LYIJYMYRKYTYS

Uusi vuosi tupsahti tupaan perinteitä kunnioittaen ja lyijymyrkytystä tarjoillen:) Sitähän on kyllä tarjolla vuoden jokaisena päivänä jos syöt kasviksia, kaloja tai lyijypanoksilla metsästettyä riistaa. Myös teollisuus ja liikenne ovat ruuhkauttaneet lyijypäästöjä. Lyijyttömään polttoaineeseen siirtyminen 1990-luvulla korjasi tietysti tilannetta, vaikka lyijypitoiset akut jäivätkin autoihin.

Tinan ja lyijyn valanta on vanha, alunperin roomalainen tapa ennustaa tulevaa. Tapa levisi ajansaatossa Eurooppaan ja sieltä Pohjoismaihin, josta Ruotsin kautta meille Suomeen 1700-luvun lopulla. Tinakuvien katsominen oli alkuun pelkästään herraskartanoiden huvitusta ja niitä valettiin kekrin tai pyhäinpäivän aikoihin. Länsisuomalaiset talonpojat hurahtivat kohta samaan hullutukseen ja tinan valannan ajankohdaksi muotoutui pikkuhiljaa uudenvuoden aatto. Jossakin päin Suomea harrastettiin myös joulutinoja eli valamispäivä saattoi olla  jouluaatto tai ehkä Tapanin päivä.

1960-luvulla eräänä uudenvuodenaattona valoimme laatikossa pitkään pyörineen tinapötkylän, jonka muoto oli hyvin arkinen. Se oli ikään kuin ratapölkky pienoiskoossa. Idea oli vierailevan naapurin ja muistan vieläkin miten ihmeelliseltä tuntui kun sai käännellä rosoista möykkyä ja katsoa mitä kuvia se kynttilänvalossa pinkopahviin heitti. Tina ei suinkaan ollut ainoa lyijymyrkyn lähde, sillä usein ihailin isän haulipusseja, joista ei varmasti lyijyä puuttunut ja tinasotilaatkin kuuluivat sen aikaiseen maailmaan. Nyt kun uudenvuoden tinat ovat lopullisesti historiaa, on pakko myöntää että muistelen kaiholla tinakenkiä, jäistä lumivettä, johon kuuma tina mukavasti solahti jähmettyen kauniiksi figuuriksi. Vaikka hedelmöityskykyni säilyikin niin aivoista en ole ollenkaan varma:) Kuten en siitäkään, missä vaiheessa tinasta tuli lyijyä. Tinapaperit ja säilyketölkit eivät ole toki terveellisiä nekään, mutta mikäpä tässä maailmassa olisi:) 

Maailman suurin uudenvuoden tina valettiin Loviisassa uudenvuodenaattona 2009. Se painoi 41 kg ja siihen sulatettiin noin 200 kiloa tinaa. Edellinen maailman ennätys oli vuodelta 1991, jolloin tinamöykky jäi vaatimattomasti 9.1 kiloon:)

Nykyään on uutisoitu merikotkista, joista Eviran mukaan kolmasosa kuolee lyijymyrkytykseen. Syynä on pidetty saaliseläinten lyijypitoisuuksia haulien ja muiden lyijyjäämien vuoksi. Ravintohuipun ylimpänä merikotka saa moninkertaisen annoksen myrkkyä. Lyijyähän on käytetty kautta aikojen myös kalastuksessa, sillä verkkojen ja uistinten painot ovat olleet aina lyijyä. Lyijykynässä ei  nimestä huolimatta ole lyijyä, vaan grafiittia, joten siinä suhteessa lapsemme ovat turvassa.

Onnellista alkanutta vuotta 2018 kaikille 💜 Säilyttäkää talonpoikasjärki elämässänne ja varokaa ampumaratoja, sillä ne ovat takuulla täynnä lyijynraskasta jätettä:)

Tällä postauksella osallistun myös TAMMIKUU-haasteeseen.