PÄÄSIÄISEN AIKA

Pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 324 niin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Täysikuu osui nyt kiirastorstaille. 

Pääsiäisaiheet olen tainnut kaluta jo perinpohjaisesti läpi eli puput, kukot, munat, noitavainot, pääsiäisen ajankohta, kokot, noita-akat, pääsiäistontut, arabialainen maustekakku,  mämmi ja sen historia, pääsiäistä sivuavat kirjat ja elokuvat, koristeet ja perinteet löytyvät aikaisemmista sepustuksista. Jeesuksen oikeudenkäyntiä sekä pesach-aikaakin olen joskus kuvannut aikalaisten silmin. 

Pääsiäistä edeltävän hiljaisen eli piinaviikon päivät (kansanomaisesti tymintäviikon päivät) ovat nekin varmaan kaikille tuttuja, mutta mikäli niiden taustatieto kiinnostaa, voi vilkaista Noita-postausta. Raflaavasta nimestä huolimatta se kertoo varsin kiltisti Palmusunnuntain, Malkamaanantain, Tikkutiistain, Kellokeskiviikon, Kiirastorstain, Pitkäperjantain, Lankalauantain, Sukkasunnuntain ja toisen pääsiäispäivän merkityksistä. 

Laskiaisviikon Tuhkakeskiviikko (joskus tämäkin sekoitetaan hiljaisenviikon päiviin) aloittaa pääsiäistä edeltävän 40 päivän paastoajan. Paastoaikaa voi viettää monin eri tavoin; voi pitää paastoa somesta, valita kevyemmän ruuan ilman lihaa tai harrastaa pätkäpaastoa, mikä tarkoittaa 16 tunnin ruokataukoa vuorokaudessa, tai voi olla vain karkkilakossa ja sunnuntait vietetään ilman turhia paastoja. 

Rairuohon kylväminen 1960-luvulla oli pienen tytön onnen hetki. Edelleen kylvän "rairuohoni"ohransiemenistä viikkoa ennen pääsiäistä ja se on juuri on sopiva pääsiäiseksi. Jo vuonna 1936 Kotilieden vanhassa numerossa 1.4. Irja Seppänen neuvoi raiheinän kasvattamista pöytäsomisteeksi. Toisaalta isä aikoinaan idätti jyviä keväällä pääsiäisen aikoihin katsoakseen viljan itävyysprosenttia, josta on tullut mieleen, että onko tapa kehittynyt alunperin käytännön syistä.

Jos viime vuonna oli neljän kuukauden syksy ennen joulua, niin ei maaliskuukaan ihan itseltään näyttänyt. Alkukuu oli kauniisti talvinen, niin että pääsimme hortoilemaan joen jäälle Ooven ja Ymmin kanssa. Myös tunkemanojan kautta oli kiva reitti moottorikelkan jälkiä aina rantaan asti. Sen jälkeen ei yht'äkkiä tiennytkään palasiko lokakuu vai tuliko huhtikuu etuajassa. Varhaista kevättä ja kantohankien puutetta Ymmi-kultakin ihmettelee. 

Punkit ja siilitkin heräsivät jo maaliskuussa! Tosin täällä ei piikkipalloja ole vielä näkynyt. Ari hippuilee kultahippujen perään ja leikkii ulkona uudella lelullaan ja tutkii Suomen sodan karttoja ja historiaa löytääkseen pommeja:) Oliver sai pikkuveljen ja mummoankka uuden lapsenlapsen 💛Alakuvassa muisto rakkaasta Pinkku-mamsellista 💖

 

Onnellista ja siunattua pääsiäisaikaa kaikille 💙

MÄMMIKOURAN AIKAKIRJA

Mitäpä olisikaan pääsiäinen ilman kristillisen aspektin tuomaa pimeyttä, joka saa Pääsiäisämmät, trullit ja kaikenmaailman Pomperipossat piehtaroimaan kuutamorallia pitkin taivaankantta:) Tosin originaali-Pomperipossa käytti pelkästään kuuystävällisiä seitsemän tai 10 peninkulman saappaita, joita Tiina Tonttutyttö varsin nokkelasti lainasi huidellessaan hirvittävää noitaa pakoon pieni Timo-veli kainalossaan. Eipä tullut noidan soppaluita heistä, kiitos neuvokkaan Tiina Tonttutytön. Noitapiiloina toimivat tehokkaasti puuropata, leivinuuni ja ämpäri, myös kirjava lankakerä oli pelastusjuonessa jotenkin mukana. Tämä satu ilmestyi Martti Haavion kirjoittamana vuonna 1943 ja kirja kului allekirjoittaneella sananmukaisesti puhki. Kovasta etsimisestä huolimatta en löytänyt enää edes kirjan rippeitä ullakolta.

Pahat noidat ovat kautta aikojen vaanineet ja houkutelleet lapsia ansaan syödäkseen heidät keitettynä taikka paistettuna. Tunnetuin on satu Hannusta ja Kertusta, jotka nälissään eksyivät häijyn noidan piparipirttiin. Mutta ajat muuttuvat ja tänä päivänä Kerttu veljineen teilaa noidat sukupuuttoon, mikäli on vähääkään uskominen elokuvaversioon, joka aiheesta on väsätty! Se saa jopa kovaksi keitetyn pääsiäistrullin vähän varuilleen samalla tavoin kuin EU-direktiivien myötä valtaviksi colossiumeiksi paisuneet ometatkin. Ne pistävät pikku trullin pään pyörryksiin jo pihamaalla, puhumattakaan säälistä, mikä valtaa mielen sen ihmetellessä päättömän isoa korvamerkkimassaa. Toisin oli ennen; navetassa ammui vain muutama leuhka lehmä, joita lampaat ihailivat, kanat kehuivat ja sika kadehti. Masentuneena trulli lensi niin matalalla että tuuskahti turvalleen pääsiäskokkoon.

Useimmiten noidat ovat aika harmittomia otuksia, eikä Kyöpelinvuorikaan ole sitä, mitä sen on annettu ymmärtää! Se oli aikoinaan kunniallisten vanhojen piikojen lasivuori, jonne kiipeäminen ei suinkaan aina ottanut onnistuakseen, kas kun pikku jalka saattoi livetä niin että lapsikin hupsahti kesken veisuun maailmaan. Sen jälkeen ei kunniasta eikä isästäkään ollut aina tietoa, mikä oli ennen muinoin aika paha juttu. Pelkkä hepsankeikka ja mämmikoura oli sellainen naisenpuoli.

Mämmi on muiden herkkujen ohella hyvin olennainen pääsiäisherkku ja sillä on varsin pitkät perinteet. Taneli Juselius kirjoitti aiheesta jo 1700-luvulla latinankielisessä kirjassa Vanha ja Uusi Turku. Siellä mainitaan, että meillä tehdään hyvin omalaatuista ruokaa, joka keitetään ensin puuroksi, paistetaan sen jälkeen uunissa ja tämä möskä nautitaan sitten happamattoman leivän muistoksi. Happamaton leipä kuului muinaisten juutalaisten Pesach-aikaan ja se tarkoitti käytännössä sitä, että uuden sadon korjaamisen myötä vanhat hapantaikinat ja hapatteet oli hävitettävä kokonaan ja niiden syönti oli ehdottomasti kielletty seitsemän päivän ajan. Hapatusta käytetään tämän vuoksi mieluusti vertauskuvissa kaiken pahennuksen ja huonon attribuuttina.

Maltaat - joita saatiin kun ohran tai rukiin jyvät idätettiin, kuivatettiin ja jauhettiin jauhoiksi - keitetään ruisjauhojen kanssa puuroksi. Puuro valmistetaan hitaasti hauduttamalla lisäten maltaita ja jauhoja tunnin väliajoin. Kun puuro oli valmista, se jäähdytettiin ja laitettiin saviastioihin tai tuohiropposiin, joissa se uunissa paistettiin kypsäksi. Jollakin seudulla tehtiin kahta erilaista mämmiä eli jauhomämmiä ja ns. perunamämmiä, joka oli harvinaisempaa ja sitä syötiin leivän kanssa. Myös marjamämmiä tehtiin syksyisin puolukoista ja ruisjauhoista.

Mämmin lisäksi myös erilaiset munat kuuluvat ehdottomasti pääsiäiseen, lisää munailua löytyy tarinassa Puhallusmunista Kolumbukseen.

Pääsiäistervehdys yli 70-vuoden takaa, kuva löytyi äidin lottavihkon takakannesta. Sen myötä toivotan kaikille lukijoille ja ohikulkeneille kaunista pääsiäisaikaa:)

Kukkoa ja kanaa tervehtivä noita kuutamolla on tuunattu brätsistä:) Lentävät noidat ovat Rudolf Koivun ja Raul Roineen sarjakuvasta Esko ja Osku maaliskuun Säästäjälehdestä vuodelta 1938.