SININEN
PIENI LINTU haastoi lyhytaaltoiset tappisolumme jälleen tapetille! Sininen (klik) on ollut haasteena aiemminkin, mutta sinisenä ihmisenä se passasi minulle hyvin:) Yllä Profeetta Eliaan kirkon kaunis kupoli, minkä kuvasin pari kolme vuotta sitten, alempana kuvaaja Prinsessan haudalla.
Sininen enkeli tuo mieleeni nuoruuden ja erään alkoholijuoman ja sen lisäksi Marlene Marie Magdalene Sieber o.s. Dietrich von Loschin ja elokuvan,
jossa hän sinisteli jo varsin lupaavasti. Allaoleva kissankelloenkeli
ja juoma kuuluvat kuitenkin vahvasti nykyisyyteen.
Sininen penkki odottaa istujaa terassille ja pullakahvitkin pitänee
juoda yksin nyyh:( Onneksi pulla korvaa.. TÄH, mikäs sininen kuokkavieras tuohon pullaan iski!
Voi mikä ihana yllätys! Sinilakkitonttuni, vanha kunnon ystäväni. Missä on sininen kukkasi pullarosvo veijarini:) "Niittyjen keskellä, kesäpellon pientareella, kesäillan sinessä, keijukaisten kylissä, etkös sitä enää muista? " Ja hämärästi muistin kaiken. Mustekynän kuljetuksen, tarinoiden kulta-ajat, piilottelut pulpetissa, sinikukan kellonsoiton:) Kiitos pieni ystäväni, kesätonttuni iloinen:)
Sen jälkeen, kun luin tuon sinisen enkelin, se maku tunkeutui jostain vuosien takaa kitalakeen!!
VastaaPoistaSitä ei voi unohtaa, minusta se haisi lähinnä hajuvedelle, jonka takia koin sen epämiellyttävänä, mutta voi sen kokea toisinkin. Kovaa vääntöä on joskus ollut jossakin siitäkin pitääkö drinkki rakentaa Blue Curacaosta vai Parfait Amoursta:) Kiitoksia Susu.
PoistaWunderschöne Fotos hab lieben Dank dafür....
VastaaPoistaHerzliche Grüsse, Sichtwiese
Kiitoksia Sichtwiese. Kun olimme samassa haasteessa kävin ahkerammin ihailemassa kauniita kuviasi´, mutta nyt innostuin taas:)
PoistaPaljon kivaa sinistä!
VastaaPoistaYleensä en laita näin paljon, koska kiinnostus lopahtaa jos kuvia on hirvittävä määrä ja muidenkin kuvat on kiva käydä katsomassa. Nyt niitä tuli turhankin paljon, kun halusin tuon tontunkin mukaan ja silti jäi monta mieluista kuvaa poiskin. Kiitoksia haasteesta Pieni Lintu, joskus voisi haastaa pelkästään yhden kuvan haasteen?
PoistaNo, olipa kiva sininen juttu! Siitä tuli hyvä mieli, varmaan koko loppupäiväksi... :-)
VastaaPoistaKiva jos tuli hyvä mieli:) Sinistä löytyy tästä huushollista aika paljon niin astioista kuin muualtakin, mutta vastapainoksi löytyy myös punaista, mustaa ja valkoista, eli vahvoja värejä.
PoistaAah; kissankelloja :) Eka kuva: Onpa kaunis kupoli ja todella onnistunut kuvakulma.
VastaaPoistaKiitoksia Rita:) Kupoli on todella kaunis, kuten koko kirkko ja hautausmaakin. Halusin kuvaan kupolin sekä kellot, jonka vuoksi kellot vähän kärsivät, enkä älynnyt ottaa toista kuvaa pelkästään niistä, olin onnellinen kun edes jotenkin onnistui.
PoistaKiitos nautinnosta silmän ja mielen !
VastaaPoistaOle hyvä madame Quu:) Poistin muuten sen tyhmän kommentin, jota pidin muka hyvänä pilana, mutta eihän sitä kukaan ymmärtänyt. Pitäisi tajuta että se mikä small talkissa menettelee, ei kirjoittaessa onnistu.. milloin sen opin? En milloinkaan:)
PoistaSiinäpäs komea temppeli ylimmässä! Täytyypä käydä joskus itsekin katsomassa kun Hesassa liikkuu.
VastaaPoistaSinulla on paljon kokemusta kirkkojen kuvaajana, kävin tämän kommentin jälkeen tsekkaamassa niitä taas uudelleen. Vanhemmillani oli aikoinaan korttikuvia, joissa oli tietoa Suomen kirkoista ja nyt harmittaa että olen hävittänyt ne. Monet kirkot (usein Engelin puukirkkoja) ovat tuhoutuneet salaman iskussa ja tulipalossa kuten Pyhäjoen vanha puukirkkokin, josta kerroitkin:)
PoistaPaljon erilasia sinisiä asioita olet löytänyt. Sininen enkeli, ai kauheeta mikä ällötysjuoma ;)
VastaaPoistaSininen enkeli vaikutti enemmänkin hajuvedeltä kuin viinalta, mutta tuli niitä joskus otettua, kun nimi oli niin ihana, vähänkö se vaikuttaa nyt romattiselta blondijutulta:) Kiitoksia PauMau:)
Poista"Sininen" ihminen olen minäkin. Kaikki, missä on vähänkin sineä vetää minua puoleensa.
VastaaPoistaMikään väri ei vaikuta siinä määrin kuin sininen. Arvata saattaa, että tälläkin hetkellä istun tässä sinisen työpöydän ääressä sininen puuvillapusero päällä. Loppu onkin sitten kirjavaa. Kaikenlaista tavaraa.
Sinisessä on puolensa, kirjoitin aiemmassa sinihaasteessa sinisen määritelmiä enemmän mutta nyt keskityin vain perussinisen kuvaamiseen. Siniset ihmiset ovat oma lajinsa, olen ollut aina siniverinen (naurua) ja kun palelen menen ihan siniseksi:)
PoistaSininen kuulemma rauhoittaa ja esimerkiksi kevätillan sininen hetki on vertaansa vailla. Vastavetona käytän myös punaista esimerkiksi matossa ja istuintyynyissä jne. Kesällä tekee mieli keventää. Kumma kun tonttua ei noteerannut kukaan:( Kiitoksia Liisukka.
Ihania kuvia. Minua kiehtoo tuo sininen kupoli.
VastaaPoistaKiitos Enkuli. Onneksi löysin sen entisen valokuvien sekalaisesta seurakunnasta. Aina ei ole helppo löytää haluamaansa, koska kuvat ovat miten sattuu ja niiden logiikka tässä koneessa on semmonen, että vain minä tajuan sen, enkä aina minäkään:)
PoistaHIenoja sinisiä hetkiä! Upeita valokuvia. Tällaiset teemat ovat hauskoja. Ihanaa, vai pitäisikö sanoa sinistä alkavaa viikonloppua =D.
VastaaPoistaKaunista viikonloppua Sinullekin Katinka:) Nämä haasteet ovat kivoja siinäkin mielessä että pysyy jotenkin virtuaalimaailmassa mukana, kun muuten ei tule enää kirjoiteltua juuri ollenkaan. Sininen viikonloppu vaikutti ihanalta, toivotaan että se oikeastikin on:)
PoistaIhana sininen postaus!Ja kuinka kauniin kuvan oletkaan saanut silloin vuosia sitten tuosta minulle niin rakkaasta paikasta.Tunnelma,mikä hautausmaan kirkossa ja pihapiirissä on välittyy sen kautta toivottavasti kaikille katsojille.Jumala on niin kovin lähellä.....
VastaaPoistaKiitoksia rakas Myrsky ♥ Mietin kaksi kertaa (varsinkin tuota omaa kuvaa) joka otettiin siellä haudalla, että viitsinkö edes julkaista. Minulla oli pitkä mekko päällä ja oli hyvin kuuma aurinkoinen elokuun päivä. En koskaan unohda sitä. Haudalla ei ollut vielä sitä kaunista muistomerkkiä ollenkaan ja siellä tosiaankin oli oma aivan käsinkosketelava tunnelma ja tuo huikean kaunis kirkko. Kummallisia yhteensattumia muutenkin?
PoistaSininen on ihmisen mieli, sininen on mustikkakieli.
VastaaPoistaI feeling blue, on haikeutta, raukeutta ja hyvän odotusta.
Tuleva kesä ja kukkamekko.
"intruder"
Kiitoksia Intru:) Minä muistan ihan toisen kappaleen eli Le vieux café de la rue d'Amérique:) No kyllä se Lealtakin onnistui, miten lienee silloin:) Kukkamekko on jo roskissa, mutta kesä tulee kuitenkin..
PoistaUpeita sinisiä täälläkin :) Mukavaa viikonloppua sinne suunnille.
VastaaPoistaVaikea oli valita mitkä kuvat ottaisi mukaan, eniten harmitti jättää joenranta ja "venäjänsininen" pois haasteesta. Kiitoksia toivotuksista Qaws ja mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle:)
PoistaOrtodoksinen kirkko kiehtoo
VastaaPoistaKiitos Pappilanmummo, kirkko on erikoisen kaunis ja siinä oli hienoja yksityiskohtia, kuten esimerkiksi nuo kellot, jotka viehättivät silmää. Tapuli ja kirkko samassa rakennuksessa.
PoistaKauniit siniset kuvat, varsinkin kirkko ja penkki :)
VastaaPoistaPenkki on kulkenut mukanani Villin Lännen ajoista tähän päivään asti ja jossakin vaiheessa maalasin sen siniseksi kuten vanhat korituolitkin:) Kiitoksia Hensku.
PoistaIhania sinisiä ja kauniisti kuvattuja. Suosikkini on tuo viimeinen kuva ja pikku tonttu edellisissä ;)
VastaaPoistaKiitos Jaana, ihana että joku tykkäsi kissankelloista, jotka ovat lapsuudesta saakka olleet lempikukkiani, (suosikkilistaan mahtuu toki paljon muitakin kuten juhannusruusu,syreeni, lumpeenkukka jne) ja tontusta, joka meinasi jäädä vähän jalkoihin. Sininen retrokattilakin oli ehdolla, mutta sitten muistin että olen kuvannut sen jo kattila-haasteeseen.
PoistaVoihan sinikellot sentään, kuinka monipuolisia ja hyväntuulisia kuvia! Suosikkini on syvänsinisellä taika-lautasella lepäävät, taianomaisen herkullisen näköiset pullat (liekö syynä kommentoijan kurniva vatsa ja pöydällä nököttävä, seuraa kaipaava kahvikupillinen!)
VastaaPoistaLämmin kiitos Jenni:) Et ole varmaan ainoa, sillä usein on tullut kuolattua monia herkkuja, joita ihmiset syötävän ihanasti kuvaavat ja sitten harmittaa kun ei vastaavaa itseltä löydykään. Taika-astiat olivat yhteen aikaan kovasti IN, mutta into on laantunut siinäkin, sillä esimerkiksi isoja taikamukeja ei tule enää käytettyä juuri ollenkaan, koska ovat esim. kahvimukeiksi liian isoja.
PoistaUpeita sinisiä kuvia!
VastaaPoistaKirkkokuvaa ei uskoisi Suomessa otetuksi ollenkaan. - Sininen penkki on todella kaunis. Ovatko isuinosa ja selkänoja puuta vai metallia? Ja sinilakkinen tonttu on tietysti aivan ihana.
Aurinkoista viikonloppua!
Kiitoksia Sara:) Minustakin tuo valkoinen kirkko kaariportteineen ja yksityiskohtineen esimerkiksi nuo kellotkin avokaaressa (tällä on varmasti joku oikeampikin termi) vaikutti raikkaalta ja eksoottiselta. Hautausmaa oli muutenkin hyvin kaunis.
PoistaSininen penkki on puulaudasta, jonka runkona on takoraudan näköistä metallia. Sen toinen jalkakin murtui, mutta sen pystyi vielä korjaamaan. Ja pikkutonttuja höpsähdin kerran ostamaan vähän enempi, niitä on useamman kokoisia ja värisiä. Tämä sinilakki sopi mielestäni kesään ja sinisiin ajatuksiin:)
Aika paljon kaikkea sinistä, niin kuin ruoho viimeisessä kuvassa. Kun ruohosta ottaa keltaisen auringonpaisteen pois, siitäkin tulee sinistä, luulee peikko :)
VastaaPoistaAivan, juurikin niin:) Tätä ei moni hoksannutkaan, koska olin laittanut sinisinistä hämäyksen vuoksi tyrkylle niin ettei totuus paljastuisi. Mutta nyt peikko keksi salaisuuteni ja sinisen ruohon taika tuli julkisesti ilmi-julki. Olet kyllä melkoinen otus peikoksi♥
PoistaSinisiä unia Sinulle Mustis ♥
VastaaPoistaKiitoksia Ullis:) Siniset unet ovat unista kauneimpia, niitä on helppo uneksia alkukesän maidonvalkeissa öissä, sen jälkeen elämäkin tuntuu helpommalta.
PoistaMinäkin muistan Sininen enkeli juoman. Hienoja sinisiä
VastaaPoistaLuultavasti jokainen, joka on erehtynyt tähän litkuun, muistaa sen hajun ja maun jotka sekoittuvat vahvasti toisiinsa. Ehkä siihenkin tottuu? Curacaota käytin joskus öljymaalien ohentamiseen. Kiitoksia Kirsi:)
PoistaTodella kauniita sinisiä hetkiä olet kuvannut.
VastaaPoistaTykkään sinisestä väristä, kunhan se ei ole liian kirkasta..
Mutta juuri tämän sinisestä tykkäänkin.
Hieno postaus taas!
Osaksi astetta tummempi kuin lemmikki johonkin kobolttiin asti oli tarkoitus kuvata. Turkoosikin on kaunis, mutta enemmän tykkään silti rehellisestä yönsinisestä. Tässäkin olemme hyvin paljon samoilla tykkäämislinjoilla, toisaalta sinisen ja violetin sävyt saavat miettimään välimuotoja hyvinkin tarkasti.
Poistasininen on monen ihmisen lempi väri, minunkin ja varsinkin nuorena oli vahva sininen kausi.. nyt vähemmän. lämmin punainen antaa enemmän energiaa.. ja jostain syystä pidän nykyään myös vihreän monista sävyistä. Siniset esineet ja kohteet jotka olet kuvannut ovat hyvin voimakkaita, kauniita ja tuntuu niitä katsellessa kuin niistä virtaisi uusia ajatuksia joita voi ottaa vastaan ja tallentaa..
VastaaPoistaSininen on rauhallinen ja levollinen väri, tykkään yhdistää siihen myös punaista ainakin jouluna. Vihreä väri kuului vihreään nuoruuteeni, meinasin hankkia jopa vedenvihreän hääpuvunkin metsänneitomalliin:)
PoistaMinusta kaikki värit ja sävyt tai jopa värittömyydet (kuten musta) ja etenkin valkoinen, joka on täynnä värejä, ovat hyvin kauniita oikeissa paikoissa. Se mikä minusta on oikea tai sopivaa ei välttämättä noudata jonkun muun makutottumusta:)
Voi olla, että kokemasi voimakkuus tulee siitä, että olen kuvannut esineitä ja asioita, joista itse tykkään tai jotka ovat koskettaneet minua syvästi kuten tuo kirkko ja hauta, minkä luo tiesin joskus meneväni. Kiitoksia ajatuksistasi Katris♥
Minusta kaikki kuvasi hohtavat lämmintä sineä vai pitäisikö sanoa lämmintä sinistä.
VastaaPoistaKiitoksia Rip♥ Osa näistä sijoittuu Fatzerin ja koboltin rajamaille ja lemmikkiäkin löytyi vähän yllättäin. Sinisessä on niin rajattomasti eri sävyjä, jotka taittuvat kauniisti etenkin violettiin (ne ovat suosikkisävyjä) ja turkoosiin, joka ei niin sykähdytä kuin syvemmät sävyt. Mutta kuten jo yllä sanoin, niin mielestäni kaikki värisävyt puolustavat sopivalla paikalla kauniisti itseään, olen siis kaikkivärinen:)
VastaaPoistaTassunjälki tähän:
VastaaPoistaLumoavaa kerrontaa ja kuvia! Tämä tykkää..
Suuret kiitokset Mustarastas:) Yritin tällätä erilaisia sinisiä tunnelmia ja kuvia. Osa niistä kertoo suuresta surusta, osa haaveilusta ja osa hetken ilosta ja onnellisista muistoista.
PoistaTulin vastavierailulle! :) Sininen on upea väri, ja upea on toi ensimmäisen kuvan kupolikin! :)
VastaaPoistaKiitoksia ♥ En tiedä nimitänkö Sinua lyhemmin Huldaksi, koska se oli tuolla blogissasi, vai miten itse haluat? Kauniisti olit kuvannut harakanpojan, kävin sitäkin ihailemassa. Sininen on hieno väri. Viimeiseen haasteeseen en ole vielä saanut edes vastatuksi.
PoistaKaunista sinisyyttä olet kuvannut :)
VastaaPoistaKiitoksia Johanna Maria:) Jäi näköjään sininen vaihe päälle, vaikka oli tarkoitus uudempaankin haasteeseen osallistua:)
PoistaSinistä lumoa, ainakin penkillä voi ajatella sinisesti, kissakellojen sinisyys on hurmaavaa. Saatan olla maistellut joskus Sinistä enkeliä. Mutta sinilakkitonttu on salaperäisin sininen ja siihen nivoutuu mystekynä, josta on lähtöisin varmasti monta sinistä tarinaa.
VastaaPoistaMistä niitä voi lukea?
Lämmin kiitos Aimarii ♥ Olen unohtunut kokonaan sinisiin ajatuksiin, sillä en ole ehtinyt uudempaan haasteeseen ollenkaan. Kissan kellot ovat viehättäneet minua lapsesta asti ja toivon saavani siniset tarinani joskus myös kansitettua, mutta siihen kulunee vielä monta sinistä hetkeä. Sinistä on ollut esillä myös politiikassa, mutta tässä ei tarkoita nyt sitä:)
PoistaKaunis kiitos Ma-Te ♥ Kissankelloissa on aina taikaa ja tämä sininen sivu pitäisi jo päivittää johonkin ihan toiseen. Mutta mikä siinä on kun kuvat eivät onnistu eikä innostu.
VastaaPoistaOi ihana sininen pikkutonttu ja sun kirjoitukset kaikkien kuvien alla, sait mut kyllä niin hyvälle tuulelle heti aamulla! =) erikoisesti tykästyin tohon.siniseen pikkutonttu ja sun tarinaasi siinä, onko se sun.tekemästä sadusta? Ihana on kyllä, mä ite kirjoittelen välillä satuja, niit en oo missään julkaissut vielä..Ehkä joskus =) mä olin vuosia siniseen rakastunut intohimoisesti ja silloin en voinut ees sietää vaaleanpunaista ja nyt löytyy vaaleanpunainen, pinkki sun.muut värit elämästäni. <3
VastaaPoistaLämmin kiitos Irkkunen ♥
PoistaTykkäsin älyttömästi jo pienenä tontusta (jonka sekoitin aapiskirjan siniseen unijukkaan) ja kissankelloista ja tähän ajatukseen liittyi saman tien tuo mikä lienee kaihon sininen kukka ja hämärä muisto alakoulun raittiuskilpakirjoituksesta, johon en saanut töherrettyä juuri mitään kun ajattelin vain tonttua sinistä kukkaa ja katselin mustepullon ihanuutta. Odotin että mustekynä kirjoittaa itsekseen koko tarinan ja opettaja oli haaveilustani vähän vihainen, eikä se ollut ensimmäinen kerta:) Siitä syntyi eräänlainen piensatu, Tykkään kirjoittaa satuja ja tarinoita ja niitä kirjoitin jo pikku tyttönä sinisestä tontustakin:) Julkaisut odottavat vuoroaan ja minä kuvittajaa:)
Tuli mieleen Creme de menthe, kauan sitten Kappelissa.
VastaaPoistaSe taitaa olla sinistä sekin...
Poista