olen vuosikymmeniä toivonut että lääketiede kehittyisi niin paljon, että voisimme pärjätä enemmän kokeellisella kudosviljelmillä, jotka vähentäisivät eläinkokeita ja teknologian yhä kehittyessä supistaisivat ne olemattomiin. Tuskalliset ja monesti aivan turhat eläinkokeet tieteen eri aloilla tai aataminaikaiset anatomialeikkelyt pelkässä oppimismielessä tuntuvat järjettömiltä. Samoin kuin lääkefirmojen mieletön markkinakilpailu vaihtoehtolääkkeistä, vaikka kuluttajille jo olisi tarjolla uudenaikainen, kohtuuhintainen ja toimiva täsmälääke. Kehitystyö ja kilpailu on hyväksi tietyssä määrin, mutta rajansa kaikella.
"Mennähän rauhas, ei soo ihmises, se on suuremmas käres." rauhoitti Tuntemattoman sotilaan Mäkilä hevostaan pommitusten keskellä. Joten eiköhän mekin katsota päivä kerrallaan ja nautita vessapaperin mukana tuomasta jatkuvuuden tunteesta ❤ Tämäkin poikkeustila loppuu aikanaan ja osa meistä jatkaa elämäänsä toivottavasti paljon kiitollisempana kuin aiemmin. Olen aina mieltänyt poikkeustilan pelkästään sotaan. Sotaa käymme nytkin tuntematonta virusta vastaan ja ainoa keino on viivytystaistelu ja asemasota, jolla voitamme aikaa. Onneksi Pandoran lippaaseen jäi myös toivo. Pidetään sitä yllä kaikin tavoin 💙
Jos tuntuu ettei korona-uutisointi riitä :) voi iltalukemiseksi valita aiheeseen sopivaa kirjallisuutta kuten Rodin Cookin Outbreak / Virus vuodelta 1987 tai Dean Koontzin The Eyes of Darkness vuosimallia 1981, joka kertoo biologisesta aseesta Wuhan-400.
Emme syyttele ketään, ei Kiinaa, ei Italiaa eikä päättäjiä! Mitä nyt vähän ihmeteltiin Ryanarin lentoja Lappeenrannasta Italiaan vielä maaliskuussa, samoin kuin loma-matkoja Tiroliinkin kun pandemia oli jo pamahtamassa päälle. Oliko se aivan pakko hakea tartuntoja Suomeen jo ennen aikojaan. Olisihan tuo Korona von SARS-CoV-2 varmaan osannut tänne ilman turhia apujakin.
Utelin aikoinaan töissä ollessani sisätautilääkäriltä että joko se tappajavirus on tulossa Suomeen. Hän kysyi viattomasti että MIKÄ niistä:) Päässäni oleva herne pyörähti pari kertaa ja tieto lisäsi kummasti tuskaa:) Se, että hamstraamme ruokaa, käsidesiä tai vessapaperia tuo illuusion turvallisuudesta, siitä että hallitsemme tilanteen, teemme edes jotakin sen eteen että selviämme. Sehän on vain positiivista, sillä samalla tasaamme - ainakin hetkellisesti - romahtamassa olevaa taloutta.
Vaikka kriisit ja poikkeustilat koettelevat ihmismieltä, ne samalla lisäävät auttamis- ja yhteistyöhalua. Konserttien ja yleisötilaisuuksien peruuntuminen on yllättäin tuonut esille ihmisten jalot asenteet. Olen kuullut ettei osa halua luovuttaa lunastettuja lippuja ollenkaan takaisin tukeakseen näin esiintyjien ja järjestäjien kuluja 💙 Myös pankit ovat tulleet yrityksiä vastaan, vaikka niiltä verenimijöitä odotinkin aivan muuta:) Tilanne on inspiroinut myös taiteilijoita ja mielestäni Koronasta on tehty huikeita taidekuvia.
Rohkeus ja usko on hieman retuperällä ja olokin on kuin keuhkotautisella 1800-luvulla kolmen peräkkäisen flunssan ja ensimmäisten siitepölytuulien jälkeen - sen lisäksi että olen rumasti yli-ikäinen ja työtön 👻 Monen mielestä siis hyvinkin passeli uhri Korona von Sarsille:) Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu MAALISKUU-haasteeseen.
"Mennähän rauhas, ei soo ihmises, se on suuremmas käres." rauhoitti Tuntemattoman sotilaan Mäkilä hevostaan pommitusten keskellä. Joten eiköhän mekin katsota päivä kerrallaan ja nautita vessapaperin mukana tuomasta jatkuvuuden tunteesta ❤ Tämäkin poikkeustila loppuu aikanaan ja osa meistä jatkaa elämäänsä toivottavasti paljon kiitollisempana kuin aiemmin. Olen aina mieltänyt poikkeustilan pelkästään sotaan. Sotaa käymme nytkin tuntematonta virusta vastaan ja ainoa keino on viivytystaistelu ja asemasota, jolla voitamme aikaa. Onneksi Pandoran lippaaseen jäi myös toivo. Pidetään sitä yllä kaikin tavoin 💙
Jos tuntuu ettei korona-uutisointi riitä :) voi iltalukemiseksi valita aiheeseen sopivaa kirjallisuutta kuten Rodin Cookin Outbreak / Virus vuodelta 1987 tai Dean Koontzin The Eyes of Darkness vuosimallia 1981, joka kertoo biologisesta aseesta Wuhan-400.
Pyhäjoen kirjasto on sulkemisesta huolimatta pitänyt huolta lukijoistaan, eli jaossa on poistokirjoja, jotka löytyvät laatikoista kirjaston edessä 💛 Samoin on myös Pyhäjoen K-kauppa tullut aukioloissa ja kotiinkuljetuspalveluissa vastaan.
