lauantai 27. kesäkuuta 2015

TUOKSU

 
Meressä on oma, ainutkertainen ja unohtumaton tuoksu. Olen miettinyt usein, mistä tuo meren omaperäinen haju oikein syntyy. Levästä, suolasta, auringon hiostuttamista kivistä, lintujen jätteistä, kaloista, mädäntyneistä raadoista, syvyydestä ja tuulesta.   

"Tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen 
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus."


MAKRO- ja TEEMA-aiheena oli tällä kertaa TUOKSU/HAJU. Terassin vernissa, tuore saunavihta, savun haju/savustetut kalat ja tervatut veneet tuoksuvat aina väkevästi kesälle. Puhtaalle. Niille vetävät vertoja vain tuomien, kielojen, ruusujen, syreenien ja pihlajankukkien huumaavat tuoksut. 




Ullakolla on oma ummehtunut vanha haju, mikä ei välttämättä ole huono, jos ei hyväkään. Sama tuoksu tulvahtaa usein vanhoista kirjoista. Kirjeistä tai kouluvihkoista. Muistoja, pölyä ja koimyrkkyä. Do you remember?

Miten niin täällä muka haisee? Itse te haisette ihan omituiselle miettii Jytky! (Kuva on lapsenlapsen ottama kun vierailimme juhannusaattona Mallan ja Esan navetassa:)

Edellisten lisäksi on yksi tuoksu, jota ei voi kohdallani sivuuttaa. Mieluummin tietysti parfyymina kuin litkuna! Tuoksu on tunnetusti ollut Marilynin tavaramerkki, mutta ihailemani Catherine Deneuve ja Nicole Kidman ovat pitäneet sitä myös suosikkiparfyymina. Eipä ole vaikea arvata tuoksua jonka nimi tuli pelkästään siitä, että Coco Chanel ihastui näytepullo vitosen tuoksuun. Kuulin nuorena että se vanhojen naisten parfyymi, nyt sekin ongelma on onneksi ohi:)

 
Oikealla puolella kauniisti muotoilussa putelissa on Priscilla Presleyn kunniaksi tehty tuoksu, jonka sain kerran kuopukselta lahjaksi ja se on siinä mielessä yksi rakkaimmista hajusteista.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

KESÄ



Makro- ja teema-aineena oli KESÄKUU. Tähän asti se on sujunut koleassa ja varsin sateisessa säässä. Iki-ihanat maidonvalkeat yöt ja varhaisaamujen kirkas kauneus ja lintujen liverrys on kuitenkin koettu täällä Sademaassakin. 

Pölyttäjät ovat vähän hukassa eikä mittariperhosiaan ole näkynyt ja sääsketkin tulivat vasta toissa iltana. Olen hullaantunut juhannuskesän valkoisiin kukkiin: kielot, juhannusruusut, suopursut, syreenit ja omeanapuut poikkeavat raikkaasti ketokukkakimpuista, joita keräilen jo alkukesästä maljakkoon. Kullero on myös yksi kestosuosikki, hääpöydälläni oli aikoinaan vain kaksi takapihalta poimittua kulleroa.


Kotikylän vanhan ajan miljööstä ja lapsuusmaisemista on jäljellä vielä jotakin, vaikka paljon onkin jo hävinnyt ja hävitetty.

Juhannusyön tunnelmaa parhaimmillaan. Suurin älämöly on jo vaiennut ja aurinko on kohta nousemassa. Istut yksin kalliolla ja muistelet elämäsi juhannuksia. Enää et riehu etkä heilu, olet vain hiljaa ja kuuntelet muistoja.
"Kun kesä ihanainen
Taas saapui vuorostaan
Ja nurmi kukkivainen
Kun verhos kaiken maan,
Niin saariin soutelimme
Tai juostiin metsihin
Ja marjaan kiiruhdimme,
Kyll' lysti olikin"

Vuodenajat: Z.Topelius
Suomennos: P. J. Hannikainen
Sävellys: W. A. Mozart

Toivotan onnellista Juhannusviikkoa ja kaunista Mittumaaria kaikille