maanantai 11. marraskuuta 2013

MATKA-MANDALA

Koko elämä on matka. Merkittävin on ensimmäinen ja viimeinen. Siihen väliin jäävät lukemattomat muut elämäsi matkat ja kimurantit mutkat. Mutta vaikka et tekisi yhtään matkaa, niin Milky Way tarjoaa Sinulle matkakyydin, jonka nopeutta on vaikea ellei jopa mahdoton tietää. Isojen tyttöjen mututeorioiden ja kuulopuheiden perusteella olen ymmärtänyt että vauhti liikkuu ehkä jossakin 300 - 700 kilometrin sekuntinopeudessa. Jännittävä ajatus. Toivotan kyytiläisille hyvää ja valoisaa matkaa:)


Tämä oli 36. mandalahaaste, ja aiheena oli matka. Esitys ei ole kummoinen, mutta parempaan en nyt pystynyt. Matkarunokin löytyi pöytälaatikosta, mutta sen kuolemateema vaikutti vähän karsealta, joten säästin lukijaa:)

42 kommenttia:

  1. Niin, siellä mennään biljoonien tähtien joukossa tukka hulmuten ja kuvitellaan, että tämä omalla pienellä matkallamme olisi jotain laajempaakin merkitystä. Mutta onhan se jotain sentään olla mukana jossain suuressa, vaikka sitten matkaten kahlehdittuna omaan kuplaan parhaan mielikuvituksensa mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Sirokko. Hyvin monella tavalla ihmiset kokevat elämän ja sen lyhyen matkan, jonka nyt lennämme. En osaa sanoa, jatkuuko lento astraalisesti vai pysähtyykö se lopullisesti kun kuolemme. Joku osa minusta haluaisi uskoa, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta, johon palaamme takaisin kun tulee sen aika. Hienosti kiteytit tuon että olemme "kahlehdittuna omaan kuplaan"...

      Poista
  2. upea ja tyylikäs mandala pari - ensimmäinen värikkäämpi iski minuun - vauhdin hurmaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi meinasin julkistaa vain sen ylläolevan, mutta jostakin syystä laitoin myös tuon prototyypin eli lähtökohdan, koska siinä näkyvät värit ja se on muutenkin vähän erilainen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää kyllä, minulla on vähän taipumusta niihin, vaikka tällä hetkellä olenkin sykertynyt omaan kolooni. Kiitos Ritva:)

      Poista
  3. Elmä on matka jossa on päätepysäkkejä.
    Kauniit mandalat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätepysäkit ovat tärkeitä, hienosti ajateltu Seijastiina... toisaalta minulla oli mielessäni myös eräänlaiset umpikujat, joihin usein päädyn tai tunnen päätyväni.

      Poista
  4. Perhosen lailla kiidimme matkaan, joka jatkuu ja jatkuu kunnes... näinhän se menee. Molemmat versiot viehättivät mua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhosen kevyttä lentoa sinne toivotellen...Sitähän elämä ei monesti ole, mutta onhan siinä hetkensä, ainakin joskus kuvitteli liihoittavansa vähintäänkin kukkakedolla, mutta ehkä se oli vain harhaa? Kiitoksia Pike:)

      Poista
  5. Jokainen mutka ja kiemura kiehtoo. Minä en oikaise yhtään vaan kierrän kaikki mutkat. Minulla on aina pelko, että jos oikaisen, jotain merkittävää jää oppimatta tai näkemättä. Kouluaikoina tämä piirteeni teetti paljon töitä kavereihin verrattuna.

    Mandalasi toivat muistoja mieleen.
    Puhuttelevia ajatuksia herättäviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuvasti sanottu Uuna, mutkia ei kannata oikoa, vaikka usein niin toivonkin. Mutkissa voi odottaa yllätys, mutta tuo asenteesi:"jotain merkittävää jää oppimatta tai näkemättä" oli kyllä ajatuksen arvoinen. Oppimisesta en silti omalla kohdallani paljoa tiedä, mutta pikkuhiljaa sitä tajuaa, että kaikki karikot on kierrettävä päästäkseen jotenkuten perille. Kiitoksia Sinulle Uuna:)

      Poista
  6. Kurkkaappa musiikkihaastettani (linkki sivupalkissa linnussa blogissani) tämä kävisi musiikkiini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin kurkkimassa sivullesi ja vastailinkin sinne. Kiitän kivasta haasteesta, mutta voi olla etten saa itsestäni irti. Mieluummin ihailen vain käsitöitäsi:)

      Poista
  7. Se on totta, elämä on suuri matka ja päätepysäkki on sama kaikilla.
    Kauniit mandalat olet tehnyt ja laittoi ajattelemaan syvällisiäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harakka.. elämä on matka ja sitä on verrattu osuvasti myös junaan, jossa matkustat yhdessä muiden matkustajien kanssa, pysäkille jää aina osa porukkaa, mutta sieltä tulee myös uusia matkakumppaneita, joiden kanssa jatkat yhteistä matkaa. Matkasi jatkuu, kunnes olet tullut perille. Kylläpä menee synkäksi tämä yksinpuhelu, sori:)

      Poista
  8. Jännittävä mandala ja syvällinen viesti.. Keveän abstraktit kuviot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ajattelin, että näistähän tulisi vaikka kubistisia kuvia, kun aikansa pyörittäisi ja olisi ottanut vielä siveltimen avuksi:) Tottapuhuen en meinannut millään kehdata laittaa näitä, kun kävin ihastelemassa muiden hienoja töitä.. Mutta nyt kun sanot, niin ehkä tässä onkin:) Suuret kiitokset Niina.

      Poista
  9. Rinnakkain katsoessa nään matkan suuntien erkanevan. Pistää vakavammin ajattelmaan tätä elollista taivaltamme.
    Matkalle mahtuu kepeyttä ja väliin painavampaa askelta, sitähän tämä on.
    Hienot mandalat, älä vähättele ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostakin syystä julkaisukynnys oli nyt kamalan iso, koska omat kuvat ja työt näyttävät kamalan typeriltä. Ehkä se johtuu huonosta itsetunnosta ja mielialataivaan turhan synkeästä säästä:) Mutta nyt otan itseäni niskasta ja käyn soitellen sotaan. Kiitoksia Liplatus, huomenna paistaakin aurinko:)

      Poista
  10. Aivan loistava mandala. Matkalla ollaan koko ajan, toivotaan, että ei poiketa reitiltä , liian kauas Auringosta. Hieno tekstisi korvaa runon, todellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Selma ja yritetään pysyä oikealla reitillä.. miten osuvasti sen sanoitkaan "liian kauas Auringosta".. siitä ei ikinä hyvää seuraa, kyllä päivänpaiste pitää tiellä paremmin kuin pimeys. Näinä aikoina olen ihan konkreettisestikin kaivannut pimeydestä valoon, eli etelänmatka olisi ollut poikaa:)

      Poista
  11. Kauniita ovat mandalasi, Mustis:))
    Kivaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Sinulle Aili, virkeätä ja kaunista viikkoa, tämä hurahtamassa taas käsistä:)

      Poista
  12. Mutkia ja mäkiä on matkalla ja kaikista on selvittävä. Olisko se sitä elämää? Eka kuva viehättää väreillään ja herättää ajatuksia jos jonkinlaista. Hmmm........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vain elämää, ei sen enempää, on kaikki tää, koita ymmärtää" hoilasi Irvin aikoinaan ja niin hullulta kun se tuntuukin, tässä on vinha perä, mutta minäpä en vain sitä ymmärrä:)

      Ensimmäinen kuva on ehyempi, ehkä tuo toinen hajoaa liikaa. Olisi ollut kyllä mielenkiintoista kuulla että minkälaisia ajatuksia, sinisiäkö:) Kiitos Harry.

      Poista
  13. Alempaa mandalaa hallitsee suru, joskin toivoakin siinä vähän näen. Koskettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näit ihan oiken Rip, siellä se juuri oli. Suruvaipan lennon alla. Kiitoksia "Ei niin mustaa yötä, ettei aamu sitä voita"

      Poista
  14. Tämä on matkoista suurin, hyvin sen ilmaisit. Vaikka vauhtia riittää niin välillä on hyvä pysähtyä miettimään kaiken tarkoitusta.
    Mandalasi on upeita!! Matkan lopussa ketju sulkeutuu ja jokin uusi voi taas alkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Miiwi, monesti joudumme pysähtymään ja laittamaan perutusvaihdetta päälle. Harmi että yhteinen Mandala-matkamme päättyi, mutta ehkä siihenkin on tulossa jotakin uutta tilalle:) Kaikella on aina aikansa ja tarinat muuttuvat matkan myötä. Kiitän Sinua haasteen ylläpidosta kuten Uunaakin.

      Poista
  15. Tassunjälki; kummonen kosketti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kuvittelija, nämä nyt olivat vain hetken mielijohteen kiehkuroita, ehkä suurin työ oli miniatyyrikirjanen, joka ei oikeastaan edes erottunut koko hommasta, koska kännykkä on vain kännykkä.

      Poista
  16. Hieno kuvaus vauhdikkaasta matkastamme avaruuden halki. Vaikka kaikki näyttää pysyvältä tähtitaivaalla, olemme huikealla matkalla. Siihen tarvitaankin muistutus hyvistä ja arvokkaista asioista ettei ala liikaa meno huippaamaan päätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti sen ilmaisit Emmä "olemme huikealla matkalla" .. siitäköhän se johtuu että mahanpohjaa joskus huikaisee ilman mäkiäkin:) Arvokkaat ja hyvät asiat ovat allekirjoittaneella vähän hukassa, mutta lapsenlapset vanhempineen, ystävät ja luonto pitävät jotenkuten kasassa siihen asti että värit palaavat taas takaisin elämääni:)

      Poista
  17. Oma matkamme tuntuu varsin mitättömältä ajallisesti, vaikka kuljemme mainitsemasi 300-700 km:ä sekunnissa! Tuo vauhti lienee Telluksen nopeus linnunradalla? Keskiarvonkin mukaan matkaa kertyisi tunnissa 1 800 000 kilometriä. Emme taida edes elinaikanamme kävellä tuota matkaa, vaikka eläisimme sata vuotta.
    Mandalasi ovat ajatuksia herättäviä omasta matkasta, alusta loppua kohti. Monen mutkan kautta kuljemme, niin hyvien kuin vähemmän hyvienkin! Kiitos herätyksestä.
    Olen miettinyt, että pitäisikö elää mennyt oma matka uudelleen ja tehdä siitä kirja tai CD? Olisi ainakin jälkipolville jotain ihmettelemistä. Tietysti vain pöytälaatikkoon! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä vauhtia tässä juuri tavoiteltiin... Andromedaan tähtisumu syöksyy vastaamme kai melkein vastaavalla nopeudella.

      Oman elämän uudelleen eläminen ei ole mahdollista, mutta jos ajatellaan kirjoittamista niin se vaatisi niin paljon voimavaroja että tyydyn vain märehtimiseen ja jossitteluun, mutta Sinun elämästäsi saisi varmasti kelpo kirjan. Rehellisesti ajateltuna oma elämäni on suuri missaus ja oma totuuteni elämästä on niin erilainen kuin kanssaeläjien, mutta sillä tavalla se voisikin olla mielenkiintoinenkin. Ja mitäpä menetettävää minulla enää on? Paitsi että tietenkin on:)

      Miksi vain pöytälaatikkoon?

      Poista
  18. Poikkean ehkä valtavirrasta siinä, että en usko jälleensyntymisiin, taivaaseen menoon tai helvettiin joutumiseen tämän elämän päätyttyä. Maaksi tullaan ja odotellaan, onko meidän tämänkertainen matkamme osoittanut, että meistä olisi elämään täällä jopa ikuisesti. Uskon myös, että Maapallo on ainutlaatuinen helmi, jonka kaltaista ei välttämättä toista ole. Ei sitä turhaan luotu, vaan ihmisten kodiksi. Mistään muualta ei ole voitu löytää näin moninaista ja kerrassaan ihmeellistä elämänmuotojen sinfoniaa, joka korjaa vielä itse itseään ja uusiutuu koko ajan, ihmisten virhetoiminnoista huolimatta. Ohoh, menipä syvälliseksi tämän mandalasi tutkiminen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia TeeTee. Hienoa pohdintaa, näitä on aina ilo lukea. Jokainen uskoo tavallaan, itselläni on tällä hetkellä suuria epäilyksiä ja ahdistuksia koko uskosta Jumalaan ja armoon. Uudelleen tai jälleensyntymiseen en henkilökohtaisesti jaksa uskoa, mutta en silti luule olevani kenenkään muun puolesta oikeassa!! Minulle kelpaisivat kaikki maailman uskonnot ja toivoisin että itsekin saisin toista loukkaamatta uskoa siihen mihin haluan ja uskon. Tämähän olisi toimiessaan ideaali.

      Elämä sinänsä on hieno keksintö, jota ei saisi tuhlata sillä tavoin kuin minä tällä hetkellä omaani. Uskomaton on tämä ekosysteemi ja toimivuus kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan tällä pallolla, siitä ei osaa muuta kuin ihmetellä ja välillä taivastella:)

      Poista
  19. "Minä olen A ja O, alku ja loppu"..jne.Ja tähän väliin mahtuu kaikki se,mitä meille on annettu,halusimme tai emme.Näin minä ajattelen.Tämän kanssa meidän on elettävä.Toivottavasti onnellisina,enimmäkseen.Tai niin paljon,kuin se on mahdollista.Halit<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakas Myrsky, tämän uskominen helpottaa kyllä tuskaa, mutta kuten jo yllä sanoin, olen uskomisen kanssa nyt suurissa vaikeuksissa. Pitää ottaa huomioon että taustalla on entistä ateisti- ja järkipolitiikka, jolla ennen kuittasin Jumalan ja mielestäni hyvinkin epäuskottavan sovitustyön. Tämä puskee nyt lujasti päälle. Siitä huolimatta on elettävä joka kiemura elämäntiellä ja oltava kiitollinen niistä monista asioista jotka ovat kuitenkin ihan hyvin.

      Halauksia, voisinpa juosta ihan konkreettisesti luoksesi ja hakea uskoa huomiseen, mutta kun Sinä onneton asut siellä syrjässä:)

      Poista
  20. Niinpä. Matkan alku ja loppu ja välliin jää ne matkan rasitukset. Hienot kiemurat :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aina, nyt on mandala kiemurointikin ohi, olisiko hyviä haasteita, johon tämän sortin tohelokin voisi ottaa osaa. Mahdollisimman helppoja tietysti:) Luontokuviakin on, mutta niin hieno Louhikäärme-pässiä kuin Sinulla oli, voi olla vaikea löytää:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)