RASISMIA

"Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan" tavasin aapisesta 1960-luvulla.  Aapiskirjan sivulla mustaihoinen tyttö näytti pesevän kasvojaan minulle rakkaan N-kirjaimen kohdalla, eikä minua hetkauttanut silloin pätkääkään oliko siinä mukana rasismia vai ei, sana kun ei kuulunut silloiseen sanavarastooni tai ymmärrykseeni ollenkaan. Eikä muuten kuulu vieläkään. Aapiskirjan hokema onkin päin kookospähkinöitä, eikä pelkästään tuon neekeri-nimityksen vuoksi, jota siihen aikaan käytettiin ihan yleisesti ja julkisesti. Emme edes tajunneet nimityksellä olevan mitään loukkaavaa tai halventavaa merkitystä. Neekerit vain olivat neekereitä, samoin kuin me olimme valkolaisia. Itselleni tuo edusti/edustaa samantyyppistä nimittelyä kuin eskimo, mustalainen tai intiaanikin. Ihmisveljiä ja -siskoja kaikki. 

Rotunimittelyä loukkaavampana voidaan kokea lorun piilomerkitys eli se, että minkä vuoksi mustan ylipäätään pitäisi muuttua valkeaksi? Onko erivärinen iho jotakin likaista, joka pitäisi pestä pois? Näinhän tätä aapiskirjan kuvaa kai helposti nykyään tulkitaan, vaikka kyseessä onkin harmiton ja ajattelematon valkolaisriimitys tyyliin: "Dromedaari, sanoi vaari", jossa ei ole päätä eikä häntää. Riimillä ja kauniilla kuvalla oli myös opetusmerkitys, joka kertoi meille tyhmille valkolaislapsille kaukaisen maan asukeista ilman sen kummempaa rasismia. Tulkintavirheistä pahin tämän kuvan kohdalla on ehkä se, että tuskinpa tyttö edes pesi kasvojaan, Luultavasti hän JOI vettä. Kuivuutta kärsivässä maassa ei ole vara miettiä kasvojen pesua ennen elintärkeää juomista. Mutta aapiskirjan valkoinen lorutätipä ei kuvittajan ajatusta hoksannut.

Lapsuuteni on täynnä suuria mustia nimiä, joista Arantes do Nascimento eli tutummasti Pele kiteytyi lujasti muistiini, kun isä verkkoja paulottaessa kysäisi että tiedätkös tyttö, kuka se on maailman paras jalkapalloilija? Kuusivuotiaan itsevarmuudella veikkasin joen toisella puolella asuvaa tummatukkaista hurmuripoikaa. Isä nauroi että muistappa naskimenttoo, tämä Pele. Samalla tavalla jäi King mieleeni tutumman kaimansa ja tietenkin myös kohtalonsa vuoksi, kun taas jazz-kuningas Armstrong tuli tutuksi ihan muista syistä, samoin kuin huikea Ella Fitzegeraldkin:)  

He olivat tosi suuria idoleita pienelle valkolaistytölle. Opettajan Life-lehtiä selaillessamme saimme kurkistaa omasta pikku maailmastamme paljon suurempaan ja ihmeelliseen, aivan erilaiseen maailmaan. Vähän myöhemmin naapurin pojan kanssa rakastimme Louisia kuin hullut ja muut pitivät meitä vähintäänkin sekopäinä kun karkasimme autoon kuuntelemaan uskomatonta Hello Dollya tai Wonderful Worldia VHS-kokoisilta musiikkikaseteilta:)

Opiskeluaikana oli ilo tutustua ohimennen tummaihoiseen Rosaan, mutta toisaalta oli järkyttävää tajuta miten me fiksut ja muka sivistyneet valkolaisäidit kohtelimme tummapintaista lastenhoitajaharjoittelijaa vielä armon vuonna 1986. Aivan yhtä hyvin olisimme voineet elää jossakin maaseudun takapajulassa 100 vuotta sitten (ei ehkä kuitenkaan  Amerikassa) jossa jopa sielläkin hänen kaltaisensa hieno, sodan ja pakolaisuuden kokenut tyttö olisi saanut ehkä paljon parempaa ja arvostampaa kohtelua kuin Kuopiossa.

Vaikka minua ristiriitasesti harmittaakin rasismihössötyksen mukana mennyt musta ja makea historia neekerinpusuineen ja lakuineen, olen toisaalta hyvin tyytyväinen muuttuneesta ajattelutavasta. Edellisestä huolimatta minulla on omituinen tunne siitä, ettei rasismi tai syrjintä ole ollenkaan kiinni ikivanhoista rotunimityksistä tai perinteistä - vaan jostakin ihan muusta. Jostakin, minkä sisällä ihmiset elävät näkemättä muuta totuutta kuin omansa.

Ylläolevasta Ankin laulusta vuodelta 1965 oli enää neljän vuoden matka kuuluisiin puuvillapeltoihin, joita on tullut ehkä kerran tai parikin hoilattua niin Charley Priden kuin Cumuluksenkin myötä. Tutuin versio on ilman muuta kuitenkin Creedense Clearwater Revivalin Cotton Fields .

I Have to dream

Vaikka ovatkin kuulemma turhia:)
 

When i was a little bitty baby

My mama would rock me in the cradle,

In them old cotton fields back home;

It was down in louisiana,

Just about a mile from texarkana,

In them old cotton fields back home.

Oh, when them cotton bolls get rotten

You can't pick very much cotton,

In them old cotton fields back home.

It was down in louisiana,

Just about a mile from texarkana,

In them old cotton fields back home.

Orjuutta ja rasismia emme milloinkaan voi kitkeä kokonaan pois tästä maailmasta ja ehkä joku kaunis päivä me valkoiset saamme mustat ruoskat selkäämme. Ehkä ymmärrämme silloin sen, mitä emme voineet aiemmin ymmärtää. Sen, mitä on turha unelma vapaudesta ja kodista, jota meillä ei enää ikinä ole ja tiedämme että ainoa voitto on hengissä pysyminen ja alistuminen. Miten pidät toivosi yllä kun raadat ja Sinua pieksetään? Tosin eihän hento herrasruoto ja valkoinen hipiä kestä sitä alkuunkaan. Se vaatii kovasti muutaman sukupolven ankaraa harjoittelua ja alunperinkin kovempaa fysiikkaa. Kunta Kinte eli Alex Haleyn tarina Juuret, tuli suomalaisille tutuiksi viimeistään 1970-luvun lopulla ja/tai 1980-luvun alussa saman nimisestä televisiosarjasta kertoo mustien orjuudesta korutonta kieltä.

Yhdysvaltoihin ei pitänyt ikinä nousta tummahipiäistä presidenttiä, mutta kuinkas sitten kävikään:) Sympaattinen Obaman kaltainen mustaihoinen olisi ollut 100 vuotta sitten aivan mieletön unelma Amerikan presidentiksi ja olisi ollut melkoinen vitsi vielä 1960-luvullakin jo apartheid-politiikan tai Ku Klux Klanin pitkän varjon myötä.

Nykyään kukluxklaanilaisuus on huvennut muutamaan tuhanteen ihmiseen, joiden tarkoitusperät ovat toivottavasti rauhanomaisemmat kuin aiemmin. Tämän yhteisön ideologiaa on ollut aina mahdoton ymmärtää tai sulattaa.  Joskus ihmiset alistuvat tahtomattaan ideologioihin tai valtiovaltoihin -joko pelon tai perheeseen kohdistuvan uhan vuoksi - vaikka tietävätkin tekojensa mielettömyyden tai epäoikeudenmukaisuuden. Joskus asioille myös sokeutuu imiessään jo äidinmaidossa yhteisön arvostukset ja ideologiat, joiden keskellä kasvaa ja elää.

Holokaustin kyseenalaistaminen osoittaa ehkä selvimmin kuin mikään muu, ettei mikään ikinä tapa arjalaista hulluutta ihmismielestä. Sen takia minua kutkuttaakin ajatella, miten hyvin se voisi toimia toisin päin, kuten esimerkiksi Black supermacy-aate todistaa. Tätähän minä olen meissä valkoisissa aina vähän epäilytkin:) 

On surullista, ettei ihminen ikinä opi mitään ja että aina nousee uusia klaaneja jonkun -ismin, uskonnon tai politiikan nimessä saaden mitä ihmeellisempiä ajatuksia kansan ominaisuuden, aatteen tai rodun vaarallisuudesta ja huonoudesta niin, että ne ovat yhteiskunnallisen edun nimissä tuhottava tavalla taikka toisella. Erilaiset etniset ryhmät kokevat tälläkin hetkellä jossakin päin maailmaa koko ajan vainoja ja orjuutta. Ja yllättäin myös valkoista rotua on vähäisessä määrin ostettu orjuuteen ja haaremiviihdytykseen, mutta eipä se ole kovin häävisti kaupaksi mennyt. Syynä lienee rodun heikkous ja huono sietokyky mitä tulee vähän rankempaan käsittelyyn:) Minua on kiehtonut jo lapsesta rotujen erivärisyys ja tämä runo kuvaa kivasti sitä, miten joku musta näkee valkoiset - meidät - jotka olemme todellakin enemmänkin värillisiä kuin värilliset:)

"But you white fella
When you’re born you’re pink
When you grow up you’re white
When you get sick you’re green
When you go out ina sun you go red
When you get cold you go blue
When you get scared you’re yellow
When you die you’re grey
And you got the cheek to call me coloured?"

Minä olen itse aina sininen tai punainen, joskus myös marmoroitu (sekin lienee jo muotia) ja usein laikukaskin, jopa niin, että olen joskus kadehtinut tummaa ja kaunista pintaa, joka peittää alleen niin paljon. Toisaalta kirjavuus on kivakin ominaisuus, sillä sitä voi aina sopivasti vaihdella mielialan mukaan:) Mutta siinä missä kameleontti vaihtaa tehokkaasti väriä, minä taidan paistaa kirkkaasti läpi.

Aikani on jo loppumassa, mutta vielä pienen hetken jaksan uskoa ja toivoa huomiseen ja parempaan maailmaan. Ja sen jälkeen tulee joku muu yhtä hyväuskoinen ja hölmö kuin minäkin. Ja niin kauan kun meitä hölmöjä riittää, tässä maailmassa on vielä toivoa:)

Lähteet: Kuva lainattu, linkki ei enää johda mihinkään. Black and white runo kiertää kansansuussa ja sadoissa eri blogeissa pitkin maailmaa. 

Lisäys 26. 9.2016: Holokaustin vastainen, laajasti rasistinen sivu poistettiin heti kohta tämän postauksen jälkeen. Vihamielisiä kävijöitäkin oli kiitettävästi:) Yksilön vapauteen kuuluu oikeus kieltää ja kyseenalaistaa historiaa, allekirjoittanut on kuitenkin sokeutunut ilmeisesti holokaustn suhteen niin, ettei ymmärrä syytä sen kieltämiseen. 

Magneettimedialla on myös mielenkiintoinen käsitys holokaustista.

IRKKULANDIAN UUTISVUOTO

MAAILMAN POLITIIKAN ARKIPÄIVÄÄ

Maailman saastuminen jatkuu mukavasti aikataulussa, ehkä jopa vähän etuajassa, mikä edesauttaa sopivasti Primates-lahkon isojen ihmisapinoiden-heimoon kuuluvan Homo sapiens-rodun tuhoutumista muiden rotujen myötä. Edellisen suhteen tulevaisuuden näkymät ovat  varsin positiiviset, sillä luvassa on runsaasti koronan massapurkauksia, aurinkomyrskyjä sekä flareja, jotka saattavat parhaimmillaan pimentää koko Euroopan. Siinä vaiheessa haavoittuva digiaikamme muuttuu keskiaikaista pimeyttäkin mustemmaksi helvetiksi.

Vilun ja nälän lisäksi onnettomuudet ja katastrofit aiheuttavat paljon tuskaa ja kurjuutta. Hyvä puoli tässä pimeydessä on se, että pahamaineiset tulikettujuoksut ovat ihailtavissa entistä kirkkaampina yötaivaalla :)
Kun teollisuuslaitosten ja sairaaloiden generaattorit loppuvat alkavat viimeiset ajat. Lentokoneet eivät enää lennä, junat ja metrot eivät kulje, eikä tuleviin suuronnettomuuksiin enää vastata hienosti sireeneillä tai ensivasteryhmien leuhkoilla vilkkuvaloilla. Niihin vastataan vain hiljaisuudella ja pimeydellä. Kylmyys hiipii joka paikkaan ja jähmettää ihmiset paljon ennemmin kuin eläimet. Rotat ja petoeläimet käyvät rohkeiksi ja mässäilevät helpolla ruualla ennen vesiputkien paukahtelua, sähkökaapelien räjähtelyä, jätevesien tulvimista, jotka tarjoavat ilmaista paska- ja myrkkykylpyä vielä elossa oleville ennen ydinvoimalareaktorien tuhoisaa ilotulitusta. Tätäkö ennakoivat tämän hetkiset hienot loimotukset ja uskomattoman kauniit tulikettujen juoksut Milky Waylla?

Yli sadan vuoden takaiseen lennätinaika-maailmaan ja katastrofaaliseen vuoteen 1859 verrattuna sähköistetty ydinaikayhteiskuntamme on huomattavasti haavoittuvampi aurinkomyrskyjen ja taivaantulien suhteen. Tsunamit ja mahdolliset ydinpommikonfliktit viimeistelevät lopputuloksen ja takaavat viimeinkin kurjan Homo sapiens-lajin tuhoutumisen monien muiden eläinsukujen ohella. Ihmisen kaltaisen olennon luominen tälle planeetalle oli alunperinkin silkkaa hulluutta, mutta Tekevällehän aina sattuu:)

Ehkäpä 100 vuotta sitten tai viimeistään 1960-luvulla jarrujen iskeminen lujasti pohjaan OLISI saattanut pelastaa Terran täystuholta. Silloin systemaattinen luonnonsuojelu, kaivoksien ympäristömyrkkyjen korjaaminen, pilviä lypsävien kanariamäntyjen ja sademetsien suojelu sekä teollisuuden raaka minimointi olisi vaatinut kaukaa katsomisen jaloa taitoa ja huomattavasti köyhempää ja paljon työläämpää elämismuotoa kuin mitä se kehityksen myötä tuli olemaan.

NYKYAJAN DON QUIJOTE ELI TOIMITTAJAN PUHEENVUORO

Edellinen skenaario ahdistaa ehkä Sinua yhtä paljon kuin minuakin. Siitä huolimatta ja juuri sen vuoksi, meillä on vielä paljon tehtävää. Vanhan ajan generaattorit eivät ole huono keksintö ollenkaan lyhytaikaisten sähkökatkosten hoitamiseksi, vaikka lämmityssysteemit tai teollisuus eivät saisi olla pelkästään kaukolämmön tai sähkön varassa toimivia. Omakotitalojen ja vuokra-asuntojen varaavat takat ovat toteutuneet Suomessa aika hyvin. Ja ehkäpä väestösuojatkin tarjoavat jotakin apua poikkeustilanteessa, vaikka suuri osa niistä onkin etupäässä varastokäytössä ja aika rappiolla, joten nopealla aikataulutuksella ne eivät varmasti täytä turvallisuuskriteereitä. Ehkä ne ovat jopa vaarallisia.

Itse asun tällä hetkellä hormittomassa talossa, jossa on ainoastaan sähkölämmitys, joten sähkökatkojen aiheuttamiin tilanteisiin on aika vaikea valmistautua. Aurinko- ja maalämpö ovat aivan ehdottomia lämmönlähteitä niin remonttikohteisiin kuin nyt rakennettaviin uusiin rakennuksiinkin. Tulevien ja vielä olevien kaasuturbiini-, vesi-, tuuli- ja hiilivoimalaitosten tai ydinvoimaloiden sähköisten häiriöiden tehokkaampi ennallistaminen voisi jossakin määrin auttaa asiaa, mutta miten se käytännössä tapahtuu niin pähkäilemisen jätän mieluusti aisenjööreille:) Sehän on selvä, että vanhat voimalat ovat melkoisia "ydinpommeja" ja niiden huonosti haudatut jätteet ovat suuri ongelma meille jo nyt. On tietysti toivottavaa ettei Japanin kaltainen tilanne ole arkipäivää silloin kun ulkoapäin tuleva luonnon katastrofi tai joku muu onnettomuus yllättää.

Maailmassa on tällä hetkellä vajaa 500 voimalaa (Reuters sanoo määräksi yli 400, joka tieto on syyskuulta 2011) joista suurin osa toimii vielä varsin turvallisesti ja moitteettomasti, mutta todelliset ongelmat odottavat meitä tai lapsenlapsiamme vasta tulevaisuudessa, joten ihan pikkuasioista ei ole kysymys. Tuulimyllyt eivät valitettavasti riitä mihinkään ja ne ovat muutenkin aika riskaabeli valinta vaikka valtio tukeekin kovalla rahalla niiden hankintaa. Saastuttava öljy on kortilla ja maaperä tehokkaasti ryöstetty muutenkin, joten seuraavaksi pitänee tähyillä taivaita ja ihmetellä pää kuumana, miten voisimme valjastaa lisää luonnonvoimien sähköenergiaa omaan käyttöömme. Kaikki kortit eivät ole katsottu vielä ihan loppuun. Maalämmöt, ilmalämpöpumput ja aurinkoenergiat vähentävät toki sähkön kustannuksia yksilötasolla, mutta vastaavia keksintöjä pitäisi kehitellä pilvin pimein lisää. Ukkosenvoiman kun voisi valjastaa, niin sillä olisi moni energiapula ratkaistu:)

KOTIMAASTA:
Ylläoleva uutispätkä on varsin ajankohtainen ja polttava Suomen uuden ydinvoimalahankkeen vuoksi.Tässä on kysymyksessä Pro Hanhikiven kannanotto kyseessäolevaan Fennovoima-hankkeeseen:) Ydinvoiman kannattajat  pelkäävät ydinvoimalan karkaavan kilpailevaan Simon kuntaan. Se tuntuu tällä hetkellä epätodennäköiseltä jo senkin vuoksi ettei heillä ole Hanhikiven kaltaista matalarantaista paikkaa, joka on kuin tehty kauniille ja harmittomalle ydinvoimalalle:) 

(Huomautus kesällä 2013: Eipä olekaan videota enää!? Antipiratismi iski kuin kirves ja veisti naislogiikan pois luvattomilta sivuilta:) Kysymyksessä oli Speden maanmainio sketsi, jossa blondeili ihastuttava Laurin Hannele).

Ydinjätettä syntyy toki muuallakin kuin atomivoimaloissa, mutta sairaaloiden, teollisuuslaitoksien, kaivoksien ja maanviljelysjätteiden puoliintumisaika on mitä ilmeisemmin suorassa suhteessa niiden vähäisyyteen, joten nämä ydinjäteongelmat voidaan huoletta ampua vaikka avaruuteen ja ottaa käsittelyyn sitä mukaa kun ne posahtelevat takaisin maahan:) Ja koska kaikella on tarkoituksensa, niin ehkäpä 10 000 vuoden päästä terran ydinsäteily kompensoi kivasti aurinkotuulien mukanaan tuomaa kosmista säteilyä?

Antti Heikkilä on paasannut aspartaamin haitoista vuosikaudet. Tämä makeutusaineena käytetty myrkky onkin siirtymässä pikkuhiljaa pelkäksi muurahaiskarkotteeksi. Valmistus-lisenssiä lienee hakenut jo useampikin teollisuuslaitos:) Tällä hetkellä aspartaamia korvaavaa tuotetta on haettu muunmuassa steviasta ja intiaanisokerista. Stevia on monille tuttu jo vuosien takaa ja myytävä jauhe on jopa 300 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sen lisäksi se on kuulemma täysin gluteeniton ja kaloriton, tosin hieman oudon jälkimaun omaava tuote. Toisaalta makujuttu voi olla pelkkää muistijäljen puuttumistakin. Laboratoriotutkimuksissa stevia aiheutti rotille tumavaurioita, tosin niin isolla annoksella mikä tahansa aine saattaa aiheuttaa vastaavanlaisia vaurioita.

ULKOMAILTA

Kotimaassa on meneillään joka syksyinen hirvilahti, mutta ulkomailla heitä kohdellaan kuin muitakin jäihin pudonneita lähimmäisiä:)

Kiinailmiö on leviämässä seuraavaksi kuuhun ja venäläispoikien uusin hitti lienee laserleikki, jolla voi hyvässä lykyssä pudottaa kokonaisen jumbojetin tai torjua vaikka Yhdysvaltojen ilmahyökkäyksen. Tämä tulee tietysti vanhemmille vähän kalliiksi, sillä yhdestä lentokoneesta voi joutua pulittamaan sakkoja jopa 15 euroa:)

LOPPUKEVENNYS

Ufo varasti omahyväisen miestuntemusosion parempaan talteen, joten pahoittelen häiriötä:)

Ryppyjä voi poistaa monin eri tavoin. Niistä parhaimpiin kuuluvat terveelliset elämäntavat, terveys, pitkät ja syvät yöunet ja erittäin hyvät geenit. Näitähän meillä kaikilla ei valitettavasti ole, onneksi markkinoille on tullut vaikuttava uutuus eli Temppelikäärmeen myrkystä uutettu voide, joka vaikuttaa kuulemma botoxin tavoin, vaikka tässä ei oikeasti vaikuttavaa myrkkyä olekaan:) Aivan varmasti tuote mullistaa pikkujoulumarkkinat, sillä tuhkimotippojen tavoin se lupaa sileyttä minuutissa tai ainakin parissa. Kokeile ja ihastu! Tehoaa vähän yli 30-vuotiaille, joten kuulun itsekin mukavasti kohderyhmään:)

Edelläoleva UUTISVUOTO perustuu tosiasioihin, mutta höppänän Mustis-toimittajan käsittelyssä niillä on taipumus karata omille teilleen, joten Uutisvuoto ei ole mitenkään vastuussa virheellisistä käsityksistä tai niiden seurauksista:)