Lemmikit, luonto, historia, kirpputorilöydöt, kirjat, juhlapyhät, vuodenajat, noitavainot, sadut, perinteet, valokuvaus, Taina Marjasen tontut, noita-akat, jouluhullu kyökkipiika, juhannus, vappu, pääsiäinen, pyhäinpäivä, halloween, meri ja Pyhäjoki

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

IHO IHOA VASTEN


Kaipaan ihoa ihoani vasten, kaipaan lämpöä ja hymyä. Rakkauttasi. Kaipaan yhdessäoloa, kunnon kalsarikänniä, pikkukyökkini täyttävää Sinua. Mikään ei sido Sinua minuun, kuten ei minuakaan Sinuun. Vanhenevat soluni odottavat öisin ja ihmettelevät yksinäisyyttä. Sinua

Tässä maailmassa rakkaus ja hullaantuminen mielletään pelkästään nuoruuteen ja ihastuminen teini-ikään. Aikuisiässä vain hassahdetaan, mikä huvittaa nuoria ja ehkä muitankin. Mutta me emme välitä siitä. Emme enää. Sillä mitäpä tietävät lapset lemmestä, joka polttaa sielun karrelle ja huulet rakoille. Suudelmista, joiden tuli odottaa, miettii ja empii ennenkuin roihuaa. Mitä he ymmärtävät tuskasta ja kuoleman pitkästä yksinäisyydestä. Yöstä ennen aamua. Vuosisatojen odotuksesta. Vuorovesistä sielujen rannoilla. Sinusta ja minusta.

perjantai 4. syyskuuta 2015

ILMAN AJANVARAUSTA

Mikä ihanuus! Hiustenleikkaus ilman ajanvarausta. Tai niin ainakin LUULIN kun pujahdin paikalliseen hiussalonkiin. Kerroin kainosti, että omalle kampaajalle on tyvikohotusaika varattu, mutta sitä odotellessa halusin VÄHÄN latvojen siistimistä ja ehkä jopa sävyäkin, jos se oli mahdollista.
- Käsittelyt ovat ajanvarauksella, kuului ylväästi kun fröökynä häipyi ilmoittamaan mestarimammalle uuniluuta-lookista, joka istui hiljaa nurkassa odottaen nöyrästi vuoroaan.
- Mitäpäs olet ajatellut, kuului ylhäisesti samalla kun hiuksiani pöyhittiin ja moppiani taivasteltiin.
- Missä ihmeessä sun tukka on oikein pilattu, kun on näin huonokuntoinen ja rutikuva.
- Jospä vähän kastellaan, yritin nokkelasti ja niin tehtiinkin heti. Eikä tyydytty pelkästään kastelemaan, vaan pestiin perusteellisesti ja hyvin kovakouraisesti vasta pesemäni hiukset. Tätä minä aina vähän ihmettelen, toisaalta saahan siitä pesurahan erikseen, samalla kun asiakasta aivopestään ostamaan kunnon tuotteita, jotka eivät tärvää hiuksia kuten kaikenmaailman halpatuontimoskat. Mutisin niskat hankalasti takakenossa että olen kyllä ostanutkin alan liikkeestä tuotteet, mikä kampaajatätin mielestä kuulosti uskomattomalle. Niin tietenkin, koska läsäytin hoitavat aineet äkkiä päähän ja huuhtelin ne saman tien pois, sen lisäksi että hiuksissa oli käsittelyjä, joiden runsaudesta tukkani tykkäsi vähän kyttyrää. Niin tyhmä en kuitenkaan ollut, että olisin sen tässä jäykkäpaskafiilingissä ääneen tunnustanut, vaikka vähän tyhmä olenkin.
- Otetaan vain vähän latvoja, sanoin varmuuden vuoksi, sillä kaunis kampaajatäti vaikutti pelottavan topakalta ja erittäin määrätietoiselta. Herra-rouva-hammaslääkärikin oli kesy pakkaus tähän verrattuna.
- Juu, kasvusuuntaan leikataan, hän sanoi humauttaen sekunnissa peruukin verran tukkaa lattialle. Minua alkoi kummasti heikottaa ja huimata, mutta yritin skarpata ja viestittää tiukasti silmillä, että gamoon täti, vähempikin into riittää samalla kun vedin tiukasti ilmaa hammasrautojen välistä. Se varoitti yleensä tehokkaasti niin kampaajia, hammaslääkäreitäkin kuin virkavaltaakin, mutta ei tätä tätiä.
- Ei oteta kovin paljon, kuulin piipittäväni ohuella, vieraalla äänellä. Viuh, sanoi veitsi ja sakset silppusivat tehokkaasti pitkäksi venynyttä, mutta varsin ehyttä niskatukkaani lattialle. Saksikäsi Edvardkin olisi jäänyt tässä silputuksessa komeasti hopealle. Tunsin halvaannuttavaa kauhua kun tuskalla ja vaivalla kasvatettu tukkarukkani tippui lattialle, vasta otsatukan julman silppuamisen aikaan sain puhekyvyni auttavasti takaisin.
- Ei oteta enempää, vinkaisin surkeasti.

Tämä mainio kuva on varastettu MTV-INDEX:stä. Löytyi Googlen kuvista, jos on laiton lainaus, niin ilmoitusta heti!

- MitÄÄÄH? Tähän tulee malli, tiesi kampaaja ja suihkaisi korvat paljaiksi. Viuh, vauh kivahti veitsi ja viisti hiuksia. Kuivat latvat olivat jo aikaa sitten tippuneet lattialle ja tunsin miten naamani sukelsi autioituneesta kuontalosta kuin kuin vasta keritty lampaanpää. Silmiä kirveli ja tappava viha nosti hyistä päätään.
- Sirot pienet kasvot, hymyili kampaajatäti imelästi silpaisten veitsellä otsatukkani vinoksi. Aivan ajattelin, pienet silmät ja iso nokka, joita hiukset olivat armeliaasti vähän pehmentäneet. Kerimisen jälkeen väriksi jäi pelkkää harmaan haalistunutta paskaa, johon ämpäroitiin tehokkaasti tumma liukuvärjäys, jonka jälkeen tukka istui päässäni kuin ohut karvalakki.
- Nätti, eikö vain, kuului itserakkaasti kun peiliä tyyrättiin esille. Taisi kampaajaprouva ihailla enemmän itseään kuin luomusta. Minua luonnollisesti oksetti katsoa edes peiliin, jonka vuoksi tiirailin kiltisti seinän viereen ja vastasin lakonisesti. 
- Joo, onhan se... ainakin erilainen. 
Kassakone kilisi iloisesti kun täti rummutti sinne pesu-leikkaus-väri-hoito-alvi-hintaa.
- 199 euroa alennuksen kanssa. Ja tuliko niitä hoitavia aineita? Nämä kolme maksavat vain 100 euroa yhteensä? Ei mitenkään kallista hintalaatusuhteeseen nähden?
Pudistin masentuneena kerittyä päätäni ja tuijotin lasittuneesti pankkikorttia.
-No tulet sitten kuukauden päästä ylläpitoleikkaukseen niin saamme hairisi kuntoon.
Älä luule luuta lihaksi, lampaan päätä makkaraksi ajattelin synkästi raahautuessani raskain askelin ulos. Tähän silppuriin minulla ei ole enää ikinä kukkaron eikä hiuksieni puolesta varaa. Pääpajan ovi saa puolestani olla kiinni forever! Katsotaan, pystyykö luottokampaajani kohottamaan edes karvan vertaa jäljelle jääneitä haivenia ja täysin silputtua itsetuntoani. Luultavasti, sillä Johannalla on oikea taikakäsi ja sydän paikallaan:)

Jälkispekulaatio:

Miksei näin tärä täti vain ota ja nosta persettä kampaajatätin penkistä ja lähde kesken veisuun pois? Vastaus: Vaikea on enää lähteä, jos tukka on osaksi silputtu ja syynä on myös se, että kuvittelen ammatti-ihmisten ottavan asiakkaan mielipiteet ja toivomukset huomioon rautaisesta ammattitaidosta huolimatta ja kun näin ei käynyt, järkytyn ylikävelystä ja halvaannuin paikalleni, kuten elämässäni monesti käy. Mukana saattoi olla myös trauman myötä tullut shokkitila:)

Toinen syy oli se, että suorasukaisuudesta ja ahkerasta kyseenalaistamisesta huolimatta, minut on ehdollistettu käyttäytymään virastoissa ja ihmisten ilmoilla hyvinkin kohteliaasti ja viranomaisten ammattitaitoa edes jotenkuten kunnioittaen.

P.s. Johannan Taikakäsi toimi kuten pitikin, joten jaksoin hyvin odottaa aikaa että peilistä näkyi taas tämä paljon tutumpi pomminpurkaja-look;)