Hei! Mikäs tuo pahanenteinen ääni on? Pakko juosta kysymään tuolta äitiä tuuraavalta naikkoselta, jos se sattuis tietämään. Lentokone tai ukkonen tuo ei ainakaan ole, siitä olen varma ja niitä minä osaan muutenkin komentaa. Paras kipittää portaille turviin!Miten niin ei tarvi välittää? Et sä nyt taaskaan tajuu mitään! Tuohan on ruohonleikkurin ja pölyimurin jälkeen pahinta älämölyä mitä olen ikinä kuullut! Sehän syö kaiken ja tappaa luntakin koko ajan!
Pitääkö tässä muka vielä odottaa? Onko sulla edes aavistusta mitä tuo hullu härveli meinaa?
Kovin lähelle tuota ei kyllä arvaa päästää - ihmisistä kun ei koskaan tiedä mitä niiden rumien korvien välissä liikkuu. Järki niiden päätä ei ainakaan pakota, eivätkä vaistotkaan. Mitä jää jäljelle? Lievää, hyvin heikkoa refleksitoiminta:) Aina saa olla niiden kanssa vähän varuillaan.
Ei hemmetti, tuota ei kestä enää vanha Erkkikään! Syökööt papanat ja ottakoot karvani, nyt minä lähden! Kaikkia kotkotuksia ne koiraraukan kiusaksi keksivätkin:(
Ihan lapsellisia härveleitä ja ihmisleluja, minä olen paljon parempi. Katsokaa vaikka, eikös se jotenkin näin tehnyt, vai oliko se ehkä näin? Jahuu tämä onnistuu minulta paljon paremmin:)
Kuvissa poseeraa Pöllöperän Julianpoika Mosku, joka harhautui aikoinaan Villiin Länteen. Hän osoitti kovia menohaluja karkailemalla emännältään tuon tuostakin, joten ei ole ihme, että hän viimein ajautui lähelle Lappeenrantaa:) Tarina koirapoika Moskusta löytyy tästä blogista nimellä MOSKUN HYMY.
Osa on kuvattu lainakameralla ja pelehtimiskuvat omalla kännykkällä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitoksia Rip. Joskus sitä yrittää mennä eläimen maailmaan, vaikka aika usein aliarvioimme heidän tunteita, mutta usein yliarvioimme fyysistä kestävyyttä? Loppujen lopuksi ihminen ymmärtää aika vähän eläinten kieltä, mutta aina on mahdollisuus oppia:)
PoistaSaksanpaimenkoira on hieno rotu, en tiennytkään, että Sinulla on ollut myös niitä. Jalostuksen myötä rotu on ehkä kovahermoisempaa, kuin joku metsä- ja seurakoira, riippuu tietysti aina yksilöstä, geeneistä ja kokemuksistakin?
Hyvin ja huumorilla kerroit Moskun ajatuksia lumikoneesta. Näin uskon hänen ajatelleen, kun itselläkin on samanäköinen turrukka ja välttelee kaikenlaisia härveleitä. Niin ja nuo karvat. Pakkohan ne on jonnekin pudottaa, vaikka emännän sohvalle, jos se koiran alle sattuu jäämään.
VastaaPoistaLumikone oli tosi hieno nimi Aina, joku saman tyyppinen kävi mielessäni, mutta kuvia ja näitä koiramaisia mietteitä vauhdilla lähtökiireessä kootessani, en saanut sitä enää millään päähäni, mutta en halunnut lykätä juttuakaan viilatakseni sitä ehkä paremmaksi. Kevät tulee tohinalla ja silloin ovat ihan eri mietteet niin koiralla kuin emännälläkin:) Mukavia koiruushetkiä Teillekin.
PoistaKarvoja riittää niin, että voisi vaikka kutomon perustaa:)
Mosku on upea koira, ei sitä tavoistaa mihinkään pääse (ei myöskään karvoistaan)...:)))
VastaaPoistaKiitoksia Aili:) On se ihan hieno poika, mutta aivan kamala haukkumaan pihalla, jos olisi yhtä lahjakkaasti hirveä haukkunut olisi ihan ykkösluokan koira:)
PoistaIhana koiruli onkin toi Mosku ja järkeviä hän ajatteleekin.
VastaaPoistaEihän karvoista koira minnekkään pääse ja pakkohan niitä on jos minne pudotella, hi!
Ei meidänkään Tico tykkää sitten yhtään mistään kovaäänisistä koneista, ei imuristakaan!
Koirat inhoavat näitä vempeleitä, tosin kakkuvatkain oli sellainen että ainakin ylen perso vanhempi koira tykkäsi, se kun tiesi ehkä vähän ylimääräistä herkuttelua. Imuroidakin antoi itsensä, kun ei viitsinyt enää vanhana protestoida ja huomasi ettei se niin kamalaa ollutkaan, kun tottui...
PoistaTico on vielä niin nuori, mutta ehkä hänkin pikkuhiljaa tottuu näihin vempaimiin, toisaalta koiran kuulo on niin herkkä että melu on eritavalla kärsimystä sille kuin ihmiselle.
Hauskat kuvat ja tarina. Ihan varmasti Mosku noin aattelee...
VastaaPoistaNe on niin suloisia nämä karvaturrit.:)
Mosku on vähän reikäpää välillä, mutta joskus taas tosi lutunen, oikea Mr Hyde - tri Jekyll persoona. Itsesuojeluvaisto ei pelaa välillä ollenkaan kun herra pääsee paimennusvauhtiin, joskus se pistää vihaksi, mutta minkäpä se sille voi, ehkä muut ihmiset edeustavat sille hirveä:)
PoistaMukava tarina.
VastaaPoistaIlo on lämpimässä turkissa viileässä lumessa pyöriskellä.
Kiitos Arleena. Turkki ohenee jo huimaavaa kyytiä, olisiko siihen syynä varhainen kevät vai liiallinen sisällä olo? Tosi tumppua tämä aluskarva onkin.
PoistaOnpa ihanan ihastuttava koiruli ja kiva tarina!
VastaaPoistaMeidän Nalle rakastaa pölynimuria, tykkää kun sitä imuroidaan. Kun otan imurin esiin, Nalle kulkee perässä ja kiehnää kunnes hän saa tahtonsa läpi ja turkin imuroiduksi. Pimu ei niin hirveästi välitä, mutta antaa silti imuroida turkin eikä pelkää imuria.
Mukavaa lauantaita!
Kiitoksia Laali, illalla myöhään vasta kotiuduimme ja tänään Mosku haettiin hoitopaikasta, jossa oli pari yötä.. oli jopa kastellut patjan, jota ei ikinä kotona tee? Yritin tänään imuroida Moskua, mutta kyllä se on sille niin kauhun paikka, vaikka neuvottelimmekin asiasta. Toista kylkeä sain vähän imuroitua ja loput villat olen "trimmannut" käsin.
PoistaMosku on oikea räkyttäjä ja räyhääjä tuolla ulkona, mutta lauman kanssa sisällä ja autoillessa on oikein lutunen ja mukava poika:)
Sattuuhan niitä vahinkoja! Ei voi mitään! :)
PoistaMeidänkin koissut räyhäävät ulkona narussa, varsinkin Nalle, mutta jos ovat irti, esim. koirapuistossa, ei ole mitään ongelmaa. Pärjäävät oikein hyvin muiden koirien kanssa ja leikkivät, tai Pimu yrittää leikkiä kaikkien kanssa ja juoksee perässä tai tepsuttaa etutassuilla leikkiin kutsua, ja Nalle on hiukan ylevänä leidinä enimmäkseen omissa oloissaan.
Ovat ne niin erilaisia persoonia nämä meidän koissut. Ihania otuksia! Ei niitä ilman osaisi ollakaan, tuntuu ainakin siltä.
Sinulla onkin ihanat koiruudet Laali ja he ovat oppineet kauniisti seurakoiratavoille. Minulle tuottaa suuria hankaluuksia se, etten voi Moskua pitää itse, kun se on oikea räyhähenki jo komentaa kaikkea, niin että naapureilta menee heti hermot, asunto ja pihakin on tällä hetkellä vain olematon taloyhtiön piha, joten se on sula mahdottomuus.
PoistaOmakotitalossa koiria on aina helpompi pitää, kun on oma tupa ja oma lupa:) Tosin Likka oli niin kiltti ja lutunen, että se sopeutui melkein mihin vain, eikä ikinä rähjännyt joutavia, kun muutti vielä ihan ikäloppuna kanssani uuteen kotiin. No kävihän se kakkimassa aivan missä sattuu eli melkein naapurin portailla, ennen kuin älysin koko asiaa.
Pojat ovat aina vähän räväkämpiä ja kovapäisempiä näköjään lajista riippumatta:)
Hihh... pojat on poikia!
PoistaIhana! Onko sulla jälleen tällainen koiruus?
VastaaPoistaYirtin jokin aika sitten etsiä juttua Lähtö, mutta silloin tekninen este. Tämä on meidän nykisyyttä, käy ilmi vasta kommenteista, sillä kun tein jutun, en tiennyt, että Olga lähtee perjantai-iltana 11.1. http://leenalumi.blogspot.fi/2013/01/viikonloppuun-sinisin-savyin.html
Kodista tuli talo.
Voi ei, Olga oli niin ihana ja lutunen koira, oikea suurruhtinatar ja muistan hyvin miten kommentoit juttuani LÄHTÖAIKA, jonka tein silloin kun Likka lähti, mutta julkaisin täydennettynä vasta vuotta myöhemmin, se saattaa löytyä linkkipilvestä tunnisteella-lemmikin viimeinen matka?
PoistaMosku poika jäi minulle kuten Likkakin aikoinaan ja jäi lähtöni jälkeen vuodeksi tai pariksi vielä Villiin Länteen, josta muutti pitovaikeuksien vuoksi yhä kauemmaksi. Itselläni on vain pieni yksiö, eikä ole sopivaa pihaa, johon voisi virittää juoksulangan ja ehkä mökinkin aitauksineen. Moskuhan nukkuu hienosti vaikka auton perässä, matkustaa kiltista hipihiljaa tuon yli 500 km matkan yhdellä pakollisella pysähdyksellä ja nukkuu vaikka sisällä, jos löytyy viileä ovennurkka tms.
Voi mikä koiran köllykkä. Ihanainen onpi hän!
VastaaPoistaMosku kiittää ja emäntä ihmettelee miten lahjakkaasti hän ainakin näyttelee sitä:)
Poistaolen samaa mieltä Moskun kanssa, en yhtään tykkää meteliä pitävistä kojeista. on vain kiva piehtaroida hangessa, kiva tarina.. yks juttu mietityttää, miksi on ylhäällä tuo linkki... no joo ei se mua häiritse..kuka oikeesti jaksaa lukea sen läpinää se on ihan järjetöntä; mitä???? Eikö ??? suojellakseni joutumasta siihen linkkiin itse kuittaan kommin anonyyminä
VastaaPoistaKiitos Anonyymi. Eikös vain olekin. Tänä iltana testattiin taas samaa ihanuutta, metsäpolkua aurattiin tosi ahkerasti molemmin puolin ja ihan huvikseni tuon linkin laitoin, olen kokeellinen hullu:) Mutta jos linkki aiheuttaa anonyymiytta jonkun pelon takia, niin kyllä se aika äkkiä sieltä myös häipyy:)
PoistaOn se joillakuilla muillakin, mutta minäpä rietastelin sen ihan tähtilinkin viereen.
Olipa kiva iltasatu minulle, kun meilläkin on ollut tuollainen, ei ihan puhdas pystykorva harmaaturkki. Tuli niin hyvä mieli tätä lukiessa :) Kiitos :)
VastaaPoistaMukava kuulla Selma:) Monirotuiset koirat ovat yleensä yhtä lahjakkaita ja paljon terveempiä, kuin jalostetut yksilöt, joilla geeniperimä kaventuu ja aiheuttaa siten joskus monia hankaluuksia.
PoistaMosku on olevinaan ihan tasokas paperikoira, mutta eihän se välttämättä mitään vaikuta, jos koira ei ymmärrä metsästyksestä mitään, eikä saa haukkua aikaan ja ulkoisestikin se on urokseksi liian pieni jos ajatellaan rotumääritelmää ja näyttelyjuttuja.
Ihana koira, siellä piehtaroi:)
VastaaPoistaKiitoksia, Mosku rakastaa lunta niin että turkit pölisee, tosin tänään on kummallisen vaisuna.
Poistaamazing!!!!!!Love the dog!!Ohh Mustis you are sooo beautiful posting this!!Wish you..A very very special good day!!
VastaaPoistagreetings from norway!!
Thank you Anita:) Tulen pikimmiten vastavierailulla hurmaavaan blogiisi, my translate-gadget is broken:(
PoistaKoirulin ajatukset kulkevat omaa kiehtovaa rataansa. Havukka-ahomaiseen tyyliin pudottelee ajatuksia samaan tahtiin kun älämölö käy nupin päälle.
VastaaPoistaHienoa. Terveiseni teille kaikille,hau hau!
Mosku on oikeasti räyhähengen riivaama ajattelija:) Tuntuu hassulta kun hän vaipuu syviin mietteisiin ja pysähtyy kotirinteelle pitkäksi aikaa kun tulemme iltalenkiltä:) Yleensä on rauhallinen, mutta välillä kamalan haukkuherkkä, paimentaa ja vahtii. Kiitoksia Kuvittelija, Havukka-ahon ajattelija ja Konstan Pylkkerö ovat hyvinkin tuttuja:)
PoistaAikamoista ajatustoimintaa ja toimintaa sitten hangella. Koirapojalla meni lopuksi lujaa kun peto vihdoin ja viimein katosi maisemasta. Ei tosiaan aina voi luottaa "järkeen" jos kohta mihinkään muuhunkaan karvaisten kakaroiden ollessa kyseessä. Välillä ne eivät herää edes rakettien mökkälään, joskus taas riittää perhosen siiven liikahdus Turkmenistanissa herättämään herkkähipiäisen tapauksen. No, ihmiset ovat aivan yhtä vaikeaselkoisia tapauksia...:)
VastaaPoistaSe on juurikin näin, kiitoksia Sinulle Pitsit. Tosin meillä kyllä inhotaan näitä raketteja, koirat olivat ennen muinoin aina tarhassa ja Likka-matamihan otti kerran ritolat pommien jälkeen ja lähti. Kaksi päivää ja kaksi yötä häntä hain ja itkin. Mies ja miehen ystävätkin ihan porukalla, kyseessä oli vanha tykätty hirvikoira.
VastaaPoistaNo löytyihän se kurja viimein, johonkin lähiladon alle oli ängennyt kissan tai jonkun muun perässä ja paksubertta kun oli, ei päässytkään sieltä pois. Haukku oli hyvin vaimea paljon lumen takia ja aina joku sen jostakin muka kuuli. Miniän ja pojan koirakin vei ihan oikeaan suuntaan, mutta kun metsästä haettiin ei haluttu sitä ymmärtää, kommennettiin vain hakemaan toiselta päin? Vili parka, joka on melkein kuin ihminen. Mosku-poika ulvoi kylille päin, mutta enhän minä tajunnut edes sitä, että olisi ottanut sen avuksi vai oliko niin että sitäkin pidettiin mielettömänä, kun hinkui muka "väärään" paikkaan.