"Olis aina kesä ja helluntai, ei koskaan talvi ja maanantai" toive ei aukea nuorisolle ehkä sillä tavoin kuin meille, jotka muistamme ajan, jolloin Helluntai pyhiä oli kaksi ja toinen niistä osui maanantaille.
Maanantai karsiutui kaksoispyhistä pois 1972 ja lauantaista tuli helluntain valmistuspäivä eli eräänlainen puolipyhä, mikä loi vaikutelman kaksoispyhien jatkumisesta edelleenkin. Vuonna 1992 valmistuspäiväkin siirtyi turhana historiaan ja helluntai kutistui yhdeksi ainoaksi pyhäpäiväksi.
Joskus helluntai sotketaan helatorstaihin, joka on 10 päivää ennen Helluntaita ja 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Helatorstai on ollut vanhastaan kylvökauden juhla. Kirkollisesti sitä vietetään Kristuksen taivaaseen astumispäivän muistoksi. Vuonna 1973 se muuttui liiketaloudellisista syistä helalauantaiksi, mutta 1992 se palautui entiselle paikalleen.
Helluntai sijoittuu 10.5. - 13.6. väliselle ajalle ja tänä vuonna se on 8. päivä kesäkuuta. Kirkollinen merkitys liittyy Pyhän hengen vuodatukseen, mutta maallistuneesti se liitetään lempeen ja heiloihin. Ja tietenkin uuteen saunavihtaan! Tytöt tekivät saunassa lemmentaikojaan ja kisailivat tansseissa ja piirileikeissä poikien suosiosta."Helluntaina lauantaina, uusi vihta vihdotaan. rieskavelli keitetään ja lehmä aholle ajetaan." Rieska tarkoittaa tässä maitoa. Ja vanhastaan on tuttu laulu, jota isä minulle lauleli, kun olin pikkutyttö. Se kertoo hyvin, miten suuri ilon aihe Helluntai ennen oli. Ehtyneet ruokavarat uudistuivat, aurinko lämmitti ja vahvisti talvesta ja sairauksista heikentyneet ihmiset uuteen suveen.
"Ja nythän on taasen helluntai, kevät tautisen talven voitti. Pihatuomi jo eilen kukkaset sai, sitä saunan sirkkakin soitti. Nyt on helluntai, suvisunnuntai, nyt on kukkien armain aika! Sinitaivoja linnut kaiuttaa, rusopilvet soutavat vettä, Vesiperhot, hyttiset piiriin saa ja mettiset etsivät mettä. Nyt on helluntai, suvisunnuntai, nyt on laulun ja soiton aika!" Larin Kyösti
Ymmi-nallekin kaunistautui helluntaiksi. Eihän sitä koskaan tiedä kenet kohtaa.