Sain joululahjaksi kirjan, jonka aihe oli tarkkaan mietitty. Aattoiltana tunsin lievää pettymystä, sillä odotin kovasti Jouni Tikkasen dokumenttikirjaa Lauma, joka kertoo susista ja 1800-luvusta. Myös "Susi-Pulliaiselta" tuli uusi susiaiheinen kirja.
Kate Mortonin The Clockmaker's Daughter / Kellontekijän Tytär yllätti minut kuitenkin täysin. Meni monta sivua ennen kuin tajusin että tarinaa kertoikin hurmaava kummitus Lily, taskuvaras, joka oikeasti olikin Birdie eli Abertine Bell. Toisaalta ehkä kartano kummittelikin jo ennen kuin Lilyä. Tarina on hyvin monikerroksinen ja sivujakin kertyy 557. Kirjan keskeiset tapahtumat sijoittuvat Jokirannan kartanoon Brichwood Manoriin 1860-luvulta vuoteen 2017.
Kirjailija hallitsee hienosti kokonaisuuden ja pitää tiukasti punaista lankaa käsissään loppuun saakka. Tarinan alkuvaiheessa törmäsin koulutyttö Adeleen, joka loppujen lopuksi olikin isoäiti eräälle loppukertomuksen päähenkilölle:) Isänsä menettänyt pikku Tippy näki Birdien Brichwood Manoren puutarhassa ja hänen äitinsä huolestui pikkupojan mielikuvitusystävästä, joka ei ollutkaan lintu vaan punatukkainen tyttö. Siinä vaiheessa kun Tip kertoi äidilleen hukkuneesta pikkutytöstä, joka oli pudonnut jokeen kauan sitten, huolestuin yhtä paljon kuin äitikin:)
Nuoren arkistohoitaja Elodie Winslowin matka kulkee vuosikymmenien taakse ja palaa takautumien ja salaisuuksien kautta vuoteen 2017. Osaa tarinasta hän on kantanut mukanaan jo lapsesta saakka.
" Todellinen pelko ei koskaan katoa. Tunne ei väisty, vaikka sen aiheuttaja on jo kauan sitten unohtunut. Maailma näyttäytyy uudessa valossa, eikä pelon avaamaa ovea voi enää sulkea" osui kuin sirpale sydämeen.
Kirjan on suomentaneet Hilkka Pekkanen / Tuukka Pekkanen 2019. Kansikuva on tehnyt Lisa White. Mietin usein miten kääntäjät ylipäätään pääsevät originaaliteoksen sieluun. Miten hyvin he tavoittavat samat tunnelmat ja sanonnat kuin kirjailija, sillä kaikkeahan ei voi kääntää "suoraan".
"Ja kun nimeni, elämäni ja taustani on haudattu, minä, joka olin haaveillut valon vangitsemisesta, sain huomata, että minusta itsestäni on tullut vangittu valo"
Tällä postauksella osallistun myös Pieni Lintu ORANSSI-haasteeseen.
Kirjailija hallitsee hienosti kokonaisuuden ja pitää tiukasti punaista lankaa käsissään loppuun saakka. Tarinan alkuvaiheessa törmäsin koulutyttö Adeleen, joka loppujen lopuksi olikin isoäiti eräälle loppukertomuksen päähenkilölle:) Isänsä menettänyt pikku Tippy näki Birdien Brichwood Manoren puutarhassa ja hänen äitinsä huolestui pikkupojan mielikuvitusystävästä, joka ei ollutkaan lintu vaan punatukkainen tyttö. Siinä vaiheessa kun Tip kertoi äidilleen hukkuneesta pikkutytöstä, joka oli pudonnut jokeen kauan sitten, huolestuin yhtä paljon kuin äitikin:)
Nuoren arkistohoitaja Elodie Winslowin matka kulkee vuosikymmenien taakse ja palaa takautumien ja salaisuuksien kautta vuoteen 2017. Osaa tarinasta hän on kantanut mukanaan jo lapsesta saakka.
" Todellinen pelko ei koskaan katoa. Tunne ei väisty, vaikka sen aiheuttaja on jo kauan sitten unohtunut. Maailma näyttäytyy uudessa valossa, eikä pelon avaamaa ovea voi enää sulkea" osui kuin sirpale sydämeen.
Kirjan on suomentaneet Hilkka Pekkanen / Tuukka Pekkanen 2019. Kansikuva on tehnyt Lisa White. Mietin usein miten kääntäjät ylipäätään pääsevät originaaliteoksen sieluun. Miten hyvin he tavoittavat samat tunnelmat ja sanonnat kuin kirjailija, sillä kaikkeahan ei voi kääntää "suoraan".
"Ja kun nimeni, elämäni ja taustani on haudattu, minä, joka olin haaveillut valon vangitsemisesta, sain huomata, että minusta itsestäni on tullut vangittu valo"
Kaunis kirjankansi!
VastaaPoistaKiitoksia 💗 Kansi on tosi kaunis ja sen on suunnitellut Lisa White, se unohtui sanoa. Kansikuvassa oli ripaus oranssia, joten ajattelin sen sopivan myös haasteeseen kuten lumetetut pihlajanmarjatkin.
PoistaHieno pihlajanmarja-kuva.
VastaaPoistaUskomattoman kauniit kannet kellontekijän tyttäressä.
Kate Morton on australialainen ja kai siksi rakastan hänen kirjojaan (asuin lapsena Australiassa). Kellontekijän tytär on Nortonin kuudes suomennettu romaani :D
Kiitoksia Kirsi 💛 Erikoisen nätti kansi tässä suomalaisversiossa. Näytti olevan ihan erilainen brittiläisessä jne. Isöäiti ja täti ja isän sotakaveri asuivat Australiassa, lisäksi naapuri ruukasia käydä veljensä luona joskus, siinä ainut todellinen kosketuspinta Australiaan:)
PoistaVaikuttaa kiinnostavalta kirjalta! Kaunis kansi. :)
VastaaPoistaKiitos Teresa 💜 Kansi on kaunis ja kirjan juoni kiva, vaativakin, mutta se voi johtua taas siitä, että luen hyvin laiskasti romaaneja enää nykyään.
PoistaKaunis on kansi ja minä kiinnostuin tosi paljon myös itse kirjasta. Menen ensi tilassa varaamaan kirjastosta sitä.
VastaaPoistaMukava että innostuit Aimarii 💙 Kirjastosta kirja löytyy takuulla, sillä tämä ilmestyi jo viime vuonna kesäkuun paikkeilla suomennettuna, mutta minulle tämä oli uusi:)
PoistaKiitos kommentista minun blogiini. Blogger on muuttanut systeemejä enkä sitten MILLÄÄN tajua miten saan kommentit julkaistua. Laitoin se sitten kopioimalla. Täällä sinun blogissa kummittelee; kun yritän lukea postausta näyttöruutu hypähtää ylös tai alas. Huh huh. Taitaa olla ihka aito kummitustarina. 😀
VastaaPoistaVoi ei, sivusto innostui aiheesta niin että alkoi kummitella:) Olen ollut jo pitkään huolissani, ettei kaikki rullaa kuten ennen, sen näkee jo kävijämääristä. Tarkistin tilanteen ja huomasin että olin kirjautunut kännykällä sivustolle, joten lopetin sen, tein bloggerille ja Chromelle ilmoitukset ja tietoturva on F-securen hallussa. Millä selaimella katsoit, kiinnostaa tietää ? Ja tuhannet kiitokset Rita, että ilmoitit asiasta 💗
PoistaJeg har ikke lest noe av Kate Morton så denne hørest fin ut:)Jeg selv leser Krisin Hannah Det store Ødet og Nattergalen.Veldig bra bøker.Ha det fint !Det lille bildet ser herlig flott nordisk vinter:))
VastaaPoistaTakk Anita💛 Interessante bøker. Kate Morton er også verdt å lese :) God vinter til deg
PoistaWow miten jännä kirja. Tänään sain postauksen luettua kun nykimishäiriö oli poistunut kuvaruudulta.
VastaaPoistaKiehtova kansi. Huomioni kiinnittyy eniten vasemman yläkulman omenankukkiin 🌸
Hyvä juttu, olen tehnyt ilmoituksia sinne tänne! Harmi etten tajunnut ettei sivu toiminut toivotulla tavalla. Päivitin syksyllä yhteystietoja ja vahingossa tulleet kokonaan kännykän kautta eli ilmeisesti synkronointivaiheessa tuli joku ajatuslama:)
Poistahui!,jännittävä kirja,
VastaaPoistaKaunis kantinen.
JOO,kyllä se joskus nykki niin pahasti ,,,nyt hyvin tasainen balanssi:))
Mukavaa alkavaa uutta viikkoa!!
Kirjan kansi on tosi nätti, kiitos Lisa Whiten:) Harmittava juttu että sivustossa on ollut häiriöitä, itse en huomannut mitään joten se tuli täytenä yllätyksenä itselle. Kiitoksia Liisa 💙 ja samoin sinne mukavaa viikkoa:)
PoistaKate Mortonin kirjat ovat todella hyviä, mutta tämä on vielä lukematta. Kivaa tammikuun jatkoa Irja. <3
VastaaPoistaKiitoksia Tiia 💛 Suosittelen tätä jos aikaa liikenee:) Tammikuu on onnaksi kohta ohi, se on aina niiiiiin pitkä ja hipaton:)
Poista