maanantai 17. tammikuuta 2011

TURUN LINNAN RITARIPÄIVÄT

Turun linna on varmaan yhtä tunnettu värikkäästä historiastaan kuin kuuluisasta sinappibrändistäänkin. Hämärästi tuli mieleeni myös muita uskomuksia ja tarinoita harppoessani Ritaripäivien aikaan reippaasti Linnan portista sisään ja suoraan keskiaikaiseen maailmaan. (Tarinaan sopivaa musiikkia löydät blogin alareunasta)

Liityin puolivahingossa opastettavan porukan mukaan ja heti kierroksen alussa törmäsimme Turun linnan legendaariseen tarinaan, joka eli  ja möykkäsi  todenteolla tullessaan portaikosta kovaäänisesti paikalle. Sehän oli tietenkin Linnan oikea Tonttu-Ukko, joka ihmetteli hetken tyhmänä pällistelevää kansaa ja jatkoi sitten itsekseen jupisten karanneen Murri-kissan etsintää. Tämä järkytti todella pahanpäiväisesti Joulupukista vast'ikään toipuneen Mustis-paran niin, että hänen piti ottaa ja istahtaa pikku hetkeksi Portinvartijan kammarin ikkunanpieleen miettimään maailman menoa ja harmittelemaan sitä, ettei tontusta saanut edes kuvaa otetuksi nyt kun se kerrankin olisi ollut mahdollista.


Turun linnan rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopussa ja monen muun ohella Matias Kettilmundinpoika tuli tunnetuksi Turun Linnan Herrana 1300-luvun alkupuolella ylväine haukkametsästäjineen. Linnan loistoaika sijoittuu kuitenkin 1500-luvulle, jolloin Juhana Herttua ja Katariina Jagellonica pitivät siellä hovia, tosin linna alkoi sotilaallisesti olla silloin jo vanhanaikainen ja kovasti rappeutumassa - vaikka vielä olikin strategisesti tärkeä hyvän sijaintinsa vuoksi. Linna kesti monet sodat ja pommitukset, mutta tuhoutui tulipalossa vuonna 1614 perusteellisesti puu-rakenteita ja irtaimistoa myöten. Eikä linna säästynyt viimeisessä maailmansodassakaan vaurioitta. Päälinnan entisöintityöt oli jo aloitettu, mutta sodan vuoksi ne siirtyivät vuoteen 1946. Arkkitehtina toimi Erik Bryggman ja Päälinna vihittiin käyttöön 1961. Esilinnaa restauroitiin vielä vuosina 1977 - 1986.

Vuonna 1849 ilmestyi Sakari Topeliuksen kirjoittama satu Turun Linnan Tontusta, joka oli seurannut Linnan vaiheita vuosisatojen ajan ja hän jos kuka tiesi, ettei sieltä valtataisteluita, verta, aarteita tai rakkauttakaan puuttunut. Linna on toiminut puolustuslinnoituksen ja sotimisen lisäksi myös rahapajana, asuinpalatsina ja myös vankilana monelle hyvinkin kuuluisalle henkilölle, joista tunnetuimmat lienevät Erik XIV (Juhanan veli) ja Jaakko Ilkka, jota vankila (kuoppatorni) ei kuitenkaan kovin kauan pidätellyt sillä pakoreitti löytyi keksiäästi käymälän puolelta. Erikin vankihuoneen ikkunanpielustan kyynärpääjälkeen piti tietenkin nojailla ja kuvitella miten hän oli vankilasta tähyillyt joen yli ja kaipaillut kovasti vaimoaan, joka asusti joen takana olevalla kukkulalla. Linnan historiaan liittyy myös rautamarski Klaus Flemming ja hänen ruumiinsa,  jonka häpäisystä A. Edelfelt maalasi hyvinkin tunnetun taulunsa.


Linna on kuuluisa myös kolmesta Katariinastaan,  jotka olivat valtataistelumelskeessä linnassa kaikki yhtäaikaa eli Kaariina Maununtytär (Erik XIV puoliso), Kaariina Hannuntytär (Juhana herttuan lemmitty ja jalkavaimo) ja Katariina Jagellonica (herttuan vihitty vaimo). Näkyivät  koketeeraavan siellä yhä edelleenkin, mutta en jäänyt ottamaan selvää olivatko kovastikin riidoissa keskenään, sillä minulla kiire tutustua miekkailuesitykseen ja miekan mielenkiintoiseen historiaan. Rouvaintuvan arkisessa aherruksessa kiire unohtui ja siellä saattoi ihailla värjäysmenetelmiä, joita on kautta aikojen käytetty lankojen ja kankaiden värjäykseen ja tutustua vanhaan käsityöläistaitoon ja sen eri menetelmiin. Sen jälkeen olikin vuorossa vauhdikasta piirileikkiä upeassa Kuninkaan salissa pylväiden ympäri ja samassa siirryimmekin opettelemaan  keskiaikaista tanssia, kavaljeeriksi eksyi nuori, komea mies, mikäs sen mukavampaa:) Seremoniamestari pisti meidät helposti tanssimaan pillinsä mukaan  ja siinä oli välillä naurussa pitelemistä.

Kiehtovaa oli puhutella myös ikkunapieleen nojailevaa hämärässä ahertavaa Kirjuria, jonka kanssa vertailimme vanhan tekstin  myötä sulkakynän ja hyvin uudenaikaisen  kastettavan mustekynän kirjoitusominaisuuksia ja pakkohan se oli myöntää, ettei sulkakynää parempaa ole varmasti ikinä keksittykään:) Jostakin pimeästä salin nurkasta kasvoi yht'äkkiä ainakin parimetrinen Pyhä Yrjänä, joka oli maastoutunut taustaan niin tehokkaasti että säpsähdin tahattomasti ja taisin jopa kiljaista. Naurattaa vieläkin kun ajattelen tilannetta, mutta varsin sotaisasta olemuksesta huolimatta ritari vaikutti hyvinkin leppoisalta. Myös tappavan jousiammunan salat tulivat esityksen myötä tutuksi. Varsijousen nuoli läpäisi jopa haarniskan 200 metrin päästä ja oli niin tehokas ase, että itse paavi puuttui sen käyttöön jo 1000-luvun alkupuolella.

Turunlinnan kauniit salit, ristiholvatut kattokaaret ja kuuluisat hopea-, rokokoo- ja renesanssi-tyylihuoneet tulivat nähdyiksi ja kahvihetki viihtyisässä Juhana Herttuan kellarissa koetuksi. Silti voisi ajatella kesällä vielä uutta täydentävää kierrosta vaikkapa fatabuurivaimon mukana, joka juoksuttaa päivän askareissa jyrkkiä portaita ylös ja toisia alas Tai voisi vain istua ja ihailla komeita ratsumiehiä turnajaisissa:)
 

Kiitän hovikuvaajaa, otokset on otettu saaliin tietämättä koko asiaa:)

27 kommenttia:

  1. Paljon sisältöä on Turun linnan historiikissä ja kyllähän tätä lukiessa palautui omiakin muistikuvia lähinnä koulun historian tuntien ansiosta. Linnan oppailla on luultavasti työntäyteinen tämä vuosi.

    VastaaPoista
  2. Voi ei, vaikutan koulun historiankirjalta, miten surullista Rip, joku kyllä sanoikin (ei nyt tässä) että ompa kuiva kuvaus, mutta historia on, eikä sitä voi oikoa ja jätin siis ainakin puolet kertomatta:Pitänee lisätä kuva tai pari ja vähän tuunata josko se siitä kevenisi:)

    VastaaPoista
  3. Mustis! Sinäkö toisaan elävänä olentona olet käynyt Tusussa ihan lähiaikoina ? Enkä minä huomannut lain ! Istuin parvekkeellain, etkö asitinut ? ;)

    VastaaPoista
  4. Siis: T u R u s s a. Ja Aistinut :))

    VastaaPoista
  5. Siis OLIN rakas Quupee ja jalkapuuhun kyllä joudan! Aistoin, maistoin ja ajattelinkin että nyt kyllä soitan ja kysyn saisko tulla, mutta niin olin reppana ja raukka että linnaan vain ohikulkumatkalla äkkiä luikein ja samantien pois ja kamalan tautisena vielä, joten etpä menettänyt kun hyvän flunssan:)

    VastaaPoista
  6. Kirjoituksesi on oiva yhdistelmä sekä viihde- että tietokirjallisuutta, eikä näin ollen voitane sanoa sen olleen mitenkään kuiva kuvaus, vaan aivan sopiva yllyttämään myös historiatuntien havinaa mielessäni.
    Kuvat ja musiikki ovat hyvänä lisänä :)

    VastaaPoista
  7. En ole koskaan käynyt Turun linnassa ( mikä kulttuurihäpeä!)Mutta,mutta....Turun linnan tonttu-ukko oli yksi lapsuuteni kiehtovimmista ja rakkaimmista saduista!(No,oli niitä monta muutakin,mutta silti..)Ja historiaan hurahtaneena on kirjojen ja mielikuvituksen mukana moniat reissut linnaan tehty....milloin minkin onnettoman ja onnellisen kuninkaallisen myötä.

    VastaaPoista
  8. En ole kuullut aiemmin ritaripäivistä. Oi että mielenkiintoista, historiikkia tuli mukavasti kirjoituksessasi. Olen käynyt kaksi kertaa Turun linnassa, mutta katsottavaa oli niin paljon, että vielä voisi käydä useaan kertaan. Keskiaikamarkkinat ovat kyllä tähtäimessä.

    VastaaPoista
  9. Rip, ehkä tuo vastaus värittyi vain sen takia että tätä moitittiin vähän kuivaksi, mutta historialliset vuosiluvut yms taitavat olla monen mielestä vähän tylsiä:) Kiitän huomaavaisuudestasi

    VastaaPoista
  10. Kesällä korjaat asian myrsky rakas, mennään vaikka yhdessä ja pistetään ne turjanaispojjaat polovilleen:)

    Itse innostuin nyt kun tarjoutui hyvä tilaisuus ja nämä Ritaripäivät olivat kuin tilauksesta ja linnan jutut ja henkilöt ovat melkein kuin rippikoulukavereita. Minulla on kulttuurillista pimentoa pilvin pimein ja monesti olen huomannut myös sen, että lähelle on pitkä matka eli tarkoitan tässä niitä kotinurkilla olevia nahtävyyksiä...

    VastaaPoista
  11. Katsottavaa on todellakin paljon valokki ja nämä tapahtumalliset päivät ovat todella mukaansa tempaisevia, vaikka toisaalta voisin vain katsella, haaveilla ja ihmetellä historiaa.. Ne Keskiaikamarkkinat ovat takuulla näkemisen ja kokemisen arvoiset aivan kuten nämä turnajaisjututkin!

    VastaaPoista
  12. Turku on vain 160 kilsaa espoosta, mutta enpä ole linnaa ehtinyt (! mikä fraasi) tsekata. Joskus lapsena viimeksi luokkaretkellä. Ritaripäivät on ollut mielessä monasti, kun olen kuullut niitä kehuttavan. On kai mentävä ens kerralla, kun noin elävästi historiaa kuvailit.

    VastaaPoista
  13. Kiitos vaan kertomuksesta hyvin tehty tarina. ite oon käyny 4 kertaa ainakin. asuinkin vain parin kilsan päässä, mutta ei sattunut olemaan ritaripäiviä eikä tonttuakaan näkynyt , sua on taas huijattu. kyllä se on yhä edelleen aika kalsee paikka. ei kyllä tekis mieli asumaan. paitsi jos veneen alle muuten joutus.Historiallinen paikkahan se on, ja joskus siellä viettävät varakkaammat isoja juhlia ainakin häitä. yöpymistä siellä ei tietäöäkseni järjestetä, niin että sammuneetkin häävieraat kärrätään sataman lähelle toivossa että hyppäisivät laivaan. odotan kärsimättömästi sitä blazebo juttua, kun heti aina, ihan aina, kaikki ideat varastat kuitenkin. paan sut vielä jalkapuuhun ja kutitan kunnen naurat niin paljon, että muakin naurattaa sitten päästän vapaaksi.

    VastaaPoista
  14. Mustisssisko - saanen toivottaa Sinut tervetulleeksi Hämeen keskiaikamarkkinoille Hämeenlinnaan elokuussa! Turnajaisetkin on.

    Kerran olen kulkenut Turun Linnassa elävänä. Kirjojen sisällä tosi usein.

    Olavinlinnassa olin takavuosina keskiaikaisissa juhlissa, ylläni pitkä tummanroosa juhlahame ja kaunis vaaleammanvärinen silkkitunika. Valkoinen sifinkihuivi kaulassa tunsin itseni vähintään painavaksi paronittareksi. (160/90)

    Alkupalana oli tönkkösuolattuja muikkuja ja kirkasta viinaa, ruoka syötiin pelkillä puukoilla peltilautasilta, lihaa oli kasapäin. Jälkiruokana suuria hillomunkkeja ja franskanviiniä!
    Mieleen jäi! Kerrontasikin.

    VastaaPoista
  15. Kiitoksia Orvokki, Espoosta taitaa kyllä olla vähän pitkä matka joka suuntaan;) Mutta ehdottomasti nyt ainakin kesiksellä suosittelen ja luultavasti moni asia on vähän muuttunut siitä kun viimeksi siellä kävit, vaikka Linna itsestään onkin aivan sama.

    VastaaPoista
  16. Aivan totta katris, olen jo myöntänytkin että aina vaihdan, lainaan tai muuten vain otan omani talteen, mutta huijatuksi tuloa en ikinä myönnä. Tonttu näkyi ja etenkin kuului varsin hyvin ja näitä hienoja ritareita voit ihailla aluksi vaikka tässä alakuvassa:)

    P.s. Ettet vain itsekin ole varastanut tätä jalkapuuideaa jostakin, miten minulla on vähän sellainen hytinä:)

    VastaaPoista
  17. Voi kiitos Anna, tämä on todella mieluisa kutsu! Ja että ne turnajaisetkin, aina vain parempi.. Nuo keskiaikaiset juhlat vaikuttavat kyllä aivan ainutlaatuisilta ja miljöökin oli mitä parhain. Aika hyvältä vaikutti kyllä tuo ruokavaliokin.. Meillä päinkin oli aikoinaan niitä tönkkösuolattuja silahkoita, joita ladottiin tiiviisti suolan kanssa sinne napekseen ja ne olivat todellakin pikisuolaisia, mutta hiilillä paistettuna aivan taivaallisen hyviä!

    VastaaPoista
  18. Oikein kiinnostava kirjoitus. Kiitos!

    VastaaPoista
  19. Asuin Turussa muutama vuosi sitten, ja kävin Turun linnassa.
    Ritaripäivät kuulostaa mukavalta.
    Kivaa kerrontaa ja historia kiinnostaa juuri tuolta ajalta..
    Olen joskus nähnyt unta, tulikin yht äkkiä mieleen, olin turnajaisissa.
    Kiitos kommentista blogissani muuten :)

    VastaaPoista
  20. Mukava kuulla aamu, historia ehkä kiinnostaa tai sitten ei ja vähän arvelutti laittaa tuota aika tylsää kuvaa, jossa harpon sisälle, kun olisi voinut laittaa hienoja kuvia pylväistä tai ristikaarista..

    VastaaPoista
  21. Minä harhailen ja luen siellä täällä ja heitän kommenttia jos näen jotakin kiinnostavaa, ihailen upeita sivustoja ja varsinkin kuvia, myös käsityöläisyys ja taiteet vievät jalat alta. Enneunia Seijastiina:)

    VastaaPoista
  22. älä nyt enää vaihda tuota kuvaasi, se on nyt ihan näköinen. parempi kuin "lukki" hih vai varastin mä sun jalkapuut. soo. flikka! Mä näin ne ensin! Takuulla! Sä olit viel , no siel jossain mikä se ny oli ulkoavaruuden kolmas tähti oikealta. Olin mä sielläkin ennen sua.. :) kato kun on etumatkaa, hiihtele perässä vaan. kippis muuten, oli jo kolmannet bailut eilen ja sunnuntaina neljännet. huh, täytekakussa riittää..aloitan dietiin vasta helmikuussa, kun tämä kuukausi menee juhliessa

    haaste sinulle: Kirjoita 7 faktaa itsestäsi.

    VastaaPoista
  23. Onneksi olkoon Sinulle katris ja hurraata uudelle vuosikymmenellesi! Lukki sopii mulle oikein hyvin, jotkut eivät vain tykkää kauniista ja herttaisesta nimestätäni, joten pitänee keventää se tuohon tylsään mustikseen..

    Ja inte pitkä aika kun suksin sut kiinni eikä niillä dieeteillä tule kuin lisää ryppyjä ja potkukelkan jälkiä naamaan, joten anna olla ja kukoista edelleen:)

    VastaaPoista
  24. Kauniit sivut ja mielenkiintoisia kirjoituksia!

    Minulla on kirja Tre Katarinor på Åbo slott, jonka luin kai jo 80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa. Mielenkiintoista historiaa!

    VastaaPoista
  25. Olisi kiva lukea? Löytyy varmaan suomeksikin. Turun linnasta löytyy kyllä vaikka ja mitä, johtuisiko siitä, että se on tunnetumpaa kuin monet muut vastaavat ja onhan Turku ollut aika keskeisessä asemassa koko Suomen historian ajan.

    Tässä on käynyt nyt niin,että kun jotakin säätää, toinen asia nilkuttaa, eli tekstit ja asemoinnit muuttuu kun leveyksiä ja fontteja muuttaa uh ja kaikki kainiit asetukset menevät uusiksi.. Kiitoksia Laali.

    VastaaPoista
  26. pitaa tarkistaa:)

    VastaaPoista
  27. Kiitän anonyymi ja vastaan samalla viiveellä millä itsekin aikoinasi:) Tottakai tarkistan, mutta joskus lopputulos saattaa yllättää vaikka esikatselu näyttäisi aika ok:lta. Syytä tähän en tiedä, bloggeri on vähän kankea näissä asemointijutuissa mitä tulee kirjoitusvaiheessa olevaan ja sitten esikatseluun etc. mutta minulta itseltäni ei onnistu edes tämäntyylin blogipohja, joten olen aika tyytyväinen kuitenkin tähän ja tottakai itsekukin tekee välillä harha- ja virheliikkuja myös täällä?

    VastaaPoista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)