Lemmikit, luonto, historia, kirpputorilöydöt, kirjat, juhlapyhät, vuodenajat, noitavainot, sadut, perinteet, valokuvaus, Taina Marjasen tontut, noita-akat, jouluhullu kyökkipiika, juhannus, vappu, pääsiäinen, pyhäinpäivä, halloween, meri ja Pyhäjoki

torstai 20. maaliskuuta 2014

HIRTTOKÖYTTÄ JA HUUMETTA

Harva kasvi on niin monikäyttöinen kuin vanha kunnon hamppu. Sen käyttötavat kuitukasvina tunnettiin Kiinassa jo vuosituhansia sitten eli paljon aiemmin kuin (Levi) Strauss ja nevadalaisräätäli Jacob Davis älysivät valmistaa siitä työhousuja San Fransiscossa kultakuumeen riivaamille mieslaumoille. Baijerilainen maahanmuuttaja Löb (Levi) Strauss myi kangasta aluksi vankkurien ja vaunujen katto- ja telttavärkiksi, ennen kuin hoksasi kullanarvoisen idean, minkä hän viisaasti patentoi liikekumppaninsa Davisin kanssa 1850-luvun alussa. Näin syntyivät kupariniitein vahvistetut farkut eli Levikset.
punakääpä, kivi, kallio
Hamppukuitua oli ennen farkkubuumia hyödynnetty jo vuosisatojen ajan laivojen purjeissa ja köysissä, karheasti myös hirttolavojen ilona. Aivan helppokäyttöinen ei hamppuköysi kuitenkaan ollut ulkona eikä varsinkaan meriolosuhteissa, sillä sitä oli tervattava usein, koska kastuessaan se mätäni helposti. 

1760-luvulla amerikkalaiset tuskailivat Britannian suveneerisuutta ja etenkin paperin valmistukseen tarvittavaa selluloosariippuvaisuuttaan, jota emämaa käytti hävittömästi hyväksi. Suhteiden kiristyessä Benjamin Franklin keksi valjastaa helpommin saatavilla olevan hamppukuidun paperin valmistukseen. Yhdysvaltojen tunnetuin asiakirja eli itsenäisyysjulistus on tiettävästi painettu juuri hamppupaperille. Arvon presidentit G.Washington ja T. Jefferson omistivat henkilökohtaisestikin hamppuviljelmiä, joten mikäpä olisi passannut asiaan paremmin kuin omien tilusten tuotto.  Hamppu kelpasi siihen aikaan niin dollareiden kuin raamattujenkin painopaperiksi, kunnes kieltolaki 1930 iski hampun kasvattajien kimppuun ja tappoi ne melkein sukupuuttoon:) Amerikan nykyinen presidentti - Barack Obama - ei hänkään ilmeisesti pidä hampunkäyttöä isona ongelmana:)  


Hampun huumaavat vaikutukset ihastuttivat barbaarikansoja jo ajanlaskumme alussa, mutta luultavasti sen ilot tunnettiin paljon aiemminkin, ehkä jopa luolaihmisen aikaan. Tunnetusti ainakin skyytit nakkelivat ihmekukan siemeniä nuotion kuumille kiville ja ryntäsivät vällyjen alle nauttimaan nirvanasta. Cannabis sativa sisältää vaihtelevia määriä delta-9-tetrahydrokannabinolia eli THC:tä, jonka vuoksi sen pössyttely tavalla taikka toisella on ollut suosittua kansanhuvia jo vuosisatoja. Hippiliikkeen myötä 1960-luvulla marihuana levisi viihdehuumeeksi rapakon takaa Eurooppaan ja aina Suomeen asti.

Kasvin lehtiosaa pidetään käyttäjien keskuudessa pelkkänä roskana, jota saatetaan hätätilassa myydä polkuhintaan jollekin asiasta tietämättömälle, ellei sitä heitetä kokonaan roskiin. Hassista prässätään kasvin kaikista osista, mutta varsinainen kukinto on tämäkämpää tavaraa eli varsinaisesti "oikeaa"pilveä, dullaa. Nuppujen trimmauksesta tulevat lehdet ovat myös käypää raaka-ainetta. Yksi nuppu voi hyvässä lykyssä painaa jopa 60 grammaa! 

Hyvällä lapsella on monta nimeä ja ne kuvaavat kasvin eri osia ja sen huumaavia käyttötapoja, joista allekirjoittaneella ei ole kovinkaan tarkkaa tietoa. Hasa, gansa, paukut, kukka, jointit, dulla, tötsyt, grass, ruoho etc ovat kuitenkin maallikollekin tuttuja lempinimiä, mutta nipit ja heikit menevätkin sitten jo reippaasti yli hilseen:) Pajauttelu ja pössittely kuuluvat vakiotermeihin kun puhutaan savuista eli kannabiksen polttamisesta. 

Rentouttavan ja kipuja lievittävän vaikutuksensa vuoksi kannabista on käytetty/käytetään muunmuassa syöpäpotilaiden kipulääkkeenä ja myös MS- ja Alzheimer -tautien hoidossa. Tällöin puhutaan lääkekannabiksesta.

Hampunsiemen on ollut aikoinaan erittäin tärkeä öljynlähde etenkin öljylamppu-aikakaudella ja sitä on käytetty myös autoteollisuudessa voiteluöljyjen ja polttoaineiden pohjana. Edellisen käyttöajasta ja onnistumisesta allekirjoitaneella ei mitään käsitystä, sillä nykyinen polttoainejärjestelmä lienee jo mineraali- eli raakaöljypohjainen.

Hamppu sopii mainiosti myös ihmisravinnoksi ja se luokitellaan nykyään superruokiin. Hampunsiemenistä saatava öljy on varsin korkeassa kurssissa, sillä "omega-sarjan rasvahapoista osa on jo valmiiksi gammalinoleenihappona (GLA) ja stearidonihappona (SDA)" väittää vegetaaniliiton julkaisu. Tämän vuoksi elimistö voi helposti hyödyntää ne ilman muuntoprosessia, mikä ei ravinteiden ja vitamiinien kohdalla aina ole suinkaan itsestään selvyys. Hampusta saatavia omega-rasvahappoja pidetään yhtä terveellisinä ja samalla tavoin hyödyllisinä kuin esimerkiksi kalasta saatavia omegaöljyjä. Hamppumaito, hamppulevite, salaatinkastike, hamppusämpylät, hamppujäätelö jne kuuluvat olennaisena osana hampun jalostajan ruokapöytään. Tämä hamppu ei sisällä huumaavia aineita kuten pahamaineiseksi jalostettu serkkunsa, jonka vuoksi kannabiksen huumeeton jalostuskäyttö olisikin aivan paikallaan.

Hampun viljely puhdistaa tehokkaasti myös saastunutta maata, sillä kasvi sitoo itseensä raskasmetallia ja myrkkyjä, sen lisäksi että sillä on kasvinsuojelumielessä hyvin positiivisia vaikutuksia. Ennen muinoin hamppua istutettiinkin esimerkiksi perunapeltojen reunoille tuholaisten torjumiseksi. Hamppu ja sen jäte soveltuvat ihmisruoan lisäksi myös eläinrehuksi suuren energiapitoisuuden ja terveysvaikutuksiensa vuoksi. 

Edellisen lisäksi hampusta voidaan valmistaa rakennuseristeitä ja hamppukuitua on käytetty yleisesti ja käytetään kai edelleenkin vesiputkien (vuotokohtien) tiivistämiseen. Sitä on käytetty onnistuneesti autoteollisuuden raaka-aineena ja lujuutensa vuoksi se soveltuu muunmuassa koriosien valmistusprosessiin. Hampun biomassan muunnosprosessilla (polttamalla) siitä voidaan tuottaa puuhiiltä ja polttoöljyä, mikä soveltuu lämmitysenergiaksi nykyisiä, saastuttavia vaihtoehtoja ehkä paljon paremmin.

Kannabispöly on inspiroinut myös taiteilijoita kautta aikojen. Sen myötävaikutuksella ovat syntyneet monet kuuluisat sävelmät ja kuvataiteen unenomaiset (impressionistiset) näyt ja kubistiset vaikutelmat. Edellisen lisäksi ainakin Rembrandt ja van Gogh maalasivat tunnetut taulunsa hamppukankaalle ja värien pohjana saattoi hyvinkin olla hamppuöljy, kuten monissa nykyajan kemikaaleissakin. Kokonaisuutena hampun hyötynäkökohdat ovat ehkä olleet haittoja paljon pienempiä? Laillistaminen lisäisi ehkä huumekäyttöä, mutta toisaalta kannabiksen dekriminalisointi myös vähentäisi rikollisuutta ja toisi Kissalanpojille lisävoimavaroja kalliin ja usein turhauttavankin kannabiskyttäyksen tilalle. Suurimmat kannabis-löydöt lienee punnittu multineen päivineen, niin suurilta paikalliset huumelöydöt välillä vaikuttavat:)

Viime hetken paheksutuimpaan koruideaan törmäsin viime viikon Turun Sanomissa (8.3.2014)
kannabiskorut, Turun sanomat
Tässä esitellään kannabiskoruja, joiden kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Koru on kaunis ja se muistuttaa erehdyttävästi alkuperäiskasvia. Kannabisaiheisia koruja, vaatteita ja kuvia on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta aiemmin en ole edes älynnyt yhdistää koristeellisia krossineuloja tai huikean kauniita riipuksia juuri tähän kasviin. Se miten lapset olisivat tai ovat mieltäneet korun juuri huumekukaksi, voisi myös miettiä. Jos nuori kantaa korua tai sen aiheista vaatetta, joka ilmentää tätä huumekukkaa, niin psyykkaako se alitajuntaa suosiolliseksi juuri tälle huume-/ravinto-/käyttökasville. Jos lapsella on vaateissa ommeltuja kukkia tai näitä koruja, niin poliisi tekee heti ilmoituksen lasten suojeluviranomaisille asian tutkimiseksi! Tulee kummasti mieleen, että pääkallokorut ja tikaririipuksetkin voisivat viestittää ihan mitä vain, jos näin halutaan ajatella.

Kannabis on joidenkin tutkimuksien mukaan huumeena vähemmän koukuttavampi kuin esimerkiksi kahvi, alkoholi tai tupakka, mutta muiden haitallisten vaikutuksien vuoksi, joihin kuuluvat muunmuassa kannabispsykoosi-riski ja rikollisuus, se heilahtaa omassa arvoasteikossa komeasti kieltolain puolelle!

Lisäys: 22.3. Hamppuköyttä on valmistanut ainakin Juha Alho Ulvilan köysipunomossa Harjavallassa. Hamppuvaatteita myyjä Hemp House-liike on ollut Helsingissä. Sitä onko se vielä toiminnassa, ei allekirjoittanut tiedä. Kannabiksen kukinto- ja lehtiosan virheelliset tiedot on korjattu jälkeen päin ja saattaa olla, että niihin tulee vielä asiantuntevaa muutosta ja lisätietoa edelleenkin.

Allaoleva kannabisvisa kiinnostuneille ja niille, joiden edellinen testi meni päin pyhää kukkaa. Kokeile jos uskallat:)

KANNABISVISA 

Huumesota vai laillisuus  (yleuutiset) Lisätty 30.3.2014. Etelä-Saimaa-lehdessä 30.3. 2014 ollut "Marihuanaan tarttui myötätuuli"-artikkeli ei suostunut linkittymään millään.

Yläkuva on allekirjoittaneen oma, keväthuumaa ennen lumisadetta:) Muut on lainattu Mr Googlen takataskusta ja alakuva on rajattu Turun Sanomien lehtikuvasta.