PÄÄSIÄISAIKA

Nikean kirkolliskokouksessa päätettiin vuonna 325, että pääsiäinen on kevätpäivätasauksen jälkeisellä täydenkuun viikolla oleva sunnuntai - ellei viikolle satu Marian ilmestyspäivää. Sitä vaaraa ei nykyään ole, koska Marian päivä siirrettiin sunnuntaille. Tätä nyrkkisääntöä olen höpöttänyt ihmisille, jotka ovat kyselleet pääsiäisajan liikkuvuudesta.

Armon Vuonna 2019 eivät palikat sopineetkaan ikivanhaan pääsiäissääntöön, sillä kevätpäivätasaus oli 20.3. ja astronominen täysikuu möllötti taivaalla 21.3.2019. Kaiken järjen mukaan Pääsiäispäivä olisi pitänyt olla 24.3.2019. Marian ilmestyskin osui sopivasti paikalle, mutta perimmäinen syy löytyy katolisen kirkon säännöistä. Koska kuun vaiheiden väli ei ole vakio, kirkko päätti ottaa käyttöön laskennallisen keskikuun eli vaihteluvälin keskiarvon, jonka mukaan täysikuu olikin ennen puolta yötä 20.3.2019. Tämä syrjäytti rumasti oppimani  nyrkkisäännön. Kirkonmiesten kotkotuksien vuoksi vietämme pääsiäistä vasta nyt, huhtikuun loppupuolella.

Eduskuntavaalit saivat oman vaatimattoman panokseni ennakkoäänestys vaalitoimitsijan ominaisuudessa ja oli tietenkin niin huono tuuri, että lehtitoimittajakin osui paikalle. Onneksi kuva ja uutinen oli niin pieni, ettei suurta katastrofia tapahtunut:) Hylättyjen äänien osuus on yli 19.000 mikä tuntuu järkyttävän isolta! Olisiko jopa prosentin parin luokkaa. 

Lisäys 25.4.2019: Hylättyjen äänimäärien osuus jäi lopullisessa tarkistuksessa reippaasti  alle 17.000, mikä korjaa  hylättyjen äänien prosenttiluokan 0.6 prosenttiin. Normaalistikin hylättyjen osuus on noin 0.5 prosentin luokkaa.  Äänioikeuttaan jätti käyttämättä vajaat 30 prosenttia. 

Omaan pääsiäisaikaan liittyy usein joku teema, noita-akka tai korttiaskartelu, tänä vuonna menin helpomman kautta kun löysin puufiguureita, joita väritimme akryyli- ja kalkkimaalilla ystäväni kanssa. Kaksi erilaisempaa pupufiguuria työstin jo aiemmin.

Pääsiäisruoho on kasvamassa, koristeet ja taulut ovat olleet esillä jo ennen palmusunnuntaita, seuraavaksi on leipomusten vuoro. Arabialainen maustekakku, hieno hiekkakakku ja juhlakranssi ovat poikkeuksitta kuuluneet pääsiäiseen siivoamisen ja juhlapöydän lisäksi. Voi olla, että nyt pitää vähän oikaista. Lammasta on tuurannut monesti nimismiehen lehmä. En voisi edes ajatella että raskisin karitsaa syödä, se on ärsyttävin ja julmin perinne koko pääsiäisessä. Munat, lohi, hätätilassa jopa kana hyväksytään mämmiä unohtamatta.

Työlään pashan voi korvata helposti appelsiiniriisillä tai vaikka Hedelmäisellä kahvirahkalla.

1 tlk (250 g) maitorahkaa
200 - 250 g appelsiinimarmeladia ( persikat ja appelsiini sopivat yhtä hyvin)
2 dl rusinoita ( voi jättää pois, ellei tykkää)
1 dl mantelilastuja tai vaikka jauhetta
1 dl kylmää kahvia
1 rkl vaniljasokeria
1 tlk (2.5 dl) vaahtoutuvaa vanilliinikastiketta ( normaalikin käy )

Joutsenet, hanhet ja kurjet saapuivat pari viikkoa sitten ja koski heitti jäiset kahleet reilu viikko sitten. Peippojen, naakkojen, tinttien, rastaiden, varpusten ja keltasirkkujen lirkutuksiin sekoittuu mustarastaan haikea huilu, jota kuuntelin eilen illalla syvin miettein. Ensimmäiset perhoset liihottelevat aavistamatta lainkaan miten petollinen on huhtikuun lupaus kevätkesästä Kirpputorilta bongasin sympaattisen ankan - niin kuin ei olisi kukkoja, pupuja ja kanoja jo enemmän kuin tarpeeksi. Sinitiaisen pesäntekoa ei mokoma ankka estänyt:)

Pääsiäislukemiseksi suosittelen Mirkka Lappalaisen Pohjoisen noidat. Vaikka aihe onkin aika loppuunkaluttu, löytyi soppaluun verran ja vähän enemmänkin uutta faktaa noitavainojen synkästä historiasta ja ihmismielen pimeydestä. Kirjassa tuodaan hyvin esille että harhoja aiheuttivat nälkä, myrkytykset, taudit ja taikausko, jotka horjuttivat ihmismielen tasapainoa. Noitavainojen ohella Lappalainen valotti ansiokkaasti olosuhteista ja houretiloista johtuvia noitakokemuksia, joista oikeuselimetkään eivät aina tienneet oliko kyse unesta vai houreesta. Koulutetut tiedemiehet ja esimerkiksi lääkäri Urpan Hjärne pitivät jo siihen aikaan noitavouhotusta pelkkänä hulluutena ja ihmismielen joukkohysteriana.

Parat ja blåkullat alkavat olla jo selvää pässinlihaa, mutta puhuvaan makkaraan en ole vielä koskaan törmännyt:) Tuli mieleen sekin, että nyt taisi löytyä selkeä yhteys siihen, miksi noidat lentävät nimenomaan varpuluudilla pääsiäisaikaan Rietasukon kukkuloille eli Kyöpeliin.  Voita ja vaurautta taloon tuova Para nimittäin valmistettiin monesti vanhasta luudasta. Tosin itseään kunnioittava noitahan lenteli kuuhun vaikka lammasruuhella tai Mansikilla:)

Pääsiäisen aikaan kolme vuotta sitten paloi kaunis Ylivieskan kirkko. Maanantaina katsoin järkyttyneenä Notre Damen paloa. On hirvittävä tajuta miten mittava pala entisaikojen historiaa ja vanhaa kulttuuria tuhoutuu hetkessä. Kauniit ruusuikkunat ja risti onneksi säilyivät. Pienempää uutisointia oli myös Kempeleen vanhasta pappilasta, joka paloi eilen. Eipä tässä enää paljon kokkotuleja kaipaile, vaikka meillä onkin roskaläjäkokko takapihalla, voi olla, ettei sitä uskalla tähän aikaan enää edes polttaa. 

Notre Damen palo: Kuvakaappaus uutisista

Pääsiäisaikaan kuuluvat virpomiset ja erilaiset pääsiäistervehdykset. Takavuosien hurmaava trullikuva sai tylysti julkaisukiellon, joten konseptit menivät vähän uusiksi. Mutta se lienee pieni riesa isojen rinnalla. Muutamia kortteja olen postitellut mutta pikkuhiljaa on tämäkin perinne jo hiipumassa. 1950 - 1960-luvulla lähetettiin hupikorttien ja modernismin ohella näinkin herttaisia kortteja. Pääsiäissepustus osallistuu myös Pieni Lintu siniseen haasteeseen, sinistä löytyy sopivasti sieltä täältä 💜

Valoisaa ja hyvää pääsiäisaikaa kaikille 💛