Ikäneiti Ingefär oli onnesta soikeana kun sai hypätä iki-ihanan Inkivääripojan syliin. Rakkaussuhde lopahti kuitenkin lyhyeen kun Inkivääripoika silvottiin julmasti kuumajuoma ilojen raaka-aineeksi. Ikäneiti hiipi surun murtamana kaapin perimmäiseen nurkkaan ja yritti olla kuulematta äreää herra Morttelia, joka nauroi hävittömästi sen menetykselle. Äidillinen Salkkari änkesi itsensä kaappiin ja tönäisi ikävän herra Morttelin kauemmaksi.
- Maailma on täynnä ihania poikia ja joku kaunis päivä saat varmasti uuden, hän hymyili ja tarjosi Ingefär-neidolle pikku palan karkkia ja suolarakeen sydänsuruun.
Pieni Lintu haasteen aiheena oli MAUSTE.
Hauska lähestymistapa aiheeseen 🙂
VastaaPoistaElämä murjoo välillä, ihanaa kun löytyy lohtua ja lohduttajia ❤️
Kiitos Rita ~♥~ Sitähän se elämä välillä tekee. Silloin ovat ystävät kultaakin kalliimpia.
PoistaIhana tarina ja upeat kuvat! Nuo vanhat purkit olivat aivan super suloiset!
VastaaPoistaLämmin kiitos Katinka ~♥~ Vanhoissa purnukoissa on taikaa, harmittaa ettei nyt ole hyllyä missä tulisivat kauniisti esille. Aiemmin laitoin liesituulettimen peittohyllyynkin jotakin, nyt sen tilalla on kaunis huuva:)
PoistaOi, ihana tarina ja tuo vanha inkivääripurkki!!! Nuo ovat niin söpöjä, olen kyllä laittanut itselleni ostokiellon, jos törmään tuollaisiin kirppareilla.
VastaaPoistaSydämellinen kiitos Susu ~♥~ Jonkun verran olen löytänyt näitä kotoa ja vanhasta talosta, jonka ostimme tai sitten olen saanut lahjaksi. Kirpputorilla yritän olla lujana etten hairahdu enää yhteenkään peltitörppöön:)
PoistaInkivääri on hyvää moneen!
VastaaPoistaInkivääri on ehdoton piparimauste ja murun myötä sitä tulee törsättyä joskus myös juomana. Ennen sitä laitettiin kolottavaan hampaaseen jne:)
PoistaKun on sanat hallussa, pystyy kertomaan vaikka haasteen hauskasti. Kiitos!
VastaaPoistaHieno tarina ja hienot kuvat!
Voi kiitoksia Uuna ~♥~ Ennen ruukasin silloin tällöin kirjoittaa puutaheinää, johon piilotin siteeksi totta ja toivoin että lukijoilla olisi yhtä hauskaa kuin itselläkin. Oli kiva huomata personifikaation mahdollisuudet taas kerran:)
PoistaHauska vaikka ehkä hivenen haikea tarina :) Tuollaiset purkit mutta sinivalkoiset taisivat olla lapsuudenkodissa.
VastaaPoistaTarinassa on tavoiteltu kirpeyttä, vai olikohan se pelkkä vanhinko:) Tuossa alla on sinivalkoinen soodapurkki, maustepurkit taisivat olla aika pieniä, mutta saattoi olla sinivalkoisinakin. Inkivääriä oli myös kauniissa vaalean mintun sävyisessä purkissa, joka on kultakantinen. Sitä haeskelen:) Lämpimästi kiitos PauMau ~♥~
PoistaToivottavasti Ingefär-neidin sydän on jo toipunut :)
VastaaPoistaSalkkari on ihana, niinkuin tarinakin :)
Kiitos kysymästä Vikki ~♥~ Ingefär-neiti pärjää vanhan Salkkarin hoivissa kohtuullisesti ja haaveilee uudesta, entistä ehommasta Inkivääripojasta.
PoistaKauniit kuvat!
VastaaPoistaKiitoksia Pieni Lintu ~♥~ Olet todella ahkera eri haasteiden kanssa ja on mukava että ainakin jossakin tulee roikuttua edes sillon tällöin:)
PoistaHauska juttu ja erittäin onnistuneet kuvat.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Mukava kuulla Kristiina ja kiitos ~♥~ Kuvat otin useampaan kertaan mutta jostakin syystä aina väänsin samaan kuvakulmaan, vaikka halusin erilaisia, sitten parhaimmassa makrossa salkkarissa olikin pari tahraa, joka harmitti, joten eikun uudestaan:)
PoistaNice Post Mustis! :)))
VastaaPoistaAnita
Tuhannet kiitokset Anita ~♥~ Ihanat lumikellot kukkivat jo ihanasti siellä Teillä.
PoistaOoh, mikä postaus. Hienot kuvat, ihana vanha inkivääripurkki. Upean hauska teksti kuljettaa kuvatarinaa. Vau!
VastaaPoistaKiitoksia Maahinen ~♥~ Joitakin vanhoja peltipurnukoita löytyy, iästä huolimatta kelpuutan vain siistit ja ruostumattomat, vanhalle puolelle tuli raijattua jo muutossa laatikollinen ruusu- ja leivospurnukoita.
PoistaVeikeää kerrontaa, heräsi henkiin mausteet.
VastaaPoistaHienoja kuvia!
Inkiväärihän auttaa nivelkipuihin, sanotaan..
Lämmin kiitos Liplatus ~♥~ Niinhän sitä väitetään:) Muru juo sitä melkein päivittäin, minusta tuntuu että se ärsyttää mun vatsaa, saattaa olla että on ärtynyt muistakin herkuista, olen heikkona mämmiin ja ruisleipään etenkin hapankorppuihin.
PoistaTuo inkivääripurkki on etäisesti tutun oloinen. Äidin maustehyllyssä niitä varmaan joskus oli aikoinaan.
VastaaPoistaAivan, tämä voisi olla jostakin 1950-luvulta ~♥~ Vanhat purnukat tuovat muistoja lapsuudesta isoäidin ajoilta asti:)
PoistaIhana postaus, suolarakeita sydänsuruun :) Kauniit kuvat!
VastaaPoistaSuuret Kiitokset Millin ~♥~ enemmän olisi sopinut ehkä joku makeampi, mutta mitä muuta suolasalkkari voi tarjota:)
Poista