Velouria 1960-luvulta, äidin tekemä pyhätakki.
Tämän villapaidan tein miehelle joululahjaksi 100 vuotta sitten, mutta siitä tuli vähän kittana, joten esikoinen piti sitä enemmän kun kasvoi teiniksi. Se oli eräänlainen saavutus näin huonosaattoiselle käsityöihmiselle, joten säilytin sitä jälkipolville:)
Pienenä tyttönä, pienenpienenä tyttönä... Äidin tekemä kääntöesiliina, jonka hän surautti vanhalla polkusingerillä kun aloitin koulutien. Vaalea pikkuessu oli kahvinvärisen rusettimekon päälle tarkoitettu ja ullakolta löysin vielä rakkaan lapinlakkini, joka ei ehkä kuulu kategoriaan, mutta ♥♥♥