poutapilviä on kiva seurata, lapsena makasin selälläni pihalla ja katsoin alati uusia kuvioita pilvissä, näin usein ihmisen kasvoja, lampaita ja mitä lie lohikäärmeitä pitkin hännin..katoillakin kiipeilin lapsena, nyt ei katse yllä katolle asti jollen kiipeä kalliolle, tänä kesänä se on jäänyt väliin..kun jalat ei kestä kipuamista kipuillen..kävelysauvat voisi kyllä auttaa jospa huomenna kipaisen.. mä silmät luon ylös taivaaseen ja yhteen käteni liitän....
Häpeä myöntää, mutta minä makaan yhä edelleenkin mielelläni poutapäivänä nurmikolla tai laiturilla jos mahdollista ja lasken pilvilampaita, louhikäärmeitä ja mitä milloinkin, osa on sensuroitu:)
Tuo varaston katto on ollut myös nuoremman kissan lempipaikka, onhan se turvallisempi kuin korituoli, johon joku hullu kolli voi hyökätä kesken unien. Kakarana luin jopa kirjaa maaten puun oksalla, nyt sitä vanhaa tuomea ei enää ole ja harmi ettei otettu kuvaa, sanoimme sitä tissipuuksi, kun oli täynnä pahkuroita. Kiitoksia Aikku♥
Taivas ei ole koskaan sama. On lukemattomia taivaallisia, lempeitä, uljaita, uhkaavia, seesteisiä taivaita, eri vuodenaikoina ja erilaisissa säissä. Voisin katsella taivaalle ikuisesti :)
Poitsusta tulee mieleen oma pikkuveljeni joka pienenä eläytyi kissaksi. Kiva kuva.
Laulussa lauletaan että " taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä", mutta kyllä se on paljon muutakin. Sävyt ja värit vaihtelevat sään, vuoden aikojen ja vuorokauden mukaisesti, siihen ei kyllästy koskaan. Kun herään katson ikkunasta taivasta, ellei paikka olisi tämmönen en laittaisi ikinä verhoja eteen, niin että näkisin sen illalla ja heti kun herään.
Poika tykkäsi kiivetä aina tuonne, kerrankin hain sitä että mihin se katosi kun tirskunta kuului muttei mitään näkynyt terassilla. Terassiaitaa apuna käyttäen se sinne loikki. Kiitos Rita ♥
Niin kannattaa ehkä katsoa myös muualle, ettei käy niinkuin minulle kerran nuorena ihastuneena hupakkona loikin urheilutunnille ja hoilasin onnellisena kevättaivaan hurmiossa että" taivaan milloin nään sinisen" ja auts.. loikkasin koipeni pahasti. Onneksi tyttöystävä veti heti saappaan jalasta, muuten se olisi pitänyt leikata irti.
Kiitoksia Anjuusa rakas, toivottavasti Sinullakin kipsi kohta lentää jorpakkoon:)
Kuvat korvaavat sanat. Tämän olen aina tiennyt. Blogissasi merkillepantava pontti on aina ollut sen selkeys ja rauhallisuus. Sitä se viestittää. Oli asia mikä tahansa.
Kiitoksia Liisukka ♥ Olen hyvin yksinkertainen ihminen ja tykkään selkeydesta, voi olla myös niin, että haen yksinkertaisuuden kautta selkeyttä elämään.
Yksinkertainen on mielestäni kaunista. Se toimisi myös kodissa, mutta nyt se on sekasorron vallassa, ennen kuin taas ryhdistäydyn ja siivoilen. Pieni asunto on aika vaativa, koska jos jotakin niin kaikki pitää siirtää ja laittaa taas takaisin jne. Sitä ennen kuitenkin taloyhtiön välinevarasto ja jotakin muuta.
Pointti tuli ymmärrettyä, taisin lukeakin sen oikein:)
Ihania kuvia blogissasi, olisit laittanut puukuvan vain. Jokainen kuva on "oma itsensä" ja kiehtoo juuri siksi, että on erilainen samastakin teemasta. Yhdyn Liisuun, vaikken kommentoikaan usein, ihailen silti mielenkiintoisia kuviasi. Taivaasi ovat arvoituksellisia ja saavat "ajatukset lentämään".
Suuret kiitokset Unelmikko, kiva kuulla että joku käy katsomassa, vaikka ei aina kommentoikkaan ♥ Puukuva jäi vähän vahingossa pois, otan aina kuvia, kaikkia en hyväksy ja osa sitten unohtuu. Sinulla oli tosi vaikuttava hieno kuva:).
Minä näen taivasta joka paikassa, vedessä, tiessä, jopa aikoinaan pellon kivissä:) Mies nauroi minun taivaskiville.
Voi, ihan helposti sinne pääsee ja varmasti mahdutkin, tuo kuvakulma vähän vääristää ja sen lisäksi rajasin rumat pahvit ja tikkataulut pois, että kuva olisi siistimpi. Tässä mielessä olen vähän liiankin kliininen, paitsi kerran ja sairastan niitä kuvia vieläkin. Se oli sekasorto pöydällä torttujen aikaan:) Kitoksia Susu, olet ilmeisesti jo kotiutunut ♥
Minustakin se on kaunis, aurinko laski ja pilvissä oli auringonlaskun kultaa. Kesäyönä pilvetkin valaisevat, se on ihmeellistä, syksyllä ne taas muuttuvat erilaisiksi. Niissä ei ole sitä valoa mihin tottui. Mutta sitten näkyvät taas tähdet.
Kiva että tykkäsit Noksu ♥ puiden lähellä nousuvaiheessa onnistui jotenkuten, vaikkei kapasiteetti riitäkään kunnon kuvaan, nauratti kun zoomasin, niin kuu heilui siellä täällä enkä tavoittanut sitä välillä ollenkaan:)
Kiitoksia Leo ♥ Tuo kuukuva on otettu melkein kotiportailta ja taivastelua olisi voinut laittaa enemmänkin, merikuva oli vähän vanhempi kännykkäotos, otin sen ystävän veneestä.
Tuo kaarevuus oli minusta hurmaava vääristymä, joku viisaampi sen tietäisi, mikä siinä meni pieleen - joku polttovälijuttu (lyhyt) koska maisemakuvaus oli käytössä, voisiko verrata laajakulmaobjektiin, blondi ei oiken ymmärrä näitä juttuja.
..."kaiken kätkee taivas tuo, auringon/pilvet, tähdet se myös suo, kuutamon/Taivas kätkee maailman, suurimman/se myös kätkee unelmat, kauneimmat/suuri taivaan on sininen äärettömyys"...
Taivas on kuin ihmissydän, avara ja pohjaton:) Tekeleitähän nämä ovat kun katsoo kunnon kuvia, mutta jossakin pitää aina roikkua, voisi kyllä suosiolla jäädä poiskin. Kiitos Rip ♥
Pilvikuvat ovat hauskoja ja onnistuvat joskus perusvehkeilläkin, riippuu niin tilanteesta. Lempipaikka on kieltämättä kiva, kumma etten ole itse sinne kivunnut, kai sekin pitää vielä kokeilla, naapurit ovat jo tottuneet mun tempauksiin niin, etteivät turhasta hätkähdä ♥
Lauturia parempaa paikkaa ei olekkaan:) Harrastan rajausta jonkun verran, tuota taivaskuvaa ei olisi tarttenut edes rajata, mutta halusin metsänrannan pois, se selkeytti kuvaa, tosin siinä meni auringon kultaa mukana. Kuutamo- ja merikuvaa en ole rajannut. Kiitos Pappilanmummo ♥
Kauniita kuvia - varsinkin nuo pilvikuvat, toisena olevassa suloinen värimaailma:)
VastaaPoistaKiitokset Hensku ♥ Rajasin metsän pois, tosin se vei auringonlaskun ihanan kullan siitä, mutta minusta se toimi paremmin näin.
Poistapoutapilviä on kiva seurata, lapsena makasin selälläni pihalla ja katsoin alati uusia kuvioita pilvissä, näin usein ihmisen kasvoja, lampaita ja mitä lie lohikäärmeitä pitkin hännin..katoillakin kiipeilin lapsena, nyt ei katse yllä katolle asti jollen kiipeä kalliolle, tänä kesänä se on jäänyt väliin..kun jalat ei kestä kipuamista kipuillen..kävelysauvat voisi kyllä auttaa jospa huomenna kipaisen.. mä silmät luon ylös taivaaseen ja yhteen käteni liitän....
VastaaPoistaHäpeä myöntää, mutta minä makaan yhä edelleenkin mielelläni poutapäivänä nurmikolla tai laiturilla jos mahdollista ja lasken pilvilampaita, louhikäärmeitä ja mitä milloinkin, osa on sensuroitu:)
PoistaTuo varaston katto on ollut myös nuoremman kissan lempipaikka, onhan se turvallisempi kuin korituoli, johon joku hullu kolli voi hyökätä kesken unien. Kakarana luin jopa kirjaa maaten puun oksalla, nyt sitä vanhaa tuomea ei enää ole ja harmi ettei otettu kuvaa, sanoimme sitä tissipuuksi, kun oli täynnä pahkuroita. Kiitoksia Aikku♥
Taivas ei ole koskaan sama. On lukemattomia taivaallisia, lempeitä, uljaita, uhkaavia, seesteisiä taivaita, eri vuodenaikoina ja erilaisissa säissä. Voisin katsella taivaalle ikuisesti :)
VastaaPoistaPoitsusta tulee mieleen oma pikkuveljeni joka pienenä eläytyi kissaksi. Kiva kuva.
Laulussa lauletaan että " taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä", mutta kyllä se on paljon muutakin. Sävyt ja värit vaihtelevat sään, vuoden aikojen ja vuorokauden mukaisesti, siihen ei kyllästy koskaan. Kun herään katson ikkunasta taivasta, ellei paikka olisi tämmönen en laittaisi ikinä verhoja eteen, niin että näkisin sen illalla ja heti kun herään.
PoistaPoika tykkäsi kiivetä aina tuonne, kerrankin hain sitä että mihin se katosi kun tirskunta kuului muttei mitään näkynyt terassilla. Terassiaitaa apuna käyttäen se sinne loikki. Kiitos Rita ♥
On ihanaa katsella korkeuksiin...paitsi joskus alaskin (hih!).
VastaaPoistaKuvasi ovat hyviä!
Niin kannattaa ehkä katsoa myös muualle, ettei käy niinkuin minulle kerran nuorena ihastuneena hupakkona loikin urheilutunnille ja hoilasin onnellisena kevättaivaan hurmiossa että" taivaan milloin nään sinisen" ja auts.. loikkasin koipeni pahasti. Onneksi tyttöystävä veti heti saappaan jalasta, muuten se olisi pitänyt leikata irti.
PoistaKiitoksia Anjuusa rakas, toivottavasti Sinullakin kipsi kohta lentää jorpakkoon:)
Kuvat korvaavat sanat. Tämän olen aina tiennyt.
VastaaPoistaBlogissasi merkillepantava pontti on aina ollut sen selkeys ja rauhallisuus.
Sitä se viestittää. Oli asia mikä tahansa.
Kiitoksia Liisukka ♥ Olen hyvin yksinkertainen ihminen ja tykkään selkeydesta, voi olla myös niin, että haen yksinkertaisuuden kautta selkeyttä elämään.
PoistaYksinkertainen on mielestäni kaunista. Se toimisi myös kodissa, mutta nyt se on sekasorron vallassa, ennen kuin taas ryhdistäydyn ja siivoilen. Pieni asunto on aika vaativa, koska jos jotakin niin kaikki pitää siirtää ja laittaa taas takaisin jne. Sitä ennen kuitenkin taloyhtiön välinevarasto ja jotakin muuta.
Pointti tuli ymmärrettyä, taisin lukeakin sen oikein:)
pontti= pointti
VastaaPoistaIhania kuvia blogissasi, olisit laittanut puukuvan vain. Jokainen kuva on "oma itsensä" ja kiehtoo juuri siksi, että on erilainen samastakin teemasta. Yhdyn Liisuun, vaikken kommentoikaan usein, ihailen silti mielenkiintoisia kuviasi. Taivaasi ovat arvoituksellisia ja saavat "ajatukset lentämään".
VastaaPoistaSuuret kiitokset Unelmikko, kiva kuulla että joku käy katsomassa, vaikka ei aina kommentoikkaan ♥ Puukuva jäi vähän vahingossa pois, otan aina kuvia, kaikkia en hyväksy ja osa sitten unohtuu. Sinulla oli tosi vaikuttava hieno kuva:).
PoistaMinä näen taivasta joka paikassa, vedessä, tiessä, jopa aikoinaan pellon kivissä:) Mies nauroi minun taivaskiville.
Tuo varaston katos olisi minunkin mielipaikkani, jos vaan pystyisi kiipeämään sinne! Ja mahtuisin sinne!
VastaaPoistaVoi, ihan helposti sinne pääsee ja varmasti mahdutkin, tuo kuvakulma vähän vääristää ja sen lisäksi rajasin rumat pahvit ja tikkataulut pois, että kuva olisi siistimpi. Tässä mielessä olen vähän liiankin kliininen, paitsi kerran ja sairastan niitä kuvia vieläkin. Se oli sekasorto pöydällä torttujen aikaan:) Kitoksia Susu, olet ilmeisesti jo kotiutunut ♥
PoistaOlen kotiutunut ainakin hetkeksi, ensi viikon lopulla lähden taas matkaan. Onneksi jaksaa reissata, joka kesä sitä ei ole pystynyt tekemään.
PoistaHahhah, vai kerran ei-kliininen ja sairastat vieläkin :D
Kivat kuvat. Tuo keskimmäinen taivaskuva on hieno.
VastaaPoistaMinustakin se on kaunis, aurinko laski ja pilvissä oli auringonlaskun kultaa. Kesäyönä pilvetkin valaisevat, se on ihmeellistä, syksyllä ne taas muuttuvat erilaisiksi. Niissä ei ole sitä valoa mihin tottui. Mutta sitten näkyvät taas tähdet.
PoistaLämmin kiitos Kirsi♥
Kaunis kuva kuutamosta.
VastaaPoistaKiva että tykkäsit Noksu ♥ puiden lähellä nousuvaiheessa onnistui jotenkuten, vaikkei kapasiteetti riitäkään kunnon kuvaan, nauratti kun zoomasin, niin kuu heilui siellä täällä enkä tavoittanut sitä välillä ollenkaan:)
PoistaNostitko sällin vai kiipeskö itse? ;-D
VastaaPoistaEipä ole tarvinnut näitä villikkopoikia nostella Harry;) ne ovat menneet jo polven korkuisesta niin lujaa ettei perässä ole pysynyt.
PoistaKuu, kuusiaita ja koivut, koreat pilvet, koltiainen sekä kaareva kuva! On koottu koota kerrakseen... ;-)
VastaaPoistaMistä niitä aina riittää? Kivat kuvat!
Kiitoksia Leo ♥ Tuo kuukuva on otettu melkein kotiportailta ja taivastelua olisi voinut laittaa enemmänkin, merikuva oli vähän vanhempi kännykkäotos, otin sen ystävän veneestä.
PoistaTuo kaarevuus oli minusta hurmaava vääristymä, joku viisaampi sen tietäisi, mikä siinä meni pieleen - joku polttovälijuttu (lyhyt) koska maisemakuvaus oli käytössä, voisiko verrata laajakulmaobjektiin, blondi ei oiken ymmärrä näitä juttuja.
Kyllä näitä Ylös-kuvia kelpaa katsella!
VastaaPoista..."kaiken kätkee taivas tuo, auringon/pilvet, tähdet se myös suo, kuutamon/Taivas kätkee maailman, suurimman/se myös kätkee unelmat, kauneimmat/suuri taivaan on sininen äärettömyys"...
Taivas on kuin ihmissydän, avara ja pohjaton:) Tekeleitähän nämä ovat kun katsoo kunnon kuvia, mutta jossakin pitää aina roikkua, voisi kyllä suosiolla jäädä poiskin. Kiitos Rip ♥
PoistaYlöspäin kannattaa aina välillä kurkkia :)
VastaaPoistaKiitokset Tellu Tom♥ Siihen on taipumusta muutenkin ja välillä huonolla menestyksellä:)
PoistaHih, ihana lempparipaikka! Auringonvalo tulee kauniisti tuohon pilvikuvaan. :)
VastaaPoistaPilvikuvat ovat hauskoja ja onnistuvat joskus perusvehkeilläkin, riippuu niin tilanteesta. Lempipaikka on kieltämättä kiva, kumma etten ole itse sinne kivunnut, kai sekin pitää vielä kokeilla, naapurit ovat jo tottuneet mun tempauksiin niin, etteivät turhasta hätkähdä ♥
PoistaOlet hyvin tottelevainen ja taitava siinä, mitä käsketään tehdä. Hienot kuvat!!!
VastaaPoistaOlen hyvin tottelevainen ja kiltti, olen ollut sitä aina, mitä nyt välillä vähän juonittelen:) Kiitoksia Uuna ♥
Poistaylöspäin on laiturilla ollut kiva katsella pilviä, kun olin mökillä. Nuo kuvasi ovat hienosti rajatut..
VastaaPoistaLauturia parempaa paikkaa ei olekkaan:) Harrastan rajausta jonkun verran, tuota taivaskuvaa ei olisi tarttenut edes rajata, mutta halusin metsänrannan pois, se selkeytti kuvaa, tosin siinä meni auringon kultaa mukana. Kuutamo- ja merikuvaa en ole rajannut. Kiitos Pappilanmummo ♥
PoistaKaunis taivas. :)
VastaaPoistaKiitoksia Kaisuli ♥ Taivas on aina kaunis:)
PoistaKivoja kuvia :)
VastaaPoistaKiitoksia Pieni Lintu ♥
PoistaIhana tuo ensimmäinen kuva! :)
VastaaPoistahttp://kuviakinkiinnostaa.blogspot.fi/
Ihana että tykkäsit Lea ♥ Kuutamo jäi vähän aurinkopilvien varjoon. Pikku kameran kapasiteetti ei oikein riitä kuutamokuviin.
Poista