MATKA NARNIAAN

"Saattakaa vieraat ja näyttäkää Aslanin maa!
  Viekää ja nostakaa kultaisten vuorien taa..."

Haaveilin pitkään Narniasta, maasta mistä olin nähnyt vain unta ja muutamia kuvia. Haaveilu on aina  turvallista ja helppoa, sehän ei vaadi mitään. Kaiken lisäksi olin niin tottunut oman pesäni hiljaisuuteen ja turvalliseen pikku elämään kahden kissani kanssa etten enää muuta osannut kaivatakaan kunnes erehdyin kissarukoukseen:) 

Kissarukous tehoaa aina! Väittämä perustuu löyhästi Facebook-kommenttiin, jossa myönsin rukoilleeni Oikeaa Miestä jo viisi vesikesää! Mitään muuta ei tullut kuin kuolevia ja hylättyjä kissoja terassi täyteen. Joku ystävistä neuvoi, että kannattaa rukoilla toisinpäin. Mikä idea! Päätin heti kokeilla käänteistä blondilogiikka eli rukoilla lisää kissoja ja katsoa josko portaalle eksyisi joku vähän isompi kulkukolli. Uskomatonta mutta totta, se toimi kertalaakista. En ehtinyt kunnolla tällätä kiittimiä ristiin, kun portaillani seisoi Kulkuri. 

Suosittelen lämpimästi kissarukousta muillekin miehenkipeille naiseläjille, vanhoille piioille ja leskenkoppanoille:) Omallani oli rinkka selässä ja auringonpaahteinen hymy naamalla - Ja niin hyvin järjestetty elämäni mureni pikku palasiksi syystuuleen:)

 " On monta unta, matkaa vuorten taa...
  Tähti sammuu, kello käy, ei yössä taivaanrantaa näy 
  vain tuuli vapaa voi sen saavuttaa"

Lainaus Hector: Meiran laulu.