TUOKSU

 

Meressä on oma, ainutkertainen ja unohtumaton tuoksu. Olen miettinyt usein, mistä tuo meren omaperäinen haju oikein syntyy. Levästä, suolasta, auringon hiostuttamista kivistä, lintujen jätteistä, kaloista, mädäntyneistä raadoista, syvyydestä ja tuulesta.   

"Tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen 

Sulle laulan neiti, kesäheinä,

sydämeni suuri hiljaisuus."

MAKRO- ja TEEMA-aiheena oli tällä kertaa TUOKSU/HAJU. Terassin vernissa, tuore saunavihta, savun haju/savustetut kalat ja tervatut veneet tuoksuvat aina väkevästi kesälle. Puhtaalle. Niille vetävät vertoja vain tuomien, kielojen, ruusujen, syreenien ja pihlajankukkien huumaavat tuoksut. 

Ullakolla on oma ummehtunut vanha haju, mikä ei välttämättä ole huono, jos ei hyväkään. Sama tuoksu tulvahtaa usein vanhoista kirjoista. Kirjeistä tai kouluvihkoista. Muistoja, pölyä ja koimyrkkyä. Do you remember?



Miten niin täällä muka haisee? Itse te haisette ihan omituiselle miettii Jytky! (Kuva on lapsenlapsen ottama, kun vierailimme juhannusaattona Mallan ja Esan navetassa:)

Edellisten lisäksi on yksi tuoksu, jota ei voi kohdallani sivuuttaa. Mieluummin tietysti parfyymina kuin litkuna! Tuoksu on tunnetusti ollut Marilynin tavaramerkki, mutta ihailemani Catherine Deneuve ja Nicole Kidman ovat pitäneet sitä myös suosikkiparfyyminä. Eipä ole vaikea arvata tuoksua, jonka nimi tuli pelkästään siitä, että Coco Chanel ihastui näytepullovitosen tuoksuun. Kuulin nuorena että se vanhojen naisten parfyymi, nyt sekin ongelma on onneksi ohi:)

 

Oikealla puolella kauniisti muotoilussa putelissa on Priscilla Presleyn kunniaksi tehty tuoksu, jonka sain kerran kuopukselta lahjaksi ja se on siinä mielessä yksi rakkaimmista hajusteista.