PÄÄSIÄISKÄSI JA JUMALAN VIHOLLISET

Kovaa on noita-akan elo. Luuta hajosi, rakopöönäpannu varastettiin  ja kissakin putosi kesken veisuun ennen Kaustista. Onneksi on varakissa jäljellä ja  uusi luuta ja pannukin löytyi:)

Älä nyt naurata! Kuka idiootti tuommosen kamikazen mukaan lähtisi:) Lainaa naapurin räpätätimisua ja nakkaa se johonkin jorpakkoon. Ala häipyä, mulla jäi hyvä hiiriuni kesken.

Onneksi pääsiäistontut olivat iloisia ja ystävällisiä 💛 Sen kunniaksi päätin pyöräyttää arabialaisen maustekakun. Tälläsin mukaan ohjeen, jolla onnistut varmasti.

200 g voita
3 3/4 dl sokeria
3 munaa
2 dl kermamaitoa/kermaa
5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl soodaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 tl kanelia
2 rkl kaakaojauhetta
1 tl vanilliinisokeria

Voi ja sokeri vaahdoksi, munat vatkataan seokseen yksitellen, kuivat aineet  sekoitetaan keskenään ja lisätään vuorotellen kermamaidon tai kerman kanssa taikinaan.

Kuorrutus
6 rkl voita
1 munankeltuainen
1 paketti tomusokeria
Ripaus kaakaojauhetta + kanelia ja vaniljasokeria. Teen kuorrutuksen joskus kuuman kahviin, jolloin rasva jää pois. Munat kannattaa ottaa ottaa jääkaapista päivää ennen leipomista, ellet säilytä niitä huoneen lämmössä.

Paistetaan 175 - 200 asteessa noin tunti

Pääsiäisajan lukunurkkaan valitsin kaksi kirjaa. Molemmat kertovat noitavainoista - kuinkas muuten:) Toinen on Jan Guilloun Noitien asianajaja, joka on julkaistu vuonna 2004, mutta  se on edelleenkin mielenkiintoinen ja ajankohtainen lukukokemus. Tutuksi tulevat taikaamiset ja signerit siinä kuin Blåkullakin. Yllättävää on se, että lapset olivat hyvin keskeisessä asemassa noitien ilmiantajina. Minulla on ollut virheellinen käsitys, että vain kateelliset ämmät ja kirkonmiehet syyllistyivät noitajahtiin:) Lapsiin on tietysti helppo vaikuttaa ja pelko/mielikuvitus ovat olleet aina tappava yhdistelmä. 

Uutuus kirjana esittelen Aleksi Peuran fantastisen dokumentin Jumalan Viholliset. Se pureutuu tehokkaasti ja mielenkiintoisesti noitavainojen historiaan tämän päivän viccoihin asti. Malleus Maleficarum eli Noitavasara, joka julkistettiin vuonna 1487, vilahtaa mahtivoimana taustalla. 

Aleksi Peura on perehtynyt 1500 - 1600 englantilaisiin noituus uskomuksiin. Hän on tehnyt gradun myös samasta aiheesta. Tieto ja osaaminen näkyy kirjassa kaikin tavoin. Aluksi toivoin kirjoittajalta kliinisempää otetta, mutta aika pian totuin kertoja ääneen, niin etten osaisi enää muuta ajatellakaan. Käsitys keskiajasta liukui mielestäni turhan pitkälle eli 1600-luvulle, minulla kun on luutunut käsitys siitä, että ajanjakso sijoittuisi 400-luvulta 1500-luvun tietämiin. 

Oli ilahduttava tormätä kirjassa tuttuun Noitavaino-elokuvaan. Elokuvan pohjana on ollut Arthur Millerin 1950-luvun näytelmä The Crucible. Peura teilaa viihdyttävän elokuvan ja osoittaa että Abigail, joka esittää filmissä täysikasvuista vamppia, on historian valossa pelkkä lapsi ja John Procter ikäloppu ukko.  Onneksi paikka oli kuitenkin tuttu ja turvallinen Salem, jossa noidat surutta teilattiin:) Maleficiumit, parat, kidutukset ja kansainvälinen noitavainohistoria tulevat tutuksi Peuran osaavissa käsissä ja kirja vaatii ehdottomasti enemmän kuin yhden lukukerran.

Ari halusi ottaa minusta kuvan manipulaatiota varten ja kuinkas sitten kävikään? Huumori alkaa kohta loppua, mutta lisäsin giftin kun se sopi aiheeseen.

Jos noidat hyppivät silmille, niin käytä tätä loitsua! Se on varastettu Hämeen kansan Wanhat Loitsut-kirjasta. Kirja ilmestyi ensi kerran vuonna 1916, tämä on uudelleen lämmitetty versio 100 vuotta myöhemmin.