28 maaliskuuta 2013

MÄMMIKOURAN AIKAKIRJA

noita, kukko, kana, irjan kuva, Braz-nukesta tuunattu noita-akka, trulli

Mitäpä olisikaan pääsiäinen ilman kristillisen aspektin tuomaa pimeyttä, joka saa Pääsiäisämmät, trullit ja kaikenmaailman Pomperipossat piehtaroimaan kuutamorallia pitkin taivaankantta:) Tosin originaali-Pomperipossa käytti pelkästään kuuystävällisiä seitsemän tai 10 peninkulman saappaita, joita Tiina Tonttutyttö varsin nokkelasti lainasi huidellessaan hirvittävää noitaa pakoon pieni Timo-veli kainalossaan. Eipä tullut noidan soppaluita heistä, kiitos neuvokkaan Tiina Tonttutytön. Noitapiiloina toimivat tehokkaasti puuropata, leivinuuni ja ämpäri, myös kirjava lankakerä oli pelastusjuonessa jotenkin mukana. Tämä satu ilmestyi Martti Haavion kirjoittamana vuonna 1943 ja kirja kului allekirjoittaneella sananmukaisesti puhki. Kovasta etsimisestä huolimatta en löytänyt enää edes kirjan rippeitä ullakolta.

Pahat noidat ovat kautta aikojen vaanineet ja houkutelleet lapsia ansaan syödäkseen heidät keitettynä taikka paistettuna. Tunnetuin on satu Hannusta ja Kertusta, jotka nälissään eksyivät häijyn noidan piparipirttiin. Mutta ajat muuttuvat ja tänä päivänä Kerttu veljineen teilaa noidat sukupuuttoon, mikäli on vähääkään uskominen elokuvaversioon, joka aiheesta on väsätty! Se saa jopa kovaksi keitetyn pääsiäistrullin vähän varuilleen samalla tavoin kuin EU-direktiivien myötä valtaviksi colossiumeiksi paisuneet ometatkin. Ne pistävät pikku trullin pään pyörryksiin jo pihamaalla, puhumattakaan säälistä, mikä valtaa mielen sen ihmetellessä päättömän isoa korvamerkkimassaa. Toisin oli ennen; navetassa ammui vain muutama leuhka lehmä, joita lampaat ihailivat, kanat kehuivat ja sika kadehti. Masentuneena trulli lensi niin matalalla että tuuskahti turvalleen pääsiäskokkoon.


Rudolf Koivu, Säästäjälehti, noita-akat, trullit

Useimmiten noidat ovat aika harmittomia otuksia, eikä Kyöpelinvuorikaan ole sitä, mitä sen on annettu ymmärtää! Se oli aikoinaan kunniallisten vanhojen piikojen lasivuori, jonne kiipeäminen ei suinkaan aina ottanut onnistuakseen, kas kun pikku jalka saattoi livetä niin että lapsikin hupsahti kesken veisuun maailmaan. Sen jälkeen ei kunniasta eikä isästäkään ollut aina tietoa, mikä oli ennen muinoin aika paha juttu. Pelkkä hepsankeikka ja mämmikoura oli sellainen naisenpuoli.

Mämmi on muiden herkkujen ohella hyvin olennainen pääsiäisherkku ja sillä on varsin pitkät perinteet. Taneli Juselius kirjoitti aiheesta jo 1700-luvulla latinankielisessä kirjassa Vanha ja Uusi Turku. Siellä mainitaan, että meillä tehdään hyvin omalaatuista ruokaa, joka keitetään ensin puuroksi, paistetaan sen jälkeen uunissa ja tämä möskä nautitaan sitten happamattoman leivän muistoksi. Happamaton leipä kuului muinaisten juutalaisten Pesach-aikaan ja se tarkoitti käytännössä sitä, että uuden sadon korjaamisen myötä vanhat hapantaikinat ja hapatteet oli hävitettävä kokonaan ja niiden syönti oli ehdottomasti kielletty seitsemän päivän ajan. Hapatusta käytetään tämän vuoksi mieluusti vertauskuvissa kaiken pahennuksen ja huonon attribuuttina.

Maltaat - joita saatiin kun ohran tai rukiin jyvät idätettiin, kuivatettiin ja jauhettiin jauhoiksi - keitetään ruisjauhojen kanssa puuroksi. Puuro valmistetaan hitaasti hauduttamalla lisäten maltaita ja jauhoja tunnin väliajoin. Kun puuro oli valmista, se jäähdytettiin ja laitettiin saviastioihin tai tuohiropposiin, joissa se uunissa paistettiin kypsäksi. Jollakin seudulla tehtiin kahta erilaista mämmiä eli jauhomämmiä ja ns. perunamämmiä, joka oli harvinaisempaa ja sitä syötiin leivän kanssa. Myös marjamämmiä tehtiin syksyisin puolukoista ja ruisjauhoista.

Mämmin lisäksi myös erilaiset munat kuuluvat ehdottomasti pääsiäiseen, lisää munailua löytyy tarinassa Puhallusmunista Kolumbukseen.


Lottavihkon kuvitus, kana ja lotta, munat, äidin lottavihko
Pääsiäistervehdys yli 70-vuoden takaa, kuva löytyi äidin lottavihkon takakannesta. Sen myötä toivotan kaikille lukijoille ja ohikulkeneille kaunista pääsiäisaikaa:)

Kukkoa ja kanaa tervehtivä noita kuutamolla on tuunattu brätsistä:) Lentävät noidat ovat Rudolf Koivun ja Raul Roineen sarjakuvasta Esko ja Osku maaliskuun Säästäjälehdestä vuodelta 1938. 
 

14 maaliskuuta 2013

KEVÄTMANDALA

" Pysähdy - kuuntele" haastoi mandala-aihe. Helmipöllö puputtaa kevättä ja räystäät nauravat jääpuikot pakkasiltaan. Kuuntelen miten puro odottaa hiljaa jään alla ja rannalla naukuivat pajunkissat. Vallaton tuuli varastaa urpujen keltaisen sametin heitellen sitä riehakkaasti pitkin rantaa. Muuttolinnut tiirailivat koordinaatteja ja elämää nähnyt Suruvaippa pujauttaa rohkeasti tomunkeveät siivet lentoon... mutta juuri nyt kuulen miten Pääsiäinen tekee tuloaan. Jostakin kuuluu lupaavaa huhuilua ja sirkutusta, samalla kun noidan kissa virittää luutaa lentokuntoon:) Vaikutelman syventämiseksi voisi lisätä...



KONTRASTIA! Kun yö saapuu, niin paikalle uskaltautuu muitakin, ehkä jopa arka pupujussi.

irjan kevätmandala

Hupsista kissakin lentää jo ilman luutaa ja iltakonsertti lisääntyy.  Parasta pistää pää pensaikkoon ja odottaa mitä yllätyksiä munasta löytyy:) Kivaa pääsiäisaikaa kaikille!

08 maaliskuuta 2013

PÖLLÖPERÄN MOSKU

hirvikoira, Mosku, koirapoika, lumi, kevättalvi
Onkohan tämä sitä ultraviolettia mistä se emäntä aina höpöttää. Minulle se passaa paremmin kuin hyvin ja suojakerroinkin on ihan riittävä. Pitäisiköhän sitä ottaa vähän mahallekin?


koira, lumi, piehtarointi
Mukavalta tuntuu. Talviturkki taitaa olla kohta turha kapine, joten pitänee komentaa hoitohenkilöstö karttaushommiin. En kyllä ymmärrä tuota joka keväistä urputusta karvojen lähdöstä. Kai ne on pakko johonkin pudottaa? Eivät karvat minultakaan kysy mihin ne saavat jäädä.

Hei! Mikäs tuo pahanenteinen ääni on? Pakko juosta kysymään tuolta äitiä tuuraavalta naikkoselta, jos se sattuis tietämään. Lentokone tai ukkonen tuo ei ainakaan ole, siitä olen varma ja niitä minä osaan muutenkin komentaa. Paras kipittää portaille turviin!

Miten niin ei tarvi välittää? Et sä nyt taaskaan tajuu mitään! Tuohan on ruohonleikkurin ja pölyimurin jälkeen pahinta älämölyä mitä olen ikinä kuullut! Sehän syö kaiken ja tappaa luntakin koko ajan!








Pitääkö tässä muka vielä odottaa? Onko sulla edes aavistusta mitä tuo hullu härveli meinaa? 

Kovin lähelle tuota ei kyllä arvaa päästää - ihmisistä kun ei koskaan tiedä mitä niiden rumien korvien välissä liikkuu. Järki niiden päätä ei ainakaan pakota, eivätkä vaistotkaan. Mitä jää jäljelle? Lievää, hyvin heikkoa refleksitoiminta:) Aina saa olla niiden kanssa vähän varuillaan.


Ei hemmetti, tuota ei kestä enää vanha Erkkikään! Syökööt papanat ja ottakoot karvani, nyt minä lähden! Kaikkia kotkotuksia ne koiraraukan kiusaksi keksivätkin:(

Ihan lapsellisia härveleitä ja ihmisleluja, minä olen paljon parempi. Katsokaa vaikka, eikös se jotenkin näin tehnyt, vai oliko se ehkä näin? Jahuu tämä onnistuu minulta paljon paremmin:)


Mosku. lumi, kevättalvi

Kuvissa poseeraa Pöllöperän Julianpoika Mosku, joka harhautui aikoinaan Villiin Länteen. Hän osoitti kovia menohaluja karkailemalla emännältään tuon tuostakin, joten ei ole ihme, että hän viimein ajautui lähelle Lappeenrantaa:) Tarina koirapoika Moskusta löytyy tästä blogista nimellä MOSKUN HYMY.

Osa on kuvattu lainakameralla ja pelehtimiskuvat omalla kännykkällä.