maanantai 10. joulukuuta 2012

JOULUMANDALA

Aiheena oli iloinen tai surullinen asia, joka jäänyt niin lujasti muistijälkeesi ettet voi, tai halua sitä unohtaa. Tein kauan mustaa ja synkkää mandalaani piirtämällä ja vähän muutenkin, mutta jouluhulluna päädyin kuitenkin tähän, vähän ehkä sekavaan joulurumpaukseen. Uutta joulua saattelevat aina menneiden joulujen muistot ja niihin liittyy ripaus haikeutta ja kaipausta, jolla on iän myötä omituinen taipumus lisääntyä? Rakkaimmat muistot liittyvät perheeseen, vanhempiin, lapsiin ja heidän lapsiinsa, lemmikeihin, luontoon ja ystäviin, joiden merkitys kulmioituu terävästi juuri jouluna.


Lisäksi lähestyvän joulun vuoksi laitan Patalappumandalan ohjeineen, jonka ehdit hyvin rustata itsellsi tai hyvälle ystävälle vielä ennen joulua:)

Ohje löytyi varastosta ja siinä on vähän iän tuomaa patinaa:) Tästä ohjeesta ja työstä muistan aina huolen, pelon ja helpotuksen. Kauan sitten istuin erikoislääkärivastaanoton odotusaulassa ja odotin kuullakseni tutkimustulokset ja tottakai jännitin tulevaa tuomiota, jota peitelläkseni virkkasin kuin hullu:) Tuomio oli vapauttava ja kirurgikin niin komea että silmiin sattui:)






Lanka kuljetetaan aina silmukoiden sisällä, joten nurjastakin puolesta tulee siisti ja patalappu jykevöityy. Itse en ole nirkkokierrosta aina virkannut, kuten ei tässäkään ja muutenkin näyttää siltä että että tekijä on vähän fuskannut:)


24 kommenttia:

  1. Kaunis, muistojesi täyttämä joulumandala,
    ja vielä kiva joulutähti-patalappukin.

    Vaikka en olekaan 100% jouluihminen, niin kyllä ne lapsuuden joulut nousevat pintaan näin joulun alla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Sirpa. On ihmeellistä, miten joulu ihmiset aina herkistää muistoihin. Sellainen sekametelisoppahan tästä nyt tuli, mutta toisaalta yhdessä nurkassa on vähän levollisempaa, kuten joulussa on ja joku muu on taas ihan hösseliä kun piti kaikki efektit mahduttaa tähän, sopusointuisempi mallikin täsät oli, hautausmaa ja musiikkihan tästä vielä puuttuivat, ne kuuluvat ehdottomasti jouluuni.

      Poista
  2. Hei Mustis!

    Rakkautta ja lämpimiä muistoja täynnä on tuo sinun joulumandaalasi, lieneekö tuo vasemmalla istuvbba miehesi, joka pitää lasta sylissään? Niitä jouluja ei kukaan meistä saa takaisin, mutta muistojen vinttikomerossa ne säilyvät ja putkahtavat ilmoille joulun lähestyessä.

    Todella upea joulupannulappu, mutta olen niin huono käsityöihminen, etten pysty tätäkään tekemään..;))

    Oikein ihanaa joulun odotusta sinulle ja läheisillesi, Mustis.<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Aili, siinä on lapsenlapsen rakas pappavaari, joka on mennyt jo parempiin jouluihin. Sain äitienpäiväkortissa kuvan, joten oli pakko tuokin onnenkuva mukaan lykätä. Lapsenlapsien kanssa olemme aina jutelleet papasta, kipeimmin 3 vuotta sitten, kun sinisilmäpoika halusi tuubettaa minulle "Rakkaus on lumivalkoinen" ja äkkiarvaamatta kyynelet hulvahtivat vain silmiin, vaikka yritin olla itkemättä ja hän totesi tyynesti että tämä on sinun ja vaarin laulu:) Lapset ovat erittäin tarkkanäköisiä ja hyvin hoksaavaisia myös surun suhteen.

      Kiitän Sinua ja ehkä tuo patalappu vain näyttää vaikealta ja ohjekin on vähän kurjan näköinen:)

      Poista
  3. Elämän kuvat mandalasi on aito. Tämä on osa sinua aina läsnä. Onkin parempi purkaa mustuus mielestä omiin kansioihin. Tästä tuli elävä mandala.

    Patalappumandala on mainio jouluinen idea. Kaunis Joulutähti lämmitää mieltä siinä on Joulun sanoma, tähti joka vei seimen luokse. Minusta se on aika ihmeellisen toivorikas viesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkyttävää etten ole vastannut Sinulle Aikku? Sitä en tajua, olen aina ihmetellyt paritonta kommenttimäärää. Anteeksi, tämä on jotenkin vain jäänyt välistä. Seimenlapsi ei tule sydämeeni milloinkaan eikä tämä joulu tunnu joululta edes senkään vertaa kuin ennen. Kiitoksia näistä kauniista sanoistasi. Parempi myöhään jos silloinkaan:)

      Poista
  4. Ihanat mandalat unohtumattomista hetkistä. Patalapun kutoisin kun osaisin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Aina. Turhankin unohtumattomia:)Tuo patalappu tuli muuten vain mieleen, kun se sopi tunnelmaan. Laitoin ohjeen ehdolle jos joku siitä vaikka innostuu.

      Poista
  5. Synkät ja surulliset muistot tuli jo käsiteltyä, kun piirsit mandalaa. Ne on nyt mietitty ja pois piirretty, nyt voit näyttää meille iloisen joulumandalan, täynnä muistoja ja hyvää mieltä.
    Kaunis on myös patalappumandalasi. Siihenkin liittyy herkkä tarina, joka onneksi päättyi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Uuna, ehkä näin kävikin? Millään en voinut sitä mustaa ja vastenmielistä pyörylää lykätä tänne... Patalappu tuli mieleeni ehkä ensimmäisenä, sitten muistelin että mandala piti tehdä ystävälle, joten piirsin sellaisen, tosin hyvin pelkistetyn ja hermostutti kun ei mikään kelvannut, tästäkin tuli yhtä sekasotkua, seesteisempiä vaihtoehtojakin oli, mutta tässä on tavallaan melkein kaikki, mikä liittyy jouluuni, eli lapset, lapsenlapset, lemmikit, koti, kuusi, ruoka, tunnelma, perhe.

      Poista
  6. Ihanat muistorikkaat mandalat! Kaunis joulutähti, huoli ja helpotus siihen virkattuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjukka ja Olipa se osuvasti sanottu että huoli ja helpotus on siihen virkattuna ja lopputuloskin oli ihan ok. Muistan miten ihmiset näyttivät uusilta ja sydän sykki ilosta, olisipa se tunne useamminkin elämässä.

      Poista
  7. Tunnelmia täynnä sinun joulumandalasi! Jotenkin tutun oloista. Patalappu kaunis, mandaloita teit jo tuolloin, vaikket sitä silloin tiennyt mandalaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan Miivi, joskus tekee mandaloita näköjään ihan tietämättään:) Suurin ja kaunein mandala on mielestäni tuo taivaallinen kuu:) Ehkä olet tähän ohjeeseen törmännyt jossakin, tämähän on nätti, vanha malli.

      Poista
  8. Mandala täynnä joulumuistoja on kiva toteutus.
    Tuo patalappu on kaunis. Taidanpa kopsata ohjeet ja jos ei nyt ihan joulutähteä tulisi, niin voisi tulla kukka kumminkin. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta, olisipa kiva jos joku innostuisi, koska joulumielellä tämän jakoon laitoin että se renkaiden tavoin ilahduttaisi mahdollisimman monia:) Kiitos Arleena, ylimmäinen on mielestäni liian täyteen ahdettu, mutta kun mitään ei osannut tai hennonnut jättää pois.

      Poista
  9. Voihan Mustiksen Mandalat!
    Enpä olisi ikinä uskonut, että luen jonain päivänä patalappureseptiä interpertistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea se elämä teettää Pedro, älynväläyksistäsi huolimatta osaat yllättää aina positiivisesti, eipä tuota olisi hoksannut itse juuri paljon paremmin nimittää. Yritä kestää:)

      Poista
  10. Todellakin joulumuistot ovat lapsuudesta kumpuavia asioita ja useimmiten kauniitakin. Jännä kuvakiekko tuo ylempi mandalasi. Patalappu mandalasi on myös viehättävä ja aika ajankohtainekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Selma, joulumuistot ovat rakkaita itse kenellekin, toisaalta sieltä voi kipuakin löytyä? Kiekko oli aika hankala tehdä, koska piti eliminoida kurjan näköinen tuoli pois näkyvistä, myös pari henkilöä, enkä ole siihen tyytyväinen ollenkaan, mutta hyvin monta olennaista juttua siitä itselleni kyllä löytyy.

      Poista
  11. Ihania kodikkaita muistoja on mandalassasi.
    Iloinen patalappu, jännityksestä huolimatta. Onni kaikki hyvin.
    Kaunista virkkauksen jälkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kodin joulu sieltä löytyy monesta kohti, nuoren kodin joulu oli ehdolla mutta se ei istunut sinne mitenkään. Kiitos Hietatar, tein näitä aikoinaan sitten ihan urakalla ja annoin lahjaksi. Minulla on aina joku eri villitys jota teen ja lahjoittelen, nyt ovat vain kortit.

      Poista
  12. Hmm, hyvin henkilökohtainen, täynnä muistoja... Mandala voi olla kaunis ja tehdä samalla kipeää, tosin muistot ovat osa onnellisia hetkiä elämässä ja vasta jokin kohta nykyisyyden aikajanalla saa niihin mausteeksi kipuilevaa surua. Patalapusta en ymmärrä yhtikäs mitään, täysin vieras maailma tällaiselle söhelölle. Osaan arvostaa vain sen kauneutta, en tekotapaa sillä kaikki käsillä nykerretty saa minut paiskimaan pitsinriekaleita kattoon, kunnioituksesta. Joten, siellä ne pitsit taas ovat katossa ja arvaahan kun yritän niitä reviskellä takaisin lattian tasalle. No jaa, pitsikauppaan taas vie tieni...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on Pitsit, turhankin avoin ja henkilökohtainen, mutta minulla on kumma tunne, että nyt on sen aika. Hienosti kuvailit myös tuota tilaa ja aikajanaa mikä liittyy onnellisuuteen ja sen menettämiseen.

      Minusta tuntuu, että ajattelemme joskus turhankin vahvasti, ettei jotakin osaa tai ettei joku ole oma juttu, mutta syynä voi olla myös se, ettei vain halua tai ei viitsi tai evvk, luultavasti se suurempi syy ja sehän on ihan ok? Pitsikauppa tuo kyllä hassusti mieleeni nyt ompelun, sopisiko se paremmin tyyliisi?

      Patalappu on ikävä, arkinen ja hyvin mielikuvitukseton juttu, mutta jos jotakin paistaa tai kokkailee, niin aika tärkeä asia se loppujen lopuksi on:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)