torstai 19. joulukuuta 2013

JOULU


Joulunalusaika on kiireistä aikaa perheenäidille vielä nykyäänkin. Monet viimehetken lahjat odottavat loppusilausta tai ne ovat vielä kaupantätin hyllyllä odottamassa oikeaa kotia. Siivouspuuhat vievät leipomisruljanssin ja ruokaherkkujen valmistamisen ohella monelta työläisnaiselta kuin työttömiltä kanssasisariltaankin joulun alla yöunet, koska joulu ajaa armotta päälle eikä ilman ylimääräisiä tunteja ehdi mihinkään. Tätähän miehet aina kummastelevat keskittyessään johonkin erittäin tuikitärkeään hommaan kuten sohvalla loikoiluun tai television vahtaamiseen. Toiset piiputtelevat tai menevät viemään roskapussia ja häipyvät vähin äänin kavereille tai ehkä koiran kanssa metsään keittiöstä kuuluvan vaarallisen mekastuksen vuoksi.  Jouluhullu kyökkipiika horrosti  huolettomasti sateisen marraskuun loppupuolelle vilkaisten silloin tällöin vaisusti joulukirjoja tai ikivanhoja joululehtiään. 


Joten kuten hän sai virkattua valmiiksi kesken jääneen joulutähtipatalapun ja skräpättyä pari joulukorttia ystävättären kanssa elvyttääkseen hukassa olevaa joulumieltään. Rahahuolien ja surujen kanssa piika oli oppinut elämään toki ennenkin, mutta jostakin syystä tämä syksy tökki pahemman kerran.

Adventtikirkon tunnelmaakin piika kävi ihmettelemässä, eikä tiennyt ollenkaan saako hoilata Daavidin pojalle vai ei ja missä vaiheessa, koska kuoro näytti varastavan taas kerran koko Hoosiannan itselleen:) Puolessa välissä hän ei malttanut enää olla hiljaa, vaan rokkasi rohkeasti kuoron mukana. Mitään selkeää ohjetta tästä ei annettu, joten epätietoinen seurakunta hymisi normaalia vaisummin mukana.

Tonttuasetelmien teko tuntui tänä vuonna turhemmalta kuin koskaan jo senkin vuoksi että halpatuotteiden ja lapsityövoiman kanssa on aika paha kilpailla. Ja kukapa hullu niitä huvikseen väkersi kuunnellakseen vain ylimielistä jupinaa hinnasta tai sivumennen lausuttuja arvosteluja siitä, että kuka tahansa nyt tuommosia tötteröitä osaa värkätä, jos vain viitsi ja on aikaa mokomaan pelleilyyn. Oikeat ihmiset tekivät oikeaa työtä, eivätkä pipertäneet jonnin joutavia roskia. Piika oli tästä ihan samaa mieltä.

Kyökkipiika huokaili usein pilviseen yläkertaan sureksien sitä, ettei joulunlapsi osannut tietä piian kylmään ja pimeään sydämeen. Liekö tuo lentänyt myrskyjen mukana ihan Afrikkaan asti. Lapsenlapsi sai kuitenkin intoa piikaan, sillä jouluostoksilla olo virkisti sitä niin, että se innostui tyhjentämään pakastintaan ja keittelemään laiskasti joulumehua. Samoihin aikoihin Lucia-neito innostui Seijailemaan raivopäisesti pitkin maita ja mantuja. Mutta eräänä aamuna tapahtui ihme.

Taivaallinen kyökkipiikasisko oli tehnyt yläkerran joulusiivosta ja huiskaissut enkelien tyynyntäytteet valkaisemaan sademaan ankeutta. Hän lienee patistanut neiti Auringonkin hereille. Kyökkipiika ihasteli näkymää ikkunasta ja tunsi miten joulumieli hiipi hiljaa mielialataivaan rantaan ja valui sieltä piparkakkusiirapin tavoin sydämeen asti. Tai ainakin siihen kohtaan, missä kyökkipiialla oli joskus sellainen ollut:)  Siitä ei tosin ollut paljoakaan apua, sillä rumpatessaan joulua hän unohti taatelikakusta rasvan, teki hiekkakakusta likilaskuisen paskan ja antoi piparkakuille kaksinkertaisen muna-annoksen, jonka vuoksi ne pullistelivat itseensä tyytyväisinä ja levisivät uunissa kuin pökänämmänpäät. Vuosi vuodelta hullummaksi käy tämä kyökkipiian joulumeininki. Nyt se innostui valokuvaamaan ja kuului särkevän kyökin lampunkin:(

Joulukirjat ovat jouluihmisen toivelahja ja tänä vuonna suosittelen SARI SAVIKON ihastuttavaa Joulukirjaa. Kirja julkaistiin vuonna 2010, jolloin hankin sen välittömästi, vaikka yleensä olen saanutkin joulukirjat lahjaksi. Savikko on Kaari Utrion miniä, jonka vuoksi kirjaan on eksynyt tunnetun herkkusuun eli appiukon Kai Linnilän mainioita joulureseptejä:) 

Reseptien, kauniin kuvituksen (Wendell ja Koivu) lisäksi hurmaavasti kerrottu jouluhistoria tuo esille muunmuassa jouluisen mistelin ja orjanlaakerien alkuperät. Joulusuudelma mistelin alla on monille tuttu juttu, mutta tuskin monikaan muistaa mistä kasvi on alunperin lähtöisin. Näihin piikkikukkiin olen törmännyt useinkin kirjallisuudessa, vanhoissa joulukorteissa ja Aku Ankassa:) Yksi suosikeistani arkipäiväistyneen joulutähden sijasta on jouluruusu ja jouluun ovat vanhastaan kuuluneet myös monet kesäiset kukamme, kuten syreeni ja kielo. Kirjassa on paljon vanhanajan kultaista joulutunnelmaa kuten onnistuneessa joulukirjassa aina:)

Kirjassa ei mainittu kuitenkaan mustikanvarpuja tai puolukkaa, jotka kuuluvat olennaisena osana suomalaisperinteeseen, sillä nehän ovat oikeita köyhän joulukukkia:) Puolukkaa käytettiin yleisesti ikkunalasien välissä jäkälän kaunistuksena. Jäkälää ja tulitikkurasioita laitettiin ruutujen väliin sen takia että tuplattu ikkuna pysyi kuivana. Mustikanvarpuja voi kerätä maljakkoon viikkoa, paria ennen joulua ja palkaksi saa vaatimattoman, mutta silti sykähdyttävän joulukukkakimpun:)


Erään kirjasen hankin edellisen tavoin myös itse, enkä ole sitä katunut. Se on Kalevi Koukkusen toimittama Ilosanoma, josta löytyy jouluevankeliumi 12 eri tavalla.  Tällä kertaa stadin slangilla eli jotenkin tähän tapaan:)

" Se oli just sillon ku toi keisari Augustus anto orderin, et hela jengin tarttee bungaa ny veroi. Tää oli eka verojuitsu ja se sattu ku sellane karju ku Quirenius oli Syyrias bomtsikkana. Ja joka tyyppi dalsi omaan stadiin, et sen nimi voitas skrivaa verobrujuihin. Siks toi Josis kans läks steppaileen Galileast Nasaretin stadista tonne Juudeaan, Daavid stadiin Beethelemiin ku Josis kuulu Daavidin sukulössiin. Se otti messiin Marian, kenen kans se styylas vakkaristi. Maria oli paksuna ja just ku ne oli siel, Maria joutu telakalle. Se busas poitsun. Se oli sen eka skidi ja se duunas sille jotai kapaloi ja pani sen hegojen skruudimestaan, ku ne ei ollu onnannu skaffaan luukkuu hodlasta. Sit niil hörneil hengas nitskulla skoobareita ulkona yöllä vaklaamas niiden elukoita.

Äkkii niiden edessä staijas yks Herran enklu ja Herran kirkkaus lyysas niiden ympäril. Skoobarit rupes skagaan poskettomasti. Mut enklu snaggas niille:
- Hei, älkää ny studatko. Mul on vänkää askaa, se on ältsin kiva stoori koko jengille. Tänään on Daavidin stadis fodannu Teille Vapahtaja. Se on Kristus, Herra. Ja täs on teille snadi vinkki.Te hittaatte skidin ku on kapaloitu ja goisaa hegojen skruudimestas.

Ja alta aikayksikön sen enklun kimpas oli buli rinki taivaallisii solttui ku ylisti huisisti Jumalaa tällei:
- Bointsit Jumalalle korkeuksis ja lungisti vaan maassa jengin kesken ketä se diggaa.
Sit ku ne enklut oli flugannu takas taivaaseen, skoobarit snaggas toisilleen:
- Jebulits, nyt luudataan sassiin Beetlehemiin. Siel me hiffataan mikä tää juttu on ku Herra ilmotti. 
Ne ryysas tukka putkella sinne ja hittas Marian, Josiksen ja skidin ku bunkkas hegojen skruudimestas. Ku ne tsiigas sitä, ne kaveeras mitä siit skloddist oli niille bamlattu. Ja joka tyyppi ku kuuli sen, pällisteli huuli pyöreenä millaista hetulaa noi skoobarit stikkaa. Mut Maria jemmas koko jutun sydämeen ja kelas sitä. Ja sit ne skoobarit läks nosteleen takas. Ne kiitti ja kehu Herraa siitä, mitä ne oli hokannu. Koko juttu oli futannu just sillai kun niille oli bamlattu. "

Kaunista ja hyvää joulunaikaa kaikille:) 

Kellokuva on lainattu vintage-joulukuvista.

52 kommenttia:

  1. Ihana joulujuttu ja postaus :)
    Hyvää joulunaikaa sinulle mustis ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Seijastiina. Eräälle Seija-ystävättärelle moitein että mitä se oikein riehuu, kyllä joulu vähemmälläkin tulee. Samaa olet varmasti kuullut itsekin:) Ja samoin lämmintä ja myrskytöntä joulun aikaa Sinulle:)

      Poista
  2. Hih, tulipa heti aamusta hyvä mieli,- joulu, sellainen ,) Ja onneksi sen kyökkipiiankin sydämmeen vihdoinkin saatiin vähän joulumieltä

    Elämässä pitää olla satua ja juuri joulu on sellainen, isoillekkin :)

    Oikeen mukavaa joulun odotusta sinulle mustis myös täältä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu Maarit, joulu on täynnä taikaa, mutta väsymys ja puurtaminen vievät siitä helposti ilon. Parasta joulunaikaa on odotus, lahjojen kääriminen ja tunnelmointi, hyörintä ja pyörintä. Joskus lahja voi mennä ihan pieleen, mutta se riski pitää aina ottaa, sehän lisää vain jännitystä. Minusta oli kiva katsoa miltä lahjan saaja näyttää, nyt se on paljon vähäisempää, porukat ovat ympäriltä hävinneet, osa mananmajoille ja osa elää omaa elämäänsä joka ei enää kuulu minun jouluuni. Minulla on nyt erilainen part two-aika elämässä. Vielä kuitenkin koira ja Gentleman luultavasti osaavat jouluaatoksi tännepäin.

      Poista
  3. Sadut kuuluvat ehdottomasti jouluun. Joskus se joulun tuntu on tullut itsellekin vasta ihan viime tingassa.
    Olikin hauska lukea tuota jouluevankeliumia stadin slangilla :)
    Hyvää joulunaikaa myös sinulle, Mustis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin Sirpa, joulumieli voi olla kadoksissa ihan aattopäiviin, joskus se tulee kuukautta ennen joulua, eikä enää vastaavaa tunnelmaa tavoitakaan. Se voi olla tanssi lumisateessa jossa kaikki vanhat joulut helisevät ympärillä tai hetki joulun jälkeen. Itselläni on monesti näin. Jouluaattoina nousin entisessä elämässäni ennen kukonlaulua ja sytytin ulos soihdut ja sisälle kynttilät. Keitin riisipuuron, johon piilotin mantelin ja varalta kaksikin, jos tulee pahamieli, esikoinen aina ihmettelikin, että miksei hän saa sitä milloinkaan, kun aina varmistin että ärripurrikuopus sen varmasti saa:) ja viimeistelin joulukattauksen.

      Pari aattoaamua on kulunut myös töissä, mikä on harvinaista, koska olen enemmänkin toimistoihminen.

      Poista
  4. Jouluun kuuluu tietysti myös pukki - sinne mistelin alle. Vai pitäisikö se laittaa kuusen alle? Vai kompuroiko se itse sinne? Jouluiloa arvoisalle Jouluhäärääjälle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pukki joutaa kyllä kuusen alle, siellähän se voi ihailla sitä eri perspektiivista, tapa ja tyyli on ihan vapaa:) Jouluhössäke kiittää sydämellisesti Herra Anonyymiä ja toivottaa mukavaa joulun aikaa ja entistä ehompaa Uutta Vuotta:)

      Poista
  5. Kliffa stoori, mä olisin kyl studannu ja lähteny hanee noit ihme enkluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, samma på täällä. Kiitoksia Pedro. Nyt on enklut karanneet taas parempiin afääreihin ja me jatkamme mustaa matkaamme kohti uutta joulua:)

      Poista
  6. Hyvää Joulua sinulle ja kivoja, ihania hitaita lepohetkiä. Piti oikein keskittyä tavallista enempi tekstin loppuvaiheessa että ymmärsin jutun jujun ja lauseiden juoksun.

    Minen tiedä enää kuinka koko jouluun suhtautuisin. Kaik on menny erilaiseks kuin ennen, varsinkin nuo omat ajatukst. Onneksi on lapset ja rakkaat, ne onneksi ymmärtää, ettei kassakoneen kilkatus ole joulun ajatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa Valokki, joulu on kaksiteräinen miekka: On vaikea hypätä perinteiden yli ja yhä vaikeampi enää niitä toteuttaa. Kultainen keskitie ei enää onnistu, yritin välttää hössäämistä viimeiseen saakka, mutta lopputulos oli entistä pahempi. Kassakoneiden kilkutus kuuluu jouluun, mutta ei tuo välttämättä joulua? Joitakin joulun kaupallisuus elättääkin? Valinta on silti aina itse kunkin oma.

      Parasta on tunnelma, hiljaisuus ja odotus.

      Poista
  7. Olipa mukava lukea postauksesi illan päätteeksi, kun on taas puuhattu koko päivä kaikkea mitä joulun takia on tehtävä.
    Ja puuhat jatkuvat, kunnes aaton joulurauha on julistettu. Sen jälkeen vain nautitaan.
    Mukavaa joulun odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Arleena. Keskeisin joulujuhla on nyt juhlittu, mutta joulupiirin aikaa ja taikaa on vielä jäljellä. Erittäin tutuksi tuli joululaulun ajatus: " No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle;)" Vesisadetta, vähän lumisadetta, kaljamakelejä ja vesisadetta ja pimeää on riittänyt.

      Poista
  8. Kyllä olikin ihana postaus ja stadin kielelläkin vielä oli loppupuolella, juku!
    Mutta on se vaan ihme, kun sitä joulun tunnelmaa ei aina saa itselleen, mutta siltikin, jossain vaiheessa se kuitenkin aina tulee. Siihen ei paljon välttämättä tarvita, ehkä joku kaunis joululaulu, hiljaisuus itsensä kanssa..tai vaikkapa nyt tässä lukiessani sun postausta, tuli hyvä mieli, ihan jouluinen.
    Sen tuntee sisällään oikein, sen joulun tunteen, se on sellanen, kuin rakastuessaan on tuntenut sisällään...tulee niin herkäksi, että itkukin tulee väkisin.Se on hyvä tunne!
    Mulle se useimmin on tullut joulukirkossa aattona, ja haudoilla käydessämme.
    Joku on voinut joskus ihmetellä, että mitä toikin itkee..mutta kun se tunne tulee, niin kyyneleet tulevat väkisin, muttei surun vaan hyvänolon kyyneleet, ilon ja toivon ja rakkauden kyyneleet.
    Oikein hyvää Joulunaikaa sulle ja hyvää Uuttavuotta 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan Harakka. Joululaulu, hiljaisuus, lumisade tai tunnelma, siinä on joulu. Myös lapset ja lapsenlapset kuuluvat jouluun, jos heidän kanssaan on kaikki hyvin, on sydämessäkin joulu. Ja kiitoksia tuosta miten sanoit, että tätä lukiessa jne.. Joulu herkistää mielet ja muistot tuovat jouluun saman vanhan tunnelman, mutta silti aina uuden. Haudoille vein punaruusut ja valkeaksi huurretut koivunvarvut kun luntakaan ei juuri ollut. Kävimme ystävän kanssa sytyttämässä kynttilät myös vanhemmilleni aatonaattona jolloin reissasin kotikylälläni ja nautin riisipuurosta ja ystävien tapaamisesta. Silloin oli kyllä joulu:) Kaunista ja valoisaa uutta Vuotta Sinullekin.

      Poista
  9. Jos Pukki suo ja Petteri tuo... tai miten se nyt menee;)

    Kylläpä on jouluihmisellä jo pitänyt kiirettä ja taitaa Joulu valmistua ajoissa!? Hienosti kerrottu, Mustisperheenäitikyökkipiika, mutta älä sitä Pukkia (joulu) kuusen alle komenna. Saattaa jättää ensi joulun pois kirjastaan...:)
    Tiedän, että perinteinen Joulurauha julistetaan Suomen Turusta. Mutta, onko tämän vanhan pääkaupungin murtel julistett tota jouluevankeliumi? Toi stadi slanki ei oikke sytyt Turkulaissi Joulumiälel!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouluaattoaamuna vielä väänsin joulutähtipatalapun viime lankoja, koska ajattelin antaa sen "kukkaistytölle" ja perheelleen, joka muistaa minua aina joulukukka-asetelmalla. Joulukeljumi on myös Turkkusen murteella ja Mansenkin, ja se vasta olikin kamala esitys:)

      Moskupukki saapui sittenkin ajoissa paikalle ja siinä sitä taas oltiinkin keskellä haipakkaa:)

      Poista
  10. Kyllä sen Joulun aina kestää - se ei ole kuin kerran vuodessa.
    Vappu on joka vuosi - se-se vasta on jotakin....
    Kiitos vierailusta ja kommentista.
    Rauhallista Joulun odotusta Eko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi joulu on vain kerran vuodessa (toisaalta kun vauhtiin pääsee niin voisi pitää toisen heti perään) ja valpuri vain joka vuosi ja pääsiäinen kaksi kertaa:) Kiitoksia toivotuksista Eko, mutta vähemmän rauhallisesti sujui se odotus:) Ehkä ensi joulu menee jo rauhallisemmin?

      Poista
  11. Joulu on sellainen kaiken kansan seuraleikki, josta minulla ei ole jäljellä kuin nostalginen muisto. Sekin nostaa päätään vain silloin, kun kurkistan nettiin ja luen muiden joulutarinoita. Kuten tätä sinun, jossa oli kaikki joulun ainekset evankeliumeineen päivineen. Kohta suljen netin ja aurinko porottaa palmujen välistä, joulumuisto lipuu horisonttiin enkä sitä enää kaipaa. Toivon vain, että muistaisin minä päivänä on aatto, että muistaisin soittaa niille läheisilleni, jotka joulua viettävät ja joulutoivotuksiani odottavat. Näin etukäteen toivotan sinulle oikein hyvää joulumieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirokko... Joulu on ihme juttu, siihen on melkein pakko osallistua, halusipa tai ei. Kuuntelin ulkomailla asuvien tervehdyksiä samalla kun hommasin pikku kyökkini nurkassa tonttupuuhiani ja kummasti se kotimaan joulu herkisti useimmat mielet asuipa ihminen missä päin maailmaa tahansa.

      Ehkä siellä jossakin minäkin olisin vapaa turhasta hössötyksestä. Siinä on kuitenkin jotakin, jota kaipaisin aina. Siellä palmujen katveessakin. Jouluhan on oikeastaan vain nostalgiaa, tunne jostakin, lapsuudesta, elokuvista ja muistoista jotka haluat jakaa aina uudestaan ja uudestaan rakkaiden ja läheisten kanssa, joita on suotu elämääsi.

      Poista
  12. Huomenta sinne kyökkipiian maanmainin kynäilytaidon omaava kykkipiian köökin tienoille.
    Kiitos jouluisesta riimityksestä joka jälleen kerran oli hyvällä maulla ja tyylillä tehty.
    Tuo miespuolisten sohvallamakoilu ja telkkarin katsominen on nykyaikana alkanut hieman kärsiä
    jonkilaista inflaation tai päivityksen puutteen palvelupuutetta.
    Nyt joutuu jo itse avaamaan santsikaljaputelit ja vaihtamaan kanavaa omatoimistesti, kun käskysitä ei tunnuta piittaavan tuon taivaallista. Ikäänkuin avaamattoimien pullojen kantelu telkkarin soffapöydän eteen ei vielä näin joulukiireitten aikaan riittäis, pitää telkkarinkatsojan kaikenlisäks vielä joskus vaivaantua itse noutamaan jopa pullonkorkin avain.
    Eipä ole joulutkaan enää entisiään, ei, saati muut pitkät pyhäseudut.
    Palvelu tuntuu jatkuvasti huononevan sitä enemmän, kuin ikää pääsee karttumaan..
    Palvelualtista ja reipasta joulumieltä asiantiimoilta toitotellen. -Max-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maksi, voi olla että riimeihin karkaa joskus epäkohtia, tosin sohvalla makaavien miesten määrä ei varmastikaan ole vähentynyt joulua hössöttävien naisihmisten myötä. Jos haluaa huollon pelaavan, kannattaa satsata siihen itse. Silloin saa mitä tilaa, eikä huomaa palvelun huononevan iän myötä ollenkaan, ehkä se vain hidastuu, ei muuta.

      Joulumuistot tekevät kepposia, minusta nykyiset joulut ovat paljon romanttisempia ja viehättävämpiä kuin vanhat, vaikka lapsuuden joulua ja sen tunnelmaa ei mikään voitakaan:)

      Poista
  13. Tulee vähä kirjoitusvihereitä het näin aamuhämys...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse kullekin säädylle niitä silloin tällöin..:)

      Poista
  14. Kiire ja monipuolinen tekeminen hälventää joulumieltä,
    mutta kun valmista tulloo,
    niin johan joulumieltä
    syömmeen sulloo.:)

    Pittäisi jonkun kääntää stadin evankelium,
    puolet kun jää ymmärtämättä.:)

    Iloista ja levollista joumieltä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liplatuksen joulumielikieli huvitti allekirjoittanutta, ja kyllä tuo stadin slangi noudatti aika pätevästi tuota "Tapahtui niinä päivinä että keisarilta Augustukselta kävi käsky, että koko maailma oli verolliseksi pantava" strooria.

      Iloinen oli mieli, vaikka ei aina niin levollinen, mutta onneksi tilanne on jo kummasti tasaantunut.

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Se oli, kiitos Sinulle Ullis. Toivottavasti omasi oli yhtä hyvä? Kaunista Onnen Vuotta 2014!

      Poista
  16. Sykähdyttävää joulua.
    Kiitos koskettavista tarinoista. .

    P.S. Hoosiannaa kuuluu hoilottaa mukana, ehdottomasti, sanoo kuoronjohtaja mitä tahansa. Siitä se adventti alkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos EmMä:) Hoosiannasta alkaa adventti, muuten jäi koko kirkollinen puoli aika köyhäksi, yhdessäkään konsertissa en käynyt enkä edes aattoillan hartaudessa, jouluaamusta nyt puhumattakaan, sillä nukuin syntisen sikeästi ja hyvin väsyneenä. Jopa aattoaamunakin nukuin kello kymmeneen saakka, mikä on hämmästyttävää ja ennenkuulumatonta.

      Poista
  17. Oot sie kyllä niin värikäs ihminen, postaus on iloinen ja liikkuvainen, ihan kuin sinäkin. Aattona menet sitten lattialle kuusen alle ja katselit kuusta ja kattoa ja.... nautit kaikesta, te molemmat....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Anjuusa, toivottavasti oma joulusikin meni mukavasti? Kuusen alta löytyivät kyllä ihanat lahjat ja kuopus kävi lapsensa ja exän kanssa joulusapuskoilla ja heidän kanssaan avaamme myös lahjat ja esikoisen löysin jouluisesti tallista:) Osa lapsenlapsen lahjoista on vielä täällä, mutta uuden vuoden aikaan hän ne saa. Gentleman ylitti itsensä ja sain kaunista itse tehtyä ja myös ajatuksella ostettua:)

      Poista
  18. Hyvää Joulua Mustikselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki, vähän viiveellä tänne eksyin, toivotan Sinulle hyvää ja kaunista Uutta Vuotta.

      Poista
  19. Vastaukset
    1. Kiitoksia Marizan. Onnellista ja mukavaa vuotta 2014 Sinulle:)

      Poista
  20. Joulu meni, kohta tämä vuosikin, joten toivotan oikein Mukavaa ja Antoisaa vuotta 2014 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tavallaanhan keskeisin jouluaika on nyt juhlittu Plätty, vaikka Melskepyhät ja Uusivuosi Loppiaiseen ja Nuuttiin saakka onkin minulle ikivanhalle konservatiiville vielä kovastikin jouluaikaa. Toivotan Sinulle ja kullallesi huikeaa Onnen vuotta 2014:)

      Poista
  21. Joo, virallinen joulu jatkuu, mutta meikäläisellä loppui jo jokin aika sitten, kun aloitin niin aikaisin ;O) Onnellista Uutta Vuotta 2014, Mustis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhannet kiitokset ja kaunista uutta vuotta Kukkaistytölle:) Kyllä joulu monillakin päättyy joulupäivään tai ainakin Tapaniin.. paras joulutunnelma on useinkin aattona, jonka jälkeen joulu on monen mielestä auttamatta ohi? Ehkä pitäisi virittäytyä juhlatunnelmaan ajoissa ja aloittaa jouluhössötys vähän aiemmin, mutta aina olen myöhässä.

      Poista
  22. Vastaukset
    1. Onnen Vuotta Sinulle Kirsti ja kiitokset tästä vuodesta ja siitä että olen saanut jakaa hienot lintu- yms tunnelmat kanssasi:)

      Poista
  23. Wish you a wonderful 2014 with lots of nice photo moments.

    Greetings and a hug, Joop

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for your comment:) Kiitoksia, kuvissa on omatekemiä joulujuttuja ja vanhoja joululehtiäni etc. Translator (up and right) would be fo any help:)

      Poista
  24. Hello Mustis!Great post!i wish for you the most wonderful New Year 2014!May your dreams come true:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Many thanks Anita!!!! Kiitoksia, toivotaan niin, se oli kauniisti toivottu:) Onnellista ja mukavaa uutta Vuotta Sinulle ja Kiitokset tästä vuodesta ja ihastuttavista, huikeista kuvistasi.

      Poista
  25. Joulutunnelmaan pääsy on joskus vaikeaa, mutta onneksi ja useimmin sen kuitenkin saa, vaikka ihan viime tipassa. Kyllä joulussa on tärkeintä juuri oikeaan mielentilaan pääsy. Hieno tarina.
    Nyt on joulut ohi, on otettu vastaan jo uusi vuosikin. Aika juoksee hirmu kyytiä ja kohta taas ootellaan uutta joulua. On välissä sentään kesäkin.
    Toivotan sinulle mukavaa vuoden kulua 2014

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Aimarii, tämä joulusivu ei lähde tästä millään, vaikka olen toiveissa ollut jo viikon verran ainakin:) Aika tosiaankin juoksee, ettei perässä enää pysy. Vuosi vaihtui ja tinat valettiin ja koira sai paljon hienomman figuurin kuin itse:) Valoisaa uuttaa Vuotta Sinulle ja kiitoksia kauniista tunnelmakuvista ja mukavista jutuistasi, joihin sain menneenä vuonna sukeltaa.

      Poista
  26. Voihan viehe, nyt on pakkopaikka tällätä mammuttikommenttini vuodelta 2013 tämän joulupostauksesi yhteyteen Jokainen vuosi erikseen, mennyt on mennyttä ja tulevaisuus on tullakseen...

    Nyt kommentointi alkaa, oletko valmis sulattamaan kaiken, minkä pitsinilmavat aivoni löytävät? Jännää huomata, miten mandalasi ovat muuttuneet, enemmän luontoa ja väreistä nauttimista. Kun luonto on valmiiksi suunnitellut ja esille laittanut, mitä muuta mandalasi voivat olla kuin hykerryttävän kauniita ja syötävän nautinnollisia.

    Niin, ja aloitin tämän kommentoinnin elokuun viimeisestä postauksesta, joten vähän nurinkurisesti tässä mennään...

    Rakastuin syyskuun piskuiseen siiliin, joka margariinirasiasta kaiveli syötävää... Aivan mieletön tarina eri marjoista, niiden vanhoista nimistä ja käyttötarkoituksista. Olen itsekin melkoinen myrkynkeittäjä, mutta taidan jäädä hyvin, hyvin paljon sinun jälkeesi. Kunhan jalanjälkiäsi hilpon varovasti...

    Hmmm, palasit mandaloissa mielenkiintoisiin yhdistelmiin, korttimandalasta siis kyse.

    Voi taivas, "Naurava kurpitsa"-tekstissäsi oli sellaista vauhtia ja sanojen tyklitystä että vain ahmin, hykertelin ja nyökyttelin. Yllättävän vähän ihmiset enää muistavat eri juhlien alkuperästä ja siksi on pahuksen hyvä, että kirjoitat niistä blogissasi. Miten nautin ja hykertelin, suorastaan kehräsin...

    "Meteorikukkia ja marraskuun ruusuja", oli pakko jäädä mietiskelemään. Elämän onnellisimmat asiat pitävät sisällään usein myös suunnatonta tuskaa, onnesta puhumattakaan. Sitä on elämä...

    Stadin slangilla kirjoitettu Jouluevankeliumi oli melkoista luettavaa, mukavalla tavalla. Miksi perinteitä ei saisi rikkoa, jos sanoma menee perille paremmin uudella tavalla? Loistava joulupostaus, kerrassaan...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummallista miten kehuminen saa minut aina vähän nolostumaan, eikä ihme, sehän johtuu suomettuneesta perimästämämme, jossa on niin paljon metsässä kasvaneen villiheimon epävarmuutta:) MUTTA se ei estä minua silti tuntemasta syvää iloa siitä, että joku toinenkin tuntee samoin kuin kirjoittaja. Tai löytää kokonaan omia ulottuvuuksia, kuten Sinä niin usein. Siilit ovat tosi hellyttäviä ahmatteja, joiden peräpääkin toimii lahjakkaasti:)

      Rikon mielelläni perinteitä, vaikka olenkin perin konservatiivinen, tykkään että asiat ja muistot toistuvat hyvin samankaltaisina, mutta joku osa minusta tykkää välillä revittää, yleensä aika hillitysti. Tai mikä nyt kenenkin mielestä on aina hillittyä ja hallittua, ihan tasapaksuun suominaisen muottiin voi olla hankala mahtua:)

      Näissä mandaloissa näkyy alun syvä epävarmuus ja kelpaamattomuus, joka pikkuhiljaa nousi varmuudeksi ja tiedoksi siitä, että mandalani ovat omia näkemyksiäni, joiden ei välttämättä tarvitse miellyttää ketään muita, vaikka tietysti aina salaa toivookin että ne tavottaisivat myös katselijan/lukijan jollakin tasolla.

      Suuret kiitokset Sinulle Pitsit, pelastit päivänäni ja valoit uskoa uskottomaan mieleeni:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)