torstai 13. joulukuuta 2012

YÖKYÖPELIN TEKNORUDOLF


Joulu ajaa kovalla tohinalla kohti ja minä jään auttamatta jalkoihin. Itse tehdyt kortit yhtyvät kaupan aateliskorttilajitelman kuoroon.
- Me haluamme jo postiin, kiljuvat kortit vihaisesti.
- Miksi Sinä jätät aina kaiken viime tippaan vaikka aikaa on ollut kesästä asti?
- Niin, huusivat piparkakutkin.
- Meidätkin se tohinassa pilasi ja keitti ihan mauttomiksi ja kivikoviksi, eikä uskonut yhtään vaikka Täti Sooda kirkui ettei saa enää sekoittaa eikä ainakaan kiehuttaa enempää.
Lahjatkin katsoivat moittivasti vanhan kiikkustuolin sylistä.
- Aivan ja kohta se taas kiroilee rusetteineen ja miettii hikihatussa, annanko tämän tuolle ja vaihtelee meitä paketista toiseen, jupisi hieno kynttilä ja kaunis lahjapussi nauraa kihersi flirtaten uskeliaasti Herra Konjakille, joka käänsi ylpeästi selkänsä mokomallekin hilekasalle.

Uusi, uljas kynttelikkö kuunteli soraääniä hiljaisena ja hämmentyneenä. Se oli toki tottunut kaupan meteliin ja tingelitangelihässäkkään, mutta tämä oli sille ihan outoa.
- Sen takia Sinäkin siihen pääsit, kun tuo tohinakontti pudotti entisen lattialle hakiessaan Rudolfia pulkan eteen, uikutti kukka, joka siinä rytäkässä oli saanut kuolettavan pahoja vammoja latvaansa.

-Niin, vainaja tuli siitäkin kyntteliköstä, todisti tonttu, joka oli näytellyt uskottavasti joulupukkia jo vuosikymmeniä. Hän oli nähnyt tämän hosuhousun edesottamukset jo melkein 30 vuotta, eli siitä asti kun hullu kyökkipiika rumpasi hänet eräänä jouluna tähän maailmaan. Kynttelikkö vaikeni ja ihasteli hiljaisena maisemia ikkunasta. Jo kyökkipiikan ensimmäisestä kosketuksesta se arvasi pääsevänsä tyrkkyhyllyltä kotiin, jonne se oli tarkoitettukin. Turha motkotus ja valittaminen oli sen mielestä pelkkää ajanhukkaa.



Etsin kuumeisesti osoitekirjaa välittämättä tuon taivaallista korttien jupinasta, piparien valituksista tai lahjojen ilveilystäkään. Viimein se löytyikin omalta paikaltaan laamapaidan alta vaatekaapista:) Tyytyväisenä selailin osoitteita, jotka alkoivat heti mullistella ja näytellä minulle kieltään. Monien tuttujen ja ystävien osoite oli vuoden mittaan muuttunut tuiki tuntemattomaksi, jotka eivät aina päivittyneet ajan tasalle. Kortit hupenivat uhkaavasti, joten kovaa karsintaa piti tehdä tyyliin - Laitiset laittavat takuuvarmasti, joten heille on pakko laittaa ja Ryhäsiltä tulee aina kortti, tosin ruma ja vähän omituinen, mutta ehkä he ajattelevat valinnastani ihan samoin? Vanha täti odottaa edes korttia, joten hän on aina etusijalla koulukaveriin verrattuna jne.

Kortit olivat jo aika kortilla kun täräytin vahingossa perheenpään nimen ennen kauniimpaa sukupuolta, mikä minusta oli kardinaalimunaus, vaikka ennen muinoin kortit kirjoitettiinkin Herra se ja se perheineen, ellei kyseessä ollut yksinäinen naiseläjä. Päässäni suhisi ja kohisi kuin kevätkoski, mutta onneksi kynttilän liekki sentään loimotti kirkkaasti, kunnes tajusin syyn. Pumpulipehmustetta hullumpaa ei luulisi kynttilän tueksi laitettavan, mutta pitihän sitäkin kokeilla:) Nakkasin kynttiläjalan tiskialtaaseen ja jatkoin puuhiani pimeässä. Savuava pää ei toiminut pätkääkään ja kynttiläjalkakin sammui pikkuhiljaa. Kehtaa nyt yöllä valojakaan polttaa, vaikka yökyöpeli olenkin. Huomenna paiskaan kortit matkaan, vien myöhässä olleen kaukolainan kirjastoon ja menen jeesaamaan ystävääni siivoilussa ja jätän puolivalmiit tontut möykkäämään ja tappelemaan piirongin päälle:)

**************
- Hei minulta puuttuu vielä parta!
- Ja minulta pää, kuului viimeiseksi kun suljin oven.Tämä se on oikeaa joulumieltä ajattelen hyräillen Rudolfia lumisateessa jotenkin tähän tyyliin?


Kortin lähettäjien ja saajien nimet on intimiteettisyistä muutettu:) Mukavaa jouluhösseliä kaikille.

44 kommenttia:

  1. Ei mene hyvin teilläkään, mutta mukava on lukea taisteluasi tulevan joulun ja sen kiireiden kanssa. Teksti on elävää ja asiat aistittavissa. Näinhän se taitaa monessakin huushollissa olla. Tehdä pitäs, mutta jälkeä ei vain synny.
    Iloista joulunodotusta sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu on melko kankeasti lähtenyt itselläni käyntiin tänä vuonna, lieneekö tuo ihan pysyväinen tila? Samoin Sinullekin Aina oikein kivaa joulun odotusta kuin myös ujaalle kukollekin kanoineen:)Kohta rysäytän:)

      Poista
  2. Tätä oli kiva lukea, pieni hymy suupielessä...vähän samanlaista tohinaa taitaa olla useammassakin kodissa.
    Kaikesta tohinasta huolimatta...Ihanaa joulunalusaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Sirpa, vähän kieli poskella tätä kirjoittelin purkaakseni turhaa jouluhösseliä ja tohinaa vähän vähemmäksi, mutta eipä tuo paljonkaan auttanut. Sitä samaa tunnelmaa sinnekin:)

      Poista
  3. Melkoista tohinaa tuntuu sinulla olevan :) On mukava palata takaisin huusholliin, kun käväisee välillä muualla pyörimässä. Mukavaa joulunodotusta. Minä vein joulukortit eilen postiin, ei jäänyt aivan viime tinkaaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän tuo vähän tuntuu, että toisten portaanpäät saa aina lakaistua helpommin, mutta oma jää lakaisematta. Vielkin muutama joulukirje olisi lähetettävänä, mutta ehkä ne ehtivät vielä kuitenkin? Sitä miksi kaikki jää viime tippaan voisi kyllä kysyä jo vakavasti?

      Poista
  4. Ihan mukavastihan nuo hommelit tuntuu sinun huushollissasi sujuvan. Justiinsa oikeaa joulunalustunnelmaa. Petteri pitää huolen, ettei ihan pahaksi höösöily mene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii, tuo Rudolf oli ihan pakko laittaa tasaamaan vähän tunnelmaa, tosin teknoversio ei ihan kaikille istu ja joillekin se voi olla jopa melkoinen häväistys vanhaa joululaulua kohtaan?

      Poista
  5. Joulutunnelma sen kun nousee, huomaan!;)))
    Mukavaa ja rauhaisaa joulun odotusta, Mustis!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hyvä toivomus Aili, ehkä se vähän tasoittaa tunnelmaa, vaikka ei aivan kokonaan rauhoitakaan:) Kiitos.

      Poista
  6. Nii'in, ihana ja samalla kamala joulu sen kun lähestyy ja saa ihmisen suoprastaan tolaltaan. Itselläni tulee olemaan melkoinen joulu, ehkä siitä blogissa enemmän tai sitten ei. Kaipa paljon on kiinni opituista ja omaksutuista traditioista, osa ns. "pakkotekemisistä". Oletamme, että kaikki tekevät ja toimivat tietyllä tavalla ja jatkamme samaa rataa. En tiedä, olen aina ollut oman tien kulkija ja yritän sopeutua tilanteiden mukaan, jotka todella vaihtelevat. Joulun maailma on jollakin tavalla minulle vieras, enkä edelleenkään tiedä miten siihen suhtautua. Joulu pitää sisällään niin paljon alitajuisia odotuksia, että niiden mahdollisuus toteutua on joskus niin äärettömän epätodennäköinen. Kaipa jou on jonkinlainen peilikuvien kulminoituma kaikesta siitä, mitä olisi voinut olla, mitä haluaisi sen olevan ja se miksi se todellisuudessa osoittautuu. Ääh, tulipa taas pohdiskeltua, mutta jotenkin sekavanlaatuinen ajanjakso käsitellä kohtuullisen selväjärkisenä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kahjoltahan tämä meininki varmasti vaikuttaa eli ihan kirjoittajansa kaltainen:)Opittua on paljonkin ja se tulee sieltä jostakin, eli lapsuudesta? On hienoa että olet tässäkin suhteessa oman tiesi kulkija. Toisaalta täällä blogistaniassa olen törmännyt aika paljon ei-jouluihmisiin joten ehkä oma hössäilyni on sekin omanlaisen joulun tekemistä parhaimillaan tällä hetkellä pahimmillaan:)

      Juhlat ja etenkin joulu ovat tosiaankin liian täynnä turhaa odotusta, joka sitten laukeaa pettymyksenä tai väsynä kaiken (turhanakin) hössötyksen ja kiireen jälkeen. Mukavaa, että pähkäilet ja pohdiskelet, minusta se on kommentoinnissa parasta ja juuri vastakkainen ajatus tai hyvinkin eriävä mielipide on kiinnostava ja kiva. Tiedän ja ymmärrän kyllä ettei kaikilla ole siihen tarvetta, uskallusta tai haluja.

      Poista
  7. Kyllä on konseptit sekaisin monessa huushollissa, mutta lohdutan sanomalla, että saat joulumielen auttamalla ystävääsi. Olin tänään "ikäihmisten" joulujuhlassa äitini kanssa ja häntä auttamassa. Sain uskomattoman joulumielen, kerron siitä huomenna lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Uuna, lueskelin sen eilen ja olihan se sydäntä lämmittävä tarina. Se tuo parasta joulumieltä, kyllä itsekkyyttä löytyy ihan tarpeeksi, vaikka vähän jeesaa muitakin. Sitä toivoisin löytäväni myös itseltä enemmän, mutta kyllä tuo itsekkyys istuu niin tiukassa ettei sitä liikaa löydy:)

      Poista
  8. Esimerkkinä (varoittavana) voisin huomauttaa pukeista, joista aika monet taitavat olla valepukkeja. Osalla pukeista on ilmiselvästi toiveena päästä vain kaalimaata vartioimaan. Tunnustan itsekin joskus haaveilleeni pukiksi pääsystä, mutta tonttuiluun olen nähtävästi vallan juuttunut. Siitäkin huolimatta: Kiltille tytölle oikein mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiltteydestä en tiedä mitään, mutta valepukkeja olen elämässäni kyllä nähnyt ja kuullutkin ihan tarpeeksi. Pukin rooli istuu ehkä myös anonyymille oikein hyvin, tonttuja lienee liikenteessä jo riittävän paljon muutenkin. Kaunista joulua Sinullekin.

      Poista
  9. like children I see your images but I don't understand
    the words !!
    funny music and nice images

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hello Marty! Many thanks and so sorry this laguage:) I wonder if the translator be for any help???

      Poista
  10. Korttihässäkkä on ihan mukavaa, tosin kokeilen tänä vuonna enimmäkseen sähköisiä.
    Kyllä joulun alla on monenlaista puuhaa ja ei ihme, että sitä päivitellään.
    Mukavaa joulunalusviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähköiset ovat ihan ok ja monet laittavat lehden välityksellä, itse taidan vielä muutaman ykköspostina lykätä perinteisesti. Kiitoksia Arleena, hommat eivät ainakaan vähene jos täällä istuskelee:)

      Poista
  11. HEIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!!!What a nice post!!!!!!!!!LOVE LOVE LOVE!And i love the music toooo!!!!!woo hoooo!!))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellou Anita! I glade your visit and It feels good to your comment:) Thank you very much!!!

      Poista
  12. Hushus turhat huseeraukset huithait menemään.
    Toki ymmärrän jos hosuminen ja turhankin tekeminen antaa mielihyvää, niin kunkin oma asiahan on. Jokainen tavallaan.:)

    Nehän on traditioita, opittuja tapoja että kaikki syömiset yms. pitäisi valmistaa itse alusta saakka. Olen päässyt niistä eroon.

    Hyvää syntyy, kun parantelee kaupan makuja mieleisekseen.
    Piparitkin ostin valmiina. No, yhden torttutaikinan väännän tortuiksi likempänä joulua. Kotikaljan teen itse.
    Jäähän sitä ruuan parissa tekemistä, vaikka osassa käyttääkin oikotietä onneen.;)

    Kortit on postitettu muuan päivä sitten.
    Vielä lähempänä joulua osalle sähköinen kortti.

    Mukavaa Joulu tohinaa Sinulle!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan Liplatus, helpommallakin voi aina päästä. Vieläkin kortteja vähän värkkäilen. Kaupasta saa ihan käypää ruokaa ja sen voi maustaa ja tehdä sillä tavalla ihan "omatekemäksi". Viisas pääsee vähemmällä, mutta tämä hullu ei sitä opi ja aika monta epäonnistumista tuli tänä jouluna kakkujen ja muun vuoksi, joten vähempikin tohina riittäisi. Jotenkin ei enää onnistu kuten ennen kun vain äkkiä huitaisi tekemättä mitään:)

      Kuuntelin radiosta jouluperinteitä syömisestäkin ja lipeäkala on väistymässä, perunalaatikko on rannikon ja Hämeen perinne melkein pelkästään ja "alatoopi" eli hyytelö tai sianpääsyltty puolustaa vielä sitkeästi jopa itse tehtynä paikkaansa, ei ikinä uskoisi? Mutta ihmisillä on niin monenlaisia traditioita jouluruokien suhteen.

      Hyvää joulun odotusta Sinulle:)

      Poista
  13. Iän myötähän tekemisessäkin voi kangistua, ei suju, niin ei.
    Kyllähän Sinulla on mielihyvän tunne omasta tekemästä, et muuten tekisi. Arvostan itse tehtyä, vaikka ite luistelenkin suorempaa reittiä.

    Eihän se helppoa ole luopua vanhoista tavoistaan tehdä. Jopa jonkinmoista syyllisyyttä tunsin alkuun, etteä laiskako olen.;)))

    Lipeäkalaa äitini teki lapsuuteni aikoihin jouluisin. Kerran olen n. parikymmentävuotta sitten itse valmisatut, se riitti.

    Imelytettyä pottuloota en ole joka vuosi laittanut. Tänä vuonna sitä on pöydässämme.

    Alatooppia äiti teki muulloinkin kuin jouluna, on tosi hyvää.
    kaupasta olen ostellut lihahyytelöitä, mutta eihän niissä ole äidin tekemän maittavia makuja....kun se tunnearvokin puuttuu mausta.:D

    Siinä syltty päätä keitellessä tulee herkulliset tuoksut, sehän pitää pauloissaan. Samahan on jos kinkun ite paistaa, niin ja leipoo.
    Sinä jos kuka sen tiedät, tuoksujen arvon.:)

    Kiitos Mustis!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen oikea hössöttävä, kun sen pään otan, toisaalta olen sitten tosi tilantessa aika cooli, olen ollut aina, eli pikkuasiat saavat minut hermostumaan syyttä suotta. Alatoopi oli tavallinen ruoka ennen ja sitä tytinää en oppinut syömään, vaikka äidistä se oli oikeaa herkkua. Radiossa joku muisteli tätä sianpään keittoa ja sanoi että se oli tosi hauskaa puuhaa, jostain syystä nauroin juontajan mukana aivan hervottomasti. Joululahjavalvojaiset käynnissä ja radio on koko ajan päällä kun tulee kivaa jouluohjelmaa, tämä on minulle jo traditio.

      Tuoksut tuovat muistot ja joulutunnelman. Pullaa pitäisi ruveta tekemään. Kiitoksia Liplatus.

      Poista
  14. Hei, Mustis! Kiitos kamalasti kommentista! Laitan sinulle tämän omani ja toivotan hyvää joulua!

    Mainiosti olet kuvannut joulumylläkkää ennen joulua. Sitä oli hauska lukea. Olen samaa mieltä, liikaa tekemistä näin joulun alla. Kun se - joulu - menee tapansa mukaan vilauksena ohi, kannattaako sen takia niin kovasti heilua, panee miettimään. Toisaalta: kerran vuodessa tapahtuva imurointi voi olla hyväksikin. Miten sen nyt vain ajattelee! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannatakaan Liisu, ystävätär sanoikin, että joulu tulee ja menee saman tien ota ihan iisisti:) Mutta vaikka sen tietää, tonttuilutauti iskee päälle, eikä mahda mitään, eli tauti on krooninen tai joku virus joka iskeen näin joulun alla, mutta onneksi se haihtuu kun jouluaika menee ohi.

      Kiitoksia itsellesi. Oli mitä mainioin tarina ja se hymyjuttu varsinkin...:)Hyvää joulunaikaa.

      Poista
  15. Minäkö siellä olen tuiverruksena pyörinyt, kun kaikki tuntuu pyörivän ja hyörivän? Lupaan rauhoittua, niin sinäkin saat lopputyöt tehtyä ja joulu saa tulla. Eikä kaikkea tarvitse täksi jouluksi tehdä, jätä jotain ensi jouluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkö se olitkin, sitä jo epäilinkin:) Ei kaikkea ehdikään täksi jouluksi, jos nyt joulupullan tuossa ja muutamat joulukalat ja joululahjat ja vähän sitä ja tätä ja sitten myöhemmin pakollista rosollia, mutta silloinhan on jo joulu.. on omituista, miten kaikki hiljenee joulun myötä Enää ei kiire ollenkaan? Ehkä kiirekin on sen takia, että kontrasti olisi isompi? Mukavaa joulutunnelmaa Sinulle Tuuli:)

      Poista
  16. Miksiköhän me olemme luoneet sen kiireen, vai kuka sen on luonut? Muistelen lapsuuden jouluja pikkutorpassa maalla, kaikkihan tehtiin itse, eikä ollut pakastimia sun muita vermeitä. Mutta ei ollut kiirettäkään, eikä hössötystä. Ruuat tuli ajoissa valmiiksi ja leipomiset myös, lahjojakin saatiin. Kotia ei suuremmin koristeltu, kuusi riitti.
    Nyt kun kaiken saa jopa valmiina, meillä on mieletön kiire ja hätä ja huoli onko kaikki varmasti hankittu, kun se joulu tulee.
    Rauhaisaa joulunodotusta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä me olemme sen itse luoneet ja tämä hektinen aika? Samoin muistelin itsekin, miten äiti kävi navetassa, isä ehkä tarhalla ja talvella verkoilla, kylmä vesi tuli ja enimmät likavedetk kannettiin ulos ja puilla kaikki lämmitettiin, ja esim. torttutaikina tehtiin alusta asti itse, kuten laatikotkin, joiden raaka-aineetkin olivat siirappia lukuunottmatta itseltä tai naapurilta eikä ikinä ollut kiire, vaikka äiti nyt vähän hössöttikin. Paperiset joulutaulut olivat suuri hitti, ja joku niistä on minulla vielä edelleenkin, kuten myös vihreä kolmihaarainen kynttiläjalka.

      Kiitoksia Tiitsa, mukavaa jouluaikaa ja kauniita kuvausilmoja:)

      Poista
  17. Reipasta menoa joulua kohti Rudolfin tahdissa, kiitos!

    Rauhallista Joulun odotusta kuitenkin Sinulle Mustis! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Gee, tahti sen kun kiihtyy ja pakkanen kiristyy eikä maailman loppuun ole enää kuin pieni hetki, joten kiirettä pitää, että saa joulun valmiiksi siihen mennessä:)Hyvä Tuomas joulun tuopi, mutta minulle se taitaa olla ikuisesti vain toteutumaton unelma?

      Poista
  18. Täällä taas tapaamme!

    Terve, Mustis! Hyvää joulua ja oikein hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myöskin Liisu. Kaunista joulua ja onnen vuotta 2013! Sehän onkin vuosi, jolloin lama taittuu ja ihmisten viisaus lisääntyy:)

      Poista
  19. Voi Mustis;-) Hieno tarina. Minusta ei ollut tätä kartomaan, vaikka tein miltei just kaikki samat mokat alkaen siitä, että kirjoitin herran nimen ensin korttiin...monta kaunista korttia meni hukan teille, muutamia joulukukkia on jo tapettu, yksi astia särkynyt, Armaan kanssa oli kahden tunnin mykkäkoulu, serkulle sanoin, että vaihdetaan lahjakassit ensi vuonna, kun ei löytynyt allakasta tapaamisaikaa kummaltakaan, eilen romahdin ja jouduin ottamaan ylimääräisen verenpainelääkkeen...Tänään on kaikki toisin. Sain raivattua olohuoneen ison ruokapöydän, joka on toiminut paketointi&korttien krijoituspöytänä. Levitin siihen Marimekon kauniin joululiinan, asettelin hasselpähkinät tarjolle, kynttilän sivulle ja nyt alan keittää Robertsin suklaakahvia, sillä ystäväni saapuu kohta...Illalla armaan kanssa leffaa kera herkkujen. Aivan jo kuulen, miten rauhoittuu, niin sielussa kuin talossa. Avataan sydämemme ovet selälleen joulun tulla ja naureskellaan hiljaa mielessämme, että tästä taas selvittiin näin vähinkin vaurioin;-)

    Lumoavaa Joulun Taikaa Sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena, ukko ja koira ovat matkalla tänne päin, joten eiköhän tämä tästä... eräälle tyypille, eivät kelvanneet lämpimät pullat eivätkä tortut, mutta kiirettähän se pitää näin joulun alla, parit ystävät ovat käyneet joulukahvilla edeltävästi ja nyt kuuntelen korttimusiikkia eli joulukorttina saamaani musiikki-CD:tä ja Silver Bell soi juuri nyt ja joulu hiipii joka nurkasta hiljaa, mutta varmasti. Ihanaa aikaa. Lämpimät halaukset suurruhtinar Olgalle ja tietysti muillekin:)

      Marimekon liina minullakin, mutta ei passaa nyt väritykseen.

      Poista
    2. Minä sain eräältä ystävältä (ER=ensirakkaus) CD:N, jossa satoja joululevyjä ja hukkasin sen;-) Nyt hän ei meilaa mulle viikonloppua, ei uutta vuotta, ei mitään;-)Minkä sille voin, että joulunalusviikosta tulee kuitenkin aina katastrofi.

      By the way: Kävin äsken vaa'alla ja sain sokin. Kohta on sauna. Pukeudunko sinne korsettiin, kunnes olen oma itseni...ottaa niin päähän. Olen syönyt surutta suklaata ja äsken R, ihmetteli kovasti, kun annoin kaikki omat joulusuklaani hänelle. Hän ei saa tietää, ei! Miten nopeasti se tuleekaan, läski, tarttuu kiinni ja sitten irtoaa vain tuskalla. Näitähän en omassa blogissani juttele;-)

      Marimekon kuosit ovat joskus paikallaan, joskus eivät.

      Suuriruhtinatar makaa nyt olkkarin sohvalla, josta on ne jalat otettu pois, säärensä kohti kattoa;-) Kiitos psta!

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
    3. Kiitos Leena, samoin Sinulle. Vihreitä kuulia olen tykittänyt hullun lailla kitakaarta kohti itsekin, joten sairaaksi tulee tästä ylenpalttisesta makeasta ja syömisestä ja olo on aika väsähtänyt. Läskit tulevat ja menevät, mutta luultavasti kultasi rakastaa Sinua juuri sellaisena kuin olet, me naiset vain olemme turhan kriittisiä oman itsemme suhteen, toisaalta se on joskus myös ihan paikallaan. Saunoa ja kylpeä voi kynttilänvalossakin, lapsenlapsen kanssa sitä on kokeiltu ja se toimi nykysaunassakin vallan mainiosti:)

      Pari hyvinkin odotettua korttia jäi nyt saamatta:( ja syy on tuntematon? Lisäksi sain(en voi tunnustaa keneltä:) Raskasta Joulua cd-levyn, joka tuo to-del-la raikasta vaihtelua näihin perinteisiin joululauluihin:)

      Suurruhtinattarelle lämmin Uuden vuoden halaus:)

      Poista
  20. Toivottavasti jouluhösselisi on jo helpottamaan päin. Omanmielistäsi joulua sinulle Mustis. Minä en nyt hössää, kortit laitoin ja kotiin kynttelikön. Fiilikseni ei ole parhaimmillaan lainkaan, mutta joulumielen säilytän sydämessäni ja hautausmaalla ainakin käyn, jos ei ihan sikailmaa tule. Pienet lapset saavat joulumielen myös kohoamaan (ainakin yleensä), mutta se aika on jo ajanut ohitseni ainakin nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras Joulumieli on ihmissydämessä, eikä ulkoisessa hössötyksessä, sen olen kokenut usein katkerasti. Toivottavasti joulusi oli odotettua parempi Rip? Hautausmaa kuuluu aatonaattokuvioon, jos en "pääse" tai mene aattoillan hartaukseen, kuten en nytkään mennyt.

      Lapsenmielen voi löytää kyllä itsestäänkin ja ehkä parhain jouluni on ja oli aina juuri joulun alla kun siivoilen, otan vanhat joulukoristeet esiin, leivon äidin tai anopin resepteillä herkkuja ja kuuntelen joulutunnelmaa yöradiosta:) Lasten vierailu lapsineen on tietysti aina ihana jouluinen juttu.

      Poista
  21. Rauhaa hiljaisuutta kotona, ystävällisyyttä, ymmärtämistä ja levollista Joulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ari, en ole käynyt edes sen vertaa, että olisin huomannut kauniin viestisi.. ymmärryskin taisi loppua kesken, hiljaisuutta oli sopivasti juuri ennen joulua, koska ostosrumbaan erehdyin vasta lauantaina, aatonaattona vietiin sairas koira lääkäriin ja ystäville lahjoja, kotitalosta oli sähköt poikki, joten oli luojan lykky että jouduin tai pääsin juuri silloin lämmittämään.. Paras juttu päivässä oli se, että koira kuntoutui, sain illalla lapsuuden naapuritalossa riisipuuroa ja soppaa ja ystävättärellä yöglögit. Ja tietysti se, että safööri kuskasi taas kerran ympäri maita ja mantuja:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN tähän, kiitos:)