Perhoskuvaus on jäänyt aika vähiin ja sekin mitä yritin, tykästyi kuvaajaan niin ettei kuvaamisesta tullut mitään:)
Kesäkuu karkasi käsistä kun sähläsin Saaren koululla kuvaten irtaimistoa ja kiintokalusteita Kiertonet-myyntiä varten. Kiertonet on julkisten organisaatioiden "huutokauppakamari" jonka käyntikorttina on hyväntuulinen ja ihana Tarja. Idean isä on Pekka Kallunki, jota harmitti se että käyttökelpoista tavaraa menee turhaan roskiin, mikä kuormittaa ympäristöä ja tuo julkishallinnolle vain ylimääräisiä jätekuluja. Kiertotalouden avulla tavara menee uudelleen käyttöön virastoille ja yksityistalouksiin. Kiertonetin Isona plussana on NÄKYVYYS, joka mahdollisti kalusteiden ja muiden artikkelien myynnin myös käteisellä suoraan asiakkaalle.
Eniten harmitti se, etten myynyt enempi kiintokalusteita lievästä kiellosta huolimatta - tosin minikyökkejä lähti seitsemän kappaletta ja risat päälle. Nuo iki-ihanat pallolamput jäivät kuitenkin kattoon, vaikka lupa niiden markkinointiin viimein heltisikin. Dali-linkitettyjä opaali-led-lamppuja oli järjestelmässä 40 kappaletta. Aika oli kortilla ja lamppujen kytkennät sen verran kommervenkkejä ettei niitä ilman ammattimiestä olisi voinut sarjana pelastaa, enkä usko että minkään yrityksen olisi edes kannattanut sähkömiestä tuohon palkata, koska yksikkö ja järjestelmä ovat mahdollisesti jo vanhanaikaisia. Palloja sinänsä voisi hyödyntää yksityiskäytössä pelkkinä lamppuina. Yksi otettiin muistoksi.
Purkutyömaa, oppilaat ja koulun tyhjennys kuvauksen ja myynnin alussa tuntuivat hyvin sekavalta, tilanne kun eli ja muuttui koko ajan. Kuvattuja tuotteita ei yht'äkkiä saanutkaan myydä, koska niitä jatko käytettiin tai ne kiinnitettiin muualle. Vahtikoiran tavoin vartioin myynnissä olevia tuotteita ja lätkein epätoivoisesti lappuja kalusteisiin. Ilman sydämellistä Kaisaa 💛 ja Anjaa olisin ollut täysin hukassa ja vasta viikon, kahden päästä tajusin monet jujut, jotka olisivat vauhdittaneet eri tavalla myyntiä. Huutojen jälkeen luovutin tavarat, tein käteiskauppaa ja kenkkäsin kirjoja sun muuta roinaa ilmaisjakeluna jopa roskalavalta.
Olen kiitollinen sivistystoimen Anterolle, Hellu-pomolle ja teknisen puolen Aimolle, jotka mahdollistivat minulle tämän työn. Kiitokset kuuluvat myös kiinteistöpuolen pojille ja kunnan sielulle, monitoimityttö Annelle, joka on ollut tärkeä tukihenkilö koko ajan. Eivätkä hommat toimisi mitenkään ilman itc-Juhoa. On mennyt pitkä aika siitä, kun tunsin tekeväni kivaa ja mielekästä työtä armottomasta sählingistä ja sekavuudesta huolimatta. Ilman Arin apua en olisi pärjännyt mitenkään, sillä hän toimi "navigaattorina", uurasti kaappien, minikyökkien, naulakoiden etc irrottamisessa ja antoi kantoapua raskaissa siirroissa. Oli ilo tutustua mitä ihanimpiin ihmisiin ympäri Suomen! Yksi heistä oli Järki Särki hunajamies Ari:) Kiitän kaikkia ostajia, ilman Teitä työni olisi ollut täysin turha.
Juhannuksen kesä painoi päälle - kasvimaa, piha, istutukset, puuliiterihommat sun muut siivoukset odottivat joka välissä tekijää. Kaikki oli ihanasti rempallaan, eikä löytynyt juuri kivutonta kohtaa kun pyörin valoisassa kesäyössä UniJukkaa metsästäen:)
Kuolinpesän jakohommat ja kauppakirja-asiat työllistivät viranomaislupien ja vakuuksien siirtojen vuoksi enemmän kuin koskaan aiemmin. Ikinä ei ole ollut näin kinkkistä ja väsyttävää projektia vaikka 12 vuoden sisään on mahtunut monta tuskaa ja hammastenkiristystä. Vuokralainenkin otti hatkat kesäkuun lopussa, joten siivoilimme ja fiksasimme kämppää sisältä ja ulkoa. Loppusilaus ja maalaus on vähän kesken ja kylppäri odottaa uutta allaskaappia. Vieraitakin on käynyt ahkerasti - Norjasta asti, joten Arikin sai treenata kielitaitoa. Itse kyselin toiveikkaana dujuuspiikfinish ja sönkötin english-svenska-käsimerkki-finskatalade niin että heikompia hirvitti. Kyllä olisi aika mennä preppauskurssille, niin harmittaa oma kielitaidottomuus, epävarmuus ja hyvin suppea sanavarasto. Harmi vain, että oppi valuu samantien päästä kuin vesi hanhen selästä:)
Ampiaispesä odottaa terassilla toimenpiteitä ja kasvaa kasvamistaan. Kuhnurit ovat jo lähteneet ja uudet kuningatarvauvat ovat ilmeisesti kennoissa. Tuhopistiäinen näytti vierailevan tänään pesällä ja hanslankarit ovat äkeissään minulle. Kuvailin kaikessa rauhassa pesää, kun yksi amppari alkoi hulluna tanssia ikkunalla, minkä vuoksi kiinnitin huomioni kokonaan siihen enkä tajunnut ollenkaan mikä soturilauma pesästä iski. Ampparit määräsivät suunnan ja minä vauhdin, yksi ehti pistää ja kamerakin särkyi. Hyvästi terassikesä, tuonne ei ole enää asiaa, hyvä jos ulos ja sisälle pääsee.
Se on kuitenkin suruista pienin, sillä heinäkuun alussa tulipalo tuhosi naapureidemme kodin. Ari kuvasi paloa ja minä seisoin järkyttyneenä pellon reunalla ja otin muutaman kuvan. Siihen tuli toinenkin naapuri ja yhdessä ihmeteltiin miten tulipalo voi roihahtaa niin äkkiä. Ihmiset kritisoivat kuvausasiaa, mutta jälkeenpäin kuvia on pyydetty palon tutkimista varten. Tulipalo on aina suuri aineellinen ja henkinen katastrofi, jolla on pitkät jäljet, vaikka ihmisvahingoilta säilyttäisiinkin. Muistot ja elämä palavat hetkessä tuhkaksi.
Toivotan turvallista heinäkuuta, heinäpoutia ja loma-aikaa kaikille 💚 Itse mietin pää pölisten jatkanko vielä dynastyhommia syksyllä vai jäänkö virkaheitoksi. Täytyy vielä miettiä mitä rupeaa isona tekemään. Käpyjä ja marjoja voisi sitä odotellessa ehkä kerätä:)
