TALVEN TYTTÖ AJAA

"Talven tyttö lumia puistaa, pakkasen päästää, tähtiä suistaa. Jalakset hopeajäällä luistaa. Jäiset kynttilät valaisee majaa. Talventyttö ajaa."

Tämä Marja-Leena Mikkolan kaunis runo on Lumijoutsen-kirjasta ja sopii tämän vuoden tammikuuhun enemmän kuin hyvin. Kirjassa on Kaarina Kailan satumainen kuvitus. Kailaan ihastuin jo nuorena ja hakusessa on parikin mieleen jäänyttä kuvaa. Talventyttö-kuvan kehystin jouluksi makuuhuoneen seinälle ja siinä se saa olla pääsiäiseen asti. Minulla on paha tapa repiä satukirjojen kuvia tauluiksi tai vaikkapa korttimateriaaliksi. Sen kohtalon koki aikoinaan katkerasti myös Rudolf Koivun joulukirja. Tämä oli kirjaston poistokirja, joten sen raski paremmin repiä:)

Pieni Lintu haasteen aiheena herkullinen minkä vuoksi innostuin sepustamaan tänne jotakin aiheesta ja aiheen vierestä. 

Elämme historiallisia hetkiä, sillä Amerikan mailla Trumpin valtikka vaihtuu näillä hetkillä toisiin - toivottavasti vähän maltillisempiin käsiin. Trumpin hulluja ideoita ja päähänpistoja sivustaseuranneena ei ole aina tiennyt itkeäkö vai nauraa 😛 Capitolin konflikti Washingtonissa sai kuitenkin hymyn hyytymään. Amerikan selkeä kahtiajakautuminen on aikojen saatossa johtanut moniin verisiin yhteenottoihin ilman kansankiihoitusta tai hulluja sarvipäitäkin. Venäjälle päin tulee myös tiirailtua, varsinkin nyt kun myrkytyksestä/myrkytyksistä selviytynyt Aleksei Navalnyi palasi takaisin kotimaahansa ja joutui heti pidätetyksi. Reikäpäistä homma!

Onneksi asebisnekset, voguekuvaukset, super-Hornetit ja ulkopolitiikan voi jättää isompien suomalaistyttöjen harteille ja keskittyä vain omiin pikku ympyröihin:) Virkatessa kokeilin sananmukaisesti  ympyröitä ja niistä tuli pupuja ja kissoja 🐱

Nämä ovat niin helppoja, että onnistuvat keneltä vain! Lapsiltakin. Pääsiäinen on vielä kaukana, mutta näitä voi virkata omaksi iloksi ja lykätä kukkapuskan tai kortin koristeeksi. Herkkujen aika on ohi mutta ennen mämmikautta pitänee herkutella vaikka luumukiisselillä.

Karkkilakko ottaa koville, vaikka kompensoin hedelmillä, rusinoilla, pähkinöillä tai manteleilla. Mitä jos ottaisi vain yhden:) 

JOULUMANDALA

Aiheena oli iloinen tai surullinen asia, joka jäänyt niin lujasti muistijälkeesi ettet voi, tai halua sitä unohtaa. Tein kauan mustaa ja synkkää mandalaa piirtämällä ja vähän muutenkin, mutta jouluhulluna päädyin kuitenkin tähän, ehkä vähän sekavaankin joulurumpaukseen. Uutta joulua saattelevat aina menneiden joulujen muistot ja niihin liittyy ripaus haikeutta ja kaipausta, jolla on iän myötä omituinen taipumus lisääntyä. Rakkaimmat muistot liittyvät perheeseen, vanhempiin, lapsiin ja heidän lapsiinsa, lemmikeihin, luontoon ja ystäviin, joiden merkitys kulmioituu terävästi juuri jouluna.

Lisäksi lähestyvän joulun vuoksi laitan Patalappumandalan ohjeineen, jonka ehdit hyvin rustata itsellsi tai hyvälle ystävälle vielä ennen joulua:)

Ohje löytyi varastosta ja siinä on vähän iän tuomaa patinaa:) Tästä ohjeesta ja työstä muistan aina huolen, pelon ja helpotuksen. Kauan sitten istuin erikoislääkärivastaanoton odotusaulassa ja odotin kuullakseni tutkimustulokset ja tottakai jännitin tulevaa tuomiota, jota peitelläkseni virkkasin kuin hullu:) Tuomio oli vapauttava ja kirurgikin niin komea että silmiin sattui:)

Lanka kuljetetaan aina silmukoiden sisällä, joten nurjastakin puolesta tulee siisti ja patalappu jykevöityy. Itse en ole nirkkokierrosta aina virkannut, kuten ei tässäkään ja muutenkin näyttää siltä että että tekijä on vähän fuskannut:)