sunnuntai 20. joulukuuta 2020

JOULU ON JO OVELLA

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää kyökkipiian huushollissa joulun alla enemmän kuin lääkäri määrää ja puolison kantti kestää😊 Kortteja olen rustaillut leipomisen ja siivoilun ohella ja rapistellut lahjapapereita yökaudet eli samaa tahtia sotken, mitä saan siivottua. Haravoin jopa pihaa, mikä joulukuussa on aika harvinaista. Ehkäpä kaikki hössötys kuitenkin kannatti, sillä maailman kaunein akuankkakuusi odottaa koristelua, juhlapulla syntymää ja kohta on joulu 💛

Lokakuisessa lumipyryssä siirsimme kuusia ja yhden ison tuijan kuivemmille paikoille, istutusilma ei ehkä ollut kaikkein parhain, mutta ajoitus oli silti oikea. Naapurit saattoivat ehkä vähän miettiä pitääkö kutsua valko- vaiko sinitakkiset paikalle:) Marraskuun loppupuolella siivoilin tonttulaa ja virkkailin laiskasti joulutähtipatalappuja. Joulukuun alkupuolella havahduin yht'äkkiä korttiaskarteluun, joista suurin osa meni uusintakäsittelyyn tai kylmästi roskiin. Perfektionismi on onneton yhdistelmä, ellei ole huipputaitava ja luova käsistään. Visio kun on niin tyystin erilainen kuin lopputulos. Joulutautini oli pitkään remissiossa ja se iski täydellä teholla vasta Lucian päivän aikoihin. Siinä sitä taas oltiin, ristiriitahelvetissä kaulaa myöten. Monet pitävät minua aitona jouluihmisenä, mutta totuus on se, että stressaannun joulusta aivan tajuttomasti. Joskus melkein vihaan koko jouluhösseliä. Itse joulua kuitenkin rakastan ja siihen liittyvää tunnelmaa.



Ensimmäisen adventin aikaan tilanne oli näin seesteinen 💙


Nämä hassut lumiukot värkkäsin marraskuun pimeyteen ilahduttamaan ohikulkijoita, tiedä sitten onko kukaan niitä edes huomannut, sillä kovin pimeä ja märkä on ollut koko loppusyksy -  kiitos La Ninan, eivätkä hanget korkeat nietokset ole riesana vieläkään. Mutta joulu on joulu. Se saapuu yhtä varmasti kuin hiihtäjätyttö kumppaneineen:)


Risukkoon olivat juuttuneet rekineen päivineen ja vuohipukkikin oli karannut naapuri paliskuntaan. Köpi oli lähtenyt sitä hakemaan, mutta hakureissu päättyi kiven katveeseen kuusen juurelle. Sanoi ottaneensa vähän ilolientä ja sehän alkaa helposti ramaista. Suksen ääni kuului jo uhkaavan läheltä ja Köpin väsy haihtui kuin pieru Saharaan. Kyllä se naisen pelko on viisauden alku tontuillakin:)
Nämä tontut kurkistelivat ikkunasta Lucian päivän aikoihin 💖  

Tämä kirpputorilöytö pääsi tänä jouluna seinälle parin lapsuuskodin taulun lisäksi. Osallistun tällä postauksella Pienilintu Koriste-haasteeseen.

"Kylmästä meidät on taottu, tähtikirkkaista pakkasöistä
Hangista paukkuvan pakkasen ja raskaiden päivien töistä
Mutta helposti ei taitu ihminen, jolla usko on luontoon suuri.
Pimeyttä kestää vain hetkisen  ja aurinko tuli esiin juuri!"

Huomenna on talvipäivänseisaus ja sen jälkeen kuljemme jälleen kohti valoa ja piteneviä päiviä.

Toivotan kaikille hyvää ja onnellista joulun aikaa ja Uutta Vuotta! Merry Christmas and Happy New Year! 

Ja heille, jotka viettävät joulun surun murtamina tai yksinäisyydessä toivon voimia ja lohtua 💛 Tiedän kyllä etteivät pelkät toiveet auta ketään, mutta ehkäpä pieni kipinä kantaa kauemmaksi kuin luulemmekaan.

"Taas tultiin jouluun, ja riemuita saa
Vuosi on mennyt, käy uusi oven taa
Näin pääsimme jouluun, on valkea maa
Vaan ystävät rakkaat, on toivottavaa
Että jouluilon jälkeen vielä ilota voi
Ja tulevat päivät veis pelkomme pois"