keskiviikko 11. marraskuuta 2015

HYPPY

Ei voi tietää aukeaako laskuvarjo ellei hyppää. Jos epäilee tai pelkää,  jää moni taivas kokematta ja hyppy hyppäämättä. Jäävät myös vammat saamatta, sillä harva meistä putoaa kissan tavoin jaloilleen. Joku hyppy voi aina olla myös viimeinen. Hyppään ahkerasti ja kompuroin. Teen säälittäviä mahalaskuja, nousen ja tuuskahdan turvalleni - hakkaan päätäni kiveen, nousen taas ja olen valmiina pakoon tai taisteluun. On marraskuu ja uusi suuri hyppyni alkamassa.

Tämä olkoot vastaukseni Pieni Lintu MARRASKUU- haasteeseen.




32 kommenttia:

  1. Harjoitteletko rohkeutta? Vai onko kysymyksessä hyppy tuntemattomaan?
    Itsesuojeluvaisto panee kyllä ihmisen harkitsemaan mitä kannattaa tehdä, mitä ei.
    Minun itsesuojeluvaisto toimii valitettavan tehokkaasti. Jää paljon kokematta ja näkemättä, kun se pelkää. Pelkää kaikkea. "Ei elämää kannata pelätä", minulle sanotaan. Uskonko? En.
    Ihailen niitä, jotka uskaltavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Treenaan rohkeutta joka päivä. Kerran joku kysyi että paljonko rohkeutta uskallat tänään jättää kayttämättä, vastasin että uskalsin aika paljon, enkö ollutkin rohkea:) Itsesuojelu vaisto palaa punaisella koko ajan ja mikäli on uskominen järkeen, niin tämän hetkiset ratkaisut eivät ole kovinkaan järkeviä.

      Ilman hyppyjä ihminen jäätyy ja jähemettyy, minulla on siitä paljon kokemusta. Sydämellään näki pieni Prinssikin hyvin,mutta joskus sydänkin erehtyy. Kiitoksia Liisu, järkevät ihmiset pelkäävät aina:)

      Poista
  2. Juu tuota kutsutaan elämäksi. Komppaan täysin kirjoitustasi. Se on helppo elää kotona turvassa ja kääntää sivua kun menee liian vaaralliseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipaan kodin turvaa, pelkään epävarmuutta ja ikävöintiä, haluaisin nukkua vain kissa kainalossa ja kääntää kylkeä. Olen luonteeltani ikuinen odottaja, siinä vilahtaa äkkiä koko elämä ohi. Kiitoksia Teresa, tätä kutsutaan ehkä elämäksi, mutta minulle se on uutta:)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitoksia Sini, se oli mukava kuulla. Kaikki lähti kissasta ja eräästä sävelestä, minkä sain iltamusiikiksi sähköpostiin.

      Poista
  4. Aina kannattaa uskaltaa - kuten sanoitkin. jos ei tee mitään, ei mitään voi sattuakaan, mutta tylsää on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta on aika, mutta nyt on pakko nukkua pari tuntia. Sitten otan ja hyppään:) Katson montako jalkaa on poikki ja heliseekö sydämessä sirpaleet vaiko onni...Kiitos Pappilanmummo, nyt pidän pakollisen tauon ennenkuin pääsen takaisin..

      Poista
  5. Ilman hyppyjä jäisi moni kokemus kokematta. Itse pelkään paljon ja kaikkea, mutta olen siitä huolimatta hypännyt, monta kertaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hypyt vaativat aina paljon, rohkeus eivälttämättä kasva hypätessä, jos epäonnistuu niin ei mahda mitään. Varsinkin tänään on hyvin tyhmä ja typerä olo:) Kiitoksia K.

      Poista
  6. Kissasi on ilmeestään päätellen ainakin aivan kauhuissaan, mitä sille hypyistä kerroit. Mutta tosihan on, ettei mitään saa, jos ei uskalla. Se pätee niin monessa.
    Minä olen pelkuri. Vaikka yllytyshullukin, niin kerran jäi benjihyppy hyppäämättä, vaikka poruka oli jo ilmoittanut minut hyppääjäksi. Viime hetkellä tuli outo tunne, joka välitti tietoa - älä hyppää.
    Mahalaskuista, sun muista kompuroinneista ja pään hakkaamisesta kiveen kyllä selviää, mutta joskus tule viimeinen kerta. Useimmille meistä kuitenkin jotenkin muuten, kuin laskovarjon aukeamatta jääminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii, kissa vain haukoittelee, ilme oli kyllä kuvaamisen arvoinen:) Benji taitaa jäädä kokematta, koska siinä pitää olla tervenivelinen enkä kai uskaltaisi muutenkaan. Ehkä on viisasta jättää väliin, jos vaisto varoittaa.

      Osan "hypyistä" voi ajatella seikkailuna ja kokemuksena. Mielestäni olen epävarma pelkuri monella tavoin, on helpompi jäädä turvaan ilman haasteita:)

      Poista
  7. Muutaman isomman hypyn tehneenä ja mustelman ja ruhjeen parantaneena rohkeuteni olla oma itseni vahvistui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäin miettimään tarkoititko ihan konkreettista hyppyä vai kuvaannollista:) Rohkeus petti ainakin tänään ja se teki hallaa itsetunnolle, ehkä joku päivä uskallan edes yrittää:) Kiitokset Pia.

      Poista
  8. Onnea vain hypyllesi ja sinulle, kyllä se onnistuu! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Aili ♥ osa onnistuu aina ja ellei, niin aina voi palata maitojunalle kotiin:)

      Poista
  9. Hyppää, lennä, liidä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anjuusa, osa lennosta suoritettu:)

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kissa kiittää:) Nyt on hankalampi vastailla kenellekään, koska en ole kotona.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiitoksia Partapappa, toivottavasti jatkoit bloggailuasi:)

      Poista
  12. Ilman muuta aina kannattaa hypätä, eihän muuten tiedä mikä ihana yllätys odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lopputulos on aina yllätys:) Joskus hävettää ja tympäsee että on niin avuton ja epävarma, mitä tulee esimerkiksi yksin liikkumiseen ja kielitaitoon. Helposti menee kipsiin eikä osaa sitäkään vähää mitä olisi pitänyt. Kiitos Enkuli.

      Poista
  13. Mietittävää marraskuulle. Monenlaista loikkaa on takana ja varmasti edessäkin, mutta aina ne on kantanut seuraavaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ehkä ollut oikein tyypillinen marraskuupostaus muuten kuin siinä mielessä että tunnelma sopi minulle.

      Poista
  14. Rohkeus on sellaista, johon pitää haastaa itseään joka päivä.

    Hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on Susu. Toisille se onnistuu luonnostaan, minä munaan aina itseni. olen tyhmä ja tynnyrissä kasvatettu, mutta näillä on mentävä. Joku kaunis päivä vielä onnistun:) Ainakin jotenkuten...

      Poista
  15. Herättelevä teksti ja hieno vastaus haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitosSinulle Kirsi. Olen vastaillut laiskasti koska en ole kotona, enkä näin ollen aina koneella. Yritin kommentoida hienoja kuviasi, mutta jostakin syystä se ei onnistunut..

      Poista
  16. Hienoja ajatuksia! Minä olen todella huono hyppäämään ja hakeudun usein turvallisiin vaihtoehtoihin. Välillä tuntuu, että olisi ajatuksen tasolla hienoa repäistä, mutta teot jäävät silti aina ajatuksen asteelle. Ehkä sitten joskus myöhemmin!

    Tsemppiä sinulle hyppyysi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpompi olisi ilman riuhtaisua, mutta ehkä joskus on pakko uskaltaa. Aika pitkään olen vain ollut ja kuvitellut että elämäni jatkuu kissa kainalossa turvallisesti pikku yksiössäsi ilman turhia muutoksia tai irtiottoja. Kiitoksia Emonen. Turvalliset vaihtoehdot ovat monesti viisaita ja järkeviä:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)