Pieni Lintu haastoi Makro-ja teema-aiheella KEITTIÖSSÄNIKyökkipiian kyökin valtasi syyskuussa outo Otus, joka teki tosi herkullista ruokaa vaikka tyhjästä:) Tässä on hyödennetty syyskurpitsa, joka oli unohtunut jääkaappiin. Kastike ei ole voita, se on taiottu jostakin ihan muusta, enkä ole parempaa safkaa syönyt.
Joskus kokkaaja innostui vähän äijämäisemmästä lookista ja liha vääntyi suussa sulavaksi pataruuaksi ja tappouhkauksen saaneet perunat sun muut raaka-aineet muuttuivat kädenkäänteessä keitoiksi, joista voi enää nähdä vain unta.
Ihanaa, että Kyökkipiikakin saa vaihteeksi palvelua. Itse kangistuu herkästi tiettyyn rutiiniin ja samat ruuat kiertävät kehää, meillä ainakin. Kun soppaa sekoittamaan tulee uusi kokki, tulee vaihtelua ja palvelua. Herkullista kaikin puolin, sekä lautasella että keittiössä ;-)
VastaaPoistaKyökkipiika oli onnellinen kokkaajasta, itse en viitsi juuri mitään laittaa itselleni. Joskus lapsenlapsille tulee jotakin laitettua ja lättykestejä pidettyä. Kaikkia ruokia en tietenkään kuvannut, enkä kaikkia laittanut mitä kuvasin, oli niin kiire nakata tämä tilanne tänne, kun sopi niin kivasti haasteeseen:) Lämmin kiitos Uuna ♥
PoistaHerkullisen näköistä ! Meillä mies kokkaa aina viikonloppuisin, nyt syötiin kalaa ja perunamuusia.
VastaaPoistaMitähän tuo arvoituksellinen kastike oli ? :)
Kiitos Rita ♥ Laitoin tuon kurpitsan sen vuoksi, että se olisi mennyt mulla aikaa myöten roskiin, se oli hyvin iso, olin sitä vähän syönyt ja annoin naapurillekin palan, siitähän olisi voinut tehdä vaikka kurpitsahilloa tms. Monet miehet tykkäävät kokata, omassa kyökissä lievä epäjärjestys kuului vähän ihmetettävän ja hyvä ehdotuksiakin tuli:)
PoistaSalaattia, nam nam nam!!!! Minä olen tällä haavaa ihastunut juures-vihanneskeittoon, harva se päivä tulee hörpittyä.
VastaaPoistaItse teen vain lehtisalaatin (silloin kun teen, eli tosi harvoin) johon nakkaan pari paprikan palasta, tomaatin ja valmiin apetin, joten erilaisuus virkisti tässäkin. Meilläkin oli muuten herkullinen maustettu juuresmakkarakeitto, johon hyödennettiin myös unohtuneet perunat, sen jälkeen kun tuli selväksi etteivät olleet tulevia siemenperunoita:) Kiitos Kiiris ♥
PoistaHerkkuja keittiössä, pöydällä ja lieden ääressä, ihanaa musiikkia, kauniita sanoja, suuria tunteita, täällähän ihan herkistyy. En ole vähään aikaan käynyt kurkkimassa, mutta silkkaa onneahan täältä pursuaa vastaan, hyvä niin!
VastaaPoistaHellurei Sirokko, kiva "nähdä" Sinut ♥ Enpä ole minäkään vähään aikaan käynyt juuri kenenkään blogeissa. Naurua ainakin riitti 10 vuoden edestä, se oli semmonen juttu, jonka luulin jo unohtaneeni. Ennen nauroin aina, minua naurattivat myös ns "väärät"asiat, mutta pikkuhiljaa lukkiuduin ja kun jään yksin niin se tapahtuu taas...
PoistaOnpa ihana outo otus, tuollainen saisi piipahtaa täälläkin keittiössä aina aika ajoin!
VastaaPoistaKiitoksia Susu ♥ En voi lainatakkaan, kun karkasi jo pois:) Tykkäsin vierailusta kovasti, piti treffata vain ohimennen, mutta niinhän tuo hyvin viihtyi sitten ihan hyvin. Mulla on ilmeisesti hyvä vaikutus yksinäisiin susiin, tai sitten huono- miten sen nyt ottaa:)
PoistaHerkulliselta näyttää keittiössäsi. :)
VastaaPoistaVarsinkin alimman kuvan vihannekset piristävät jo pelkällä ulkonäollään.
Kiitokset Sara ♥ Laitoin just sen vuoksi, kun oli niin syksyisen raikas tuo salaattikulho. Silmillä syöminen on yhtä tärkeä kuin itse asiakin. Minulle taas kattaus on puoliruokaa ja etenkin kauniit lautasliinat, niin hieno en ole etteivätkä kertakäyttöliinat kelpaisi, on mulla joskus ollut jopa kankaisiakin, mutta yksinäisyydessä kaikki semmonen unohtuu, tai se vain korostaa yksinäisyyttä.
PoistaHoukuttavia herkkuja on Hänellä tarjolla.
VastaaPoistaSe on lysti syödä vaihteluksi toisen tekemää ruokaa.
Meillä mies on vallan vallannut kyökin. Saan anoa että pääsen edes kerran viikossa tekemään ruoan. ;-) Tykkään myös kokkailla.
Kyllä oli kieltämättä. Ei välttämättä ihan perussafkaa ja kulinaarinautintoja jatkoimme vielä matkallakin. Harvoin syön ulkona, mutta nyt oli pakko. Ei hienosteltu, mutta erilaisia ruokapaikkoja kävimme läpi, yksi pitsapaikka oli tosi pettymys. Saat olla onnellinen kokkaavasta miehestä Liplatus, myös yhdessä on kiva tehdä ruokaa:)
PoistaOn mukavaa kun joku muu välillä kokkaa :)
VastaaPoistaNiin on ja kiitoksia herrrrrkullisesta kakkuohjeesta Pieni Lintu ♥ Olen iloinen että hoksasin käydä katsomassa kuviasi ja etenkin tätä haastetta:)
PoistaMustis, ootko hankkinut huonemiehen?
VastaaPoistaOlen useimmiten pääroolissa keittiön perunateatterissa.
On tullut raavittua potun kylkeä vuodesta -69.
Joskus myös taustalla vispilä & pata -osastolla.
Ruuanlaitossa on tärkeintä maustaminen.
Vaikea kysymys Pedro ♥ Kulkuri meni ohi, kääntyi ja palasi takaisin ja sitten livahti muille maille vierahille. Taustatuki on tärkeä kyökissäkin ja etenkin perunateatterissa:) Isäni ruukasi kuoria äidille aina potut varsinkin sunnuntaisin, se on jäänyt elävästi mieleen, kuten sunnuntai tunnelmakin.Tämä otus rakasti myös mausteita, mutta minä en kovin tulisesta tykkää ja esimerkiksi jalapenot taitavat olla yhä edelleen jääkaapissa.Tosin reissussa niitäkin juuston ryydittämänä varovasti maistelin.
PoistaTutuksi tuli vähän muutakin ja tarkoitan nyt ruokapuolta:) aina se sivistää kun törmää outoon tyyppiin.
Mister poninhäntäkö sinulle kokkasi; "Hyvä ruoka, parempi mieli" ja allekirjoitatko?
VastaaPoistaJoskus minun herkkuni oli eri hedelmistä tehty salaatti ja kermavaahtoa päälle.
Allekirjoitan ehdottomasti Rip ♥ Nyt olen jo riutumassa ja räytymässä kun ei ole enää hyvää ruokaa eikä varsinkaan seuraa.. no kissat ovat edelleenkin. Minäkin tykkään hedelmäsalaatista whit kerma, kumma kun en älynnyt nyt tehdä. Pitää tehdä lohturuuaksi:)
PoistaMitä? Noinko vain otus lähti ja jätti sinut lohturuokaa hamuilemaan? Hyvin ymmärrän, että tuollaisia herkullisia suuhunpantavia jää kaipaamaan ja tietty niiden kokkaajaakin. Koeta jaksaa.
VastaaPoistaTuo musiikki oli vähän hämäävä, sori, mutta se sopi tunnelmaan niin hyvin, koska itkeä pillitin kuin pieni lapsi kun hän lähti, enkä muista vastaa tapausta kuin joskus nuorena. Tykkään kokkaavista uroksista yli kaiken - pitäisi kai puhua yksikössä:) vaikka jotakin piperrän itsekin. Kiitoksia Aimarii ♥
PoistaHerkullisen näköistä ruokaa, toiset ne osaavat loihtia lähes tyhjästä upeat safkat!
VastaaPoistaNiin osaavat:) Piti äkkiä laittaa edes jotakin ja minun kuvat kun ovat aina miten ja missä sattuu, niin olin onnellinen että löysin edes jotakin "kokkikolmosesta" kun hoksasin sopivan haasteen. Kiitos Millin ♥
PoistaNam mitä ruokaa ja on se niin kivaa kun miehet kokkaa, sillä niin paljon sitä tulee pyöritettyä perusruokaa. :)
VastaaPoistaYksin en oikein tee mtn ruokaa, kaurapuuro - pastalinjalla monesti. Keitot olen unohtanut kokonaan, ellen pussista tee - hyi minua, mutta jos on joku, jonka takia tekisi, niin sitten paremminkin. Ehkä jopa leipoisin muulloinkin kun jouluna:) Jos lapsenlapsi tulee, niin sitten perussafkaa ja kyllä se silloin maistuu mullekin. Kiitoksia Tiia ♥
Poistathis seems to be very good !
VastaaPoistaI glad you visited Marty ♥ Great thanks and I agree whit you:)
PoistaHyvä, kun hän teli sulle maittavaa ruokaa, onkin ilo olla ruokapöydäsä jonkun toisen tekemänä.
VastaaPoistaMun mies kyllä joskus ruokaa laittaa, muttei mitään gurmeeta synny, hi!
Hyvä, kun kuitenkin edes joskus tekee, ettei itse aina pidä!
Olisit pitänyt paidanhelmasta kiinni, että olisi jäänyt pidemmäksi aikaa, hi!
Lämmin kiitos Harakka ♥ olet viisaasti kiitollinen siitä, että joku on ja tekee joskus jotakin. Se on niin suuri juttu kuten ylipäätään se, että kumppani on.
PoistaTämä kulkuri ei tosiaankaan jäänyt, vaikka lemmenmyrkyt keitin:) Sen verran sai ehkä kuitenkin siipeensä, että voi tulla joskus takaisin, siitä nyt ei aina tiedä:) Mutta kutsu on voimassa vielä toistaiseksi vastavierailulle. Nuo kissanrötköt estävät tehokkaasti matkustamisen. Yksin en tee juuri mtn ruokaa, joten oli kiva herkutella kunnon safkalla.