torstai 30. huhtikuuta 2020

KEVÄT KEIKKUEN TULEVI

Suvikuu, huhtikuu humahti ohi ja Toukokuun tyttö keikistelee simakannu kainalossa ja munkkirinkilät  nyssäkässä oven takana. Viime hetkellä Huhtikuun poika paiskasi raekuurot ja lumisateet Toukokuun siroille nilkoille. Mutta sepä ei kevään tuloa paljon hetkauta.
vaökovuokko, kevät, toukokuu
Tällä kukkakuvalla osallistun Pieni Lintu-kukkahaasteeseen. Juhla-aikoina, jos nyt muutenkin, olen tottunut sukuloimaan ja tapaamaan ystäviäni. Anopille vein pääsiäisen aikaan kukat portaille, samoin ystävien yllätyspussit ja pienimmän lapsenlapseni näin pelkästään ikkunasta. Cujo-Koirakin oli ihmeissään kun en tullut sisälle. Vanhin lapsenlapsi toivoi viikko pari sitten että ottaisin suloisen Ymmi-koiran vähäksi aikaa, mutta niin araksi ja itsekkääksi olen tullut, etten ota mitään riskejä. Harmittaa sanoa EI asioille, jotka ennen olivat itsestäänselvästi KYLLÄ. Ehkä olen liiankin varovainen. Talvi tuntui muutenkin aika ankealta ja flunssaepisodit väsyttivät tosi pitkään.
Kävelyretket ja lievä hulluttelu ovat piristäneet omaehtoista karenssiamme. Kuovin riemukas soidinhuuto tuo minulle aina kevään 💚 Eräänä iltana törmäsimme pikku kauriiseen, joita en täällä ole ennen nähnyt. Ruokimme lintuja ja seuraamme ahkerasti myös niitä. Tulin surulliseksi kun näin Ukkokukkoni loukanneen pahasti jalkansa. Oli sääittävää katsoa miten se kinkkasi urheasti yhdellä jalalla jyvien luo. Kysymyksessä on fasaaniukko, joka vierailee silloin tällöin kalliolla ja ikkunan alla prouvineen. Jalka on nyt jotenkuten parantunut ja ukko vastaili huhuiluuni entiseen malliin:)
Fasaani, ukkokukko, kevät
Mustarastaan haikea huilu kaikuu valoisissa kevätilloissa ja pupukin loikkii pitkin pihoja. Se natusteli krookukset omenapuun alta parempiin suihinsa, mutta osa niistä yrittää kukkia siitä huolimatta. Näin kauniisti pupu poseerasi minulle toissa-aamuna kotikalliolla.
Jänis, rusakko, pupu kalliolla, aamu, kevät
Yritämme nollata ja viihdyttää itseämme piha- ja kevättöiden ohessa katsomalla elokuvia, lukemalla tai pelaamalla esimerkiksi ristinollaa tai skipboa. Arilla on mielettömän hyvä tuuri korttipelissä, jota on välillä vaikea niellä:)
skibbo, peli, frustraatio, kiukku,
Tämä outo ja surullinen aika tuntuu ehkä siedättävämmältä, jos sitä vertaa johonkin vielä pahempaan. Tsunamiin. Tai vaikka sotaan, jolloin uhka on konkreettisesti sekä maassa, ilmassa että merellä sen lisäksi että pelottavat taudit liikkuvat mustanpuhuvina silloinkin. Kaikkien ei tarvitse edes kuvitella sotaa, sillä tälläkin hetkellä aseellisia konflikteja on ympäri maailmaa. On selvä, ettei kurjuuden kuvittelu auta yhtään konkurssien tai työttömyyden tuomaan ahdinkoon, puhumattakaan koronakuolemista, yksinäisyydestä, suruista tai kolmannen maailman kurjuudesta, mutta itseäni se auttaa näkemään selkeämmin hyvät asiat, joita vielä on olemassa - Ainakin välillä.
mustarastas, kevät, lintu
Jos ja kun saamme rokotteen tai lääkityksen Covid 19-pirulaisen nujertamiseen, osaamme ehkä arvostaa normaaliarkea ihan eri tavoin eli kaupassa-, työssä- tai koulussakäyntiä ja kaikkea muutakin mikä mahdollistuu uudelleen. Olisi ihanne, että maailmassa olisi jatkossakin saastepausseja vapaaehtoisesti esimerkiksi etätyötä lisäämällä. Linkola-kakkonen minussa suree ikuisesti suurien puiden turhaa kaatoa ja toivoisin enemmän tiukkaa harkintaa niihin, sillä ilmastomuutoksen kourissa joka ainoa hiilidioksidinielu auttaa omalta pikku osaltaan asiaa. Erkki Lähteen ristiriitoja herättänyt kirja NÄE METSÄ PUILTA on lukemisen väärti, mikäli aihe kiinnostaa.
sima, vappu, serpentiinit
Vanhat suviyöt 23 -25.4. pakkastivat, eivätkä siis luvanneet hyvää marja- tai viljavuotta, mutta vanhat ennustukset ovat kuitenkin siitä mukavia, että jos joku ennuste on huono tai menee pieleen niin toinen ennuste korjaa sen. Ehkäpä nyt käy samoin. Ja muista Valpurin aamuna sanoa "Ka selkäni" niin eipä ole kipeänä koko vuonna:)
munkit, vappu
Valoisaa ja hyvää toukokuuta kaikille 💖 Toivon voimia ja terveyttä heille jotka raatavat henkensä uhalla hoito- /pelastusaloilla, kaupoissa, työpajoissa ja siivousfirmoissa. Simat on pulloissa, nakit puhallettu ja munkit sokeroitu:) Tervetuloa Toukokuu 💛

maanantai 23. maaliskuuta 2020

PÄHKÄILYÄ MAALISKUUSSA

Pandoran lippaan vitsausten keskellä on katsottava rohkeasti huomiseen💙 Tässä peilataan mummun kanssa ja kuvan otti Ari:)
peilausta, lapsenlapsi, mummu ja Oove
Me annamme piupaut sille ilkeälle pikku Wirukselle, joka pysäytti maailman. Emme näytä sille pelkoa tai surua, emmekä menetetä yöunia vaikka maailmantalous onkin kuralla, rajat sulkeutuvat, ihmiset panikoituvat ja maailmasta loppuu vessapaperi:) Mitäpä pieni ihminen voi julmalle herra Koronalle ja hänen ikäville kavereilleen: Konkursseille, työttömyydelle, karensseille tai valuuttakursseille, jotka heittävät häränpyllyä niin että se sattuu kipeästi moneen kukkaroon.

Emme myöskään syyttele ketään, ei Kiinaa, ei Italiaa eikä päättäjiä! Mitä nyt vähän ihmeteltiin Ryanarin lentoja Lappeenrannasta Italiaan vielä maaliskuussa, samoin kuin loma-matkoja Tiroliin kun pandemia oli jo pamahtamassa päälle. Oliko se aivan pakko hakea tartuntoja Suomeen jo ennen aikojaan. Olisihan tuo Korona von SARS-CoV-2 varmaan osannut tänne ilman turhia apujakin. 
Orava, maaliskuu, kevät, orava oksalla
Viime vuosina on käynyt mielessä usein, että milloinkahan joku ruton kaltainen tauti jysähtää maan päälle ja leviää kuin kulovalkea. Pandemiat kun tulevat ja menevät tiettyjen vuosikymmenien sykleissä. Varsin enteellinen kirjoitus aiheesta oli 2.10.2019.  Se kertoi A World at Risk-raportista, joka varoitti suurpandemiasta.

Utelin aikoinaan töissä ollessani sisätautilääkäriltä että joko se tappajavirus on tulossa Suomeen. Hän kysyi viattomasti että MIKÄ niistä:) Päässäni oleva herne pyörähti pari kertaa ja tieto lisäsi kummasti tuskaa:)  Se, että hamstraamme ruokaa, käsidesiä tai vessapaperia tuo illuusion turvallisuudesta, siitä että hallitsemme tilanteen, teemme edes jotakin sen eteen että selviämme. Sehän on vain positiivista, sillä samalla tasaamme - ainakin hetkellisesti - romahtamassa olevaa taloutta.

Vaikka kriisit ja poikkeustilat koettelevat ihmismieltä, ne samalla lisäävät auttamis- ja yhteistyöhalua. Konserttien ja yleisötilaisuuksien peruuntuminen on yllättäin tuonut esille ihmisten jalot asenteet. Olen kuullut ettei osa halua luovuttaa lunastettuja lippuja ollenkaan takaisin tukeakseen näin esiintyjien ja järjestäjien kuluja 💙 Myös pankit ovat tulleet yrityksiä vastaan, vaikka niiltä verenimijöitä odotinkin aivan muuta:) Tilanne  on inspiroinut myös taiteilijoita ja mielestäni Koronasta on  tehty huikeita taidekuvia. 

Rohkeus ja usko on hieman retuperällä ja olokin on kuin keuhkotautisella 1800-luvulla kolmen peräkkäisen flunssan ja ensimmäisten siitepölytuulien jälkeen - sen lisäksi että olen rumasti yli-ikäinen ja työtön 👻 Monen mielestä siis hyvinkin  passeli uhri Korona von Sarsille:) Osallistun tällä postauksella  Pieni Lintu MAALISKUU-haasteeseen.
koski, maaliskuu, vesi, roiskeet
Mieltä painaa uhrien lisäksi myös koe-eläinten suunnaton kärsimys, mitä tämänkin viruksen tutkiminen ja rokotusohjelman kehittäminen vaatii. Olen vuosikymmeniä toivonut että lääketiede kehittyisi niin paljon, että voisimme pärjätä enemmän kokeellisella kudosviljelmillä, jotka vähentäisivät eläinkokeita ja teknologian yhä kehittyessä supistaisivat ne olemattomiin. Tuskalliset ja monesti aivan turhat eläinkokeet tieteen eri aloilla tai aataminaikaiset anatomialeikkelyt pelkässä oppimismielessä tuntuvat järjettömiltä. Samoin kuin lääkefirmojen mieletön markkinakilpailu vaihtoehtolääkkeistä, vaikka kuluttajille jo olisi tarjolla uudenaikainen, kohtuuhintainen ja toimiva täsmälääke. Kehitystyö ja kilpailu on hyväksi tietyssä määrin, mutta rajansa kaikella.

"Mennähän rauhas, ei soo ihmises, se on suuremmas käres." rauhoitti Tuntemattoman sotilaan Mäkilä hevostaan pommitusten keskellä. Joten eiköhän mekin katsota päivä kerrallaan ja nautita vessapaperin mukana tuomasta jatkuvuuden tunteesta ❤ Tämäkin poikkeustila loppuu aikanaan ja osa meistä jatkaa elämäänsä toivottavasti paljon kiitollisempana kuin aiemmin. Olen aina mieltänyt poikkeustilan pelkästään sotaan. Sotaa käymme nytkin tuntematonta virusta vastaan ja ainoa keino on viivytystaistelu ja asemasota, jolla voitamme aikaa.  Onneksi Pandoran lippaaseen jäi myös toivo. Pidetään sitä yllä kaikin tavoin 💙 

Jos tuntuu ettei korona-uutisointi riitä :) voi iltalukemiseksi valita aiheeseen sopivaa kirjallisuutta kuten Rodin Cookin Outbreak / Virus vuodelta 1987 tai Dean Koontzin The Eyes of Darkness  vuosimallia 1981, joka kertoo biologisesta aseesta Wuhan-400.  

Pyhäjoen kirjasto on sulkemisesta huolimatta pitänyt huolta lukijoistaan, eli jaossa on poistokirjoja, jotka löytyvät laatikoista kirjaston edessä 💛 Samoin on myös Pyhäjoen K-kauppa tullut aukioloissa ja kotiinkuljetuspalveluissa vastaan.