maanantai 9. huhtikuuta 2012

PÄÄSIÄISVIIKKO

pääsiäisliljat, maljakko, pääsiäskimppu, narsissit

PALMUSUNNUNTAI, hiljaista viikkoa edeltävä pyhä, aloittaa oman "pesah-aikani" ja virittää minut pääsiäistunnelmaan. Tänä vuonna tunnelma on jostain syystä jäänyt lievän alakulon alle, eikä mikään ole tuntunut oikein miltään. Lenkillä kävin ystävättären kanssa ja keräsimme vähän pajunkissoja ja koivunoksat minä höppänä siitepölyallergikko olin jo upottanutkin ämpäriin muistelemaan miten hiirenkorvia tehtiin. Vielä iltasella kuljin pitkin ihania kantamoisia pajulampaita kutsuen:)

KIIRASTORSTAI
keväthanki, kantohanki, pääsiäinenTuttu peltoaukea on kuvattu koiralenkillä, jossa koira innostui ajamaan pahamaineista kiiraa takaa, joka pakeni paikalta vieden synkkyyden mennessään, antaen tilaa valolle. Ilta oli kaunis ja kuulas mutta ilmeisesti kiira karkasi aika kauas, ehkä kokonaan toiseen paliskuntaan tai ainakin 10 peninkulman päähän koira mukanaan. Tästä syntyi  tulikivenkatkuinen kiista siitä, kumpi on enemmän reikäpää, koira vai emäntä? Jätän sen lukijan harkittavaksi, koira tuli kuitenkin sopivaksi katsomansa ajan kuluttua kiltisti takaisin autolle:)

Kiirastorstaina kävin myös vanhempieni haudalla ja lapsuusystävän luona, josta sain rahkapullia ja sitten ostoksilla, jonka jälkeen siivoilin, leivoin ja paistoin paistin, joka ei varmasti milloinkaan ole lammasta - karitsasta puhumattakaan - käytän tarkoitukseen yleensä nimismiehen lehmää:) Mämmit ja muut herkut kuuluvat asiaan, kuten myös lohi, joka jää yleensä pääsiäispäivään, ellei sitä syödä jo perjantaina.

Himankakylä, kotikylän jokiranta, pääsiäinen, merenranta, iltarusko
Lapsuuden jokisuuta ja merenrantaa
PITKÄPERJANTAI oli niin uskomattoman kirkas ja kaunis, etten muista samanlaista pitkiin aikoihin ja se on vanhojen sääennusteiden mukaan varma hallan merkki kesällä. Lähihaudoille vein kynttilät ja uudet kukat, koska pakkanen ja aurinko olivat yhteistuumin rutistaneet ne rumiksi kuten muidenkin hautojen terassinarsissit ja muut aiemmin tuodut kukka-asetelmat.

Safööri vei koiran hoitolaan ja haki sinisilmäpojan hetkeksi mummon luo. Ja koska lauantaina kaikki muut lähtivät jo omille teilleen, niin rikoimme pitkäperjantain menyyn mässäilemällä aamuisen pinaattikeiton lisäksi muutakin raskasta ja "ravitsevaa" herkkuruokaa:)

LANKALAUANTAI

kissakoru, sinimusta kissa
Musta kissa, puufiguuri, kissa





















Lankalauantain mökötys loppui piilomunien ja munapiilojen etsimiseen samalla kun Trulli äkkäsi suolapatsaaksi jähmettyneen kissansa, joka hyppäsi malttamattomasti kaulukselle hippuillen lentomatkaa yhdessä taikaluudan kanssa. Luuta naputteli jo hermostuneena oven pieltä:)
- Kyöpeliin tässä ei enää kohta ehditä, se narisi kiukkuisesti.
- Että pitikin olla kurja kohtalo, kun joutui tuolle märisevälle ja itseään säälivälle noita-akka-hyypiölle kyytipojaksi, suri luuta edelleen. Lohdutin Luutaa että aina parempi itkuiikka kuin raivopääkiukuttelija.
- Niinhän sitä äkkiä luulisi jupisi Luuta itsekseen.
- Se Raivopäinen lienee vuorotteluvapaalla kihersi kissa luudalle ja minua sapetti suunnattomasti. Ovat ne viheliäista porukaa, nämä noidan parhaat ystävät:)

Noita kotiutui pikku pesäänsä hyvissä ajoin ja pääsiäisaamuna hän ihaili jo varshian miten aurinko nousi tanssien taivaalle. Kauniimpaa pääsiäistä en varmasti koe enää ikinä:) Toivoin kuivaa ja aurinkoista pakkassäätä, joka taikoisi ihanat kantohanget. Niitä en muista montaa kertaa pääsiäisen aikaan edes olleen. Joskus lapsena kiidimme potkurilla pitkin peltoja ja voi sitä vapauden riemua kun pääsi ilman esteitä vaikka ja mihin. Sen jälkeen muistan parit kantohanget juuri pääsiäisaikaan. Silti en saanut lähdettyä edes kokolle, enkä suuremmin nauttinut paljon toivotuista kantamoisistakaan, Tänään istuin yksin terassilla ja kuuntelin lintujen laulua, naapureiden ääniä ja kevättä. Hiljaisen viikon iltakirkot tämä jumalaton jätti väliin kuten pääsiäiskirkonkin ja ne ovat yleensä kirkkovuoden aikana ainoat - jouluajan lisäksi - jolloin edes käyn kirkossa.

Kalajoen silta, pääsiäislauantai, kokko

Allekirjoittanut trulli lenteli viime pääsiäisenä ahkerammin ja räppäsi tämän kuvan Kalajoen sillan paikkeilta lentäessään ohi pääsiäislauantaina 2011. Lähemmäksi tätä kokkoa en uskaltanut mennä, sillä tämä alue kuuluu seutuun, jossa noita-akat surutta poltetaan ja sudet tapetaan:)

18 kommenttia:

  1. Hankiset ovat olleet kyllä parhaat miesmuistiin! Yritin itse _hakata_ terassilta lunta vähemmäksi, että se saataisiin kevätkäyttöön pikaisesti, mutta niin tiivistä ja tiukkaa oli lumi, ettei urakasta tullut oikein mitään. Lähden siis terassin sijasta ulkokahville ihan mihin vain! Nyt hanki kantaa.

    Toivottavasti vireesi paranee! Itse olen saanut kyllä kevätsäistä ja auringosta ihanasti taas virtaa. Erilaiset kaudet on kaiketi vain kestettävä.

    VastaaPoista
  2. Voi kiitoksia Paula, niin sitä pitää vain pakertaa. Ehkä toiveet ovat joskus epärealistisia ja itse väsyneempi kuin luulekaan ja pettyy sitten aivan turhaan. Hankiset ovat myös ihana sana, pitää katsoa voisiko sitä tuonne johonkin upottaa kun kantohangista aina puhun. Parempaa kevät aikaa kuin nyt on ollut ei voi toivoa.. muistan kun koirani Likka oli nuori että hortoilin sen kanssa pitkin ja poikin ja tunne oli aivan mahtava kun pääsi vaikka mihin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Karjalassa käytettiin lapsuudessani sanaa hankiainen/-set tai hankiinen/hankiiset. Kantohangista kuulin tänään ensimmäisen kerran!

      Poista
    2. Niin aina oppii uutta iskä:) Tämä suomenkieli on rikas ja monivihahteinen että luultavasti vertaistaan saa hakea ja nuo eri nimittelyt ja nimitykset vaihtelevat melkein paikkakuntakohtaisesti. Tämän hankias-nimetyksen olen kyllä kuullut ennenkin, mutta meillä puhuttiin aina kantohangista ja jossakin päin näistä kantamoisista. Nyt ne ovat ainakin jo menneen talven lumia:(

      Poista
    3. meillä ne on kerhanget, päijänteen itäpuolella.

      Poista
    4. Aika kivoja nimityksiä eri puolilla suomea:) Nyt ne olivat vallan mainiot nämä kerhanget, mutta liian vähän niillä olin, toivottavasti Sinä ehdeit ja sait nauttia niistä:)

      Poista
  3. IHANAT kuvat! Sopivat Pääsiäistarinaasi erittäin hyvin. Samoissa tunnelmissa olen viettänyt lasten perheiden kanssa Pääsiäistä. Huhu oli kiirinyt ja sain yhden ikea kassillisen vanhoja lakanoita, että saan virkattua niitä mattoja. Nyt niitä oikein tilataan! Onpahan kiva taas tehdä töitä kun olen laiskotellut. Tuosta hankiaisesta tuli mieleeni, kun olin lapsi, noin 8-15v kävin tuollaisen kuvasi kaltaisen pellon keskeltä hiihtäen hakemassa pajut, siellä pellon keskellä oli rämeikkö ja pieni lampi. Aika monta kertaa oli aamuisin hankiainen ja sillä oli kevyt hiihtää. Uppolumessa ei sinne "saareen" viitsinyt rämpiä.. Koiralla oli varmasti vain suuri ilo jahdata kiiraa. Toivotan nyt mukavata arjen alkamista, Vappuna taas rällätään:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia aikku:) Näitä kuvia laitoin jo lauantaina, mutta mikä hemmetti minua riivaa kun välillä katoaa ihan valmis juttu ja luonnos vain jää? Olisiko niin, että kun käyn hakemassa kuvia etc, niin en aina tallenna tai en menekään muokkaa-käskyllä, vaan puhallaan luonnokseen suoraan ja kirjoitan ja kuvitan kuin hullu, eikä mitään tapahdukaan vaikka siltä näyttää:( Niin kävi nytkin, tavallaan tein jutun kaksi kertaa ja ihan erilaiseta se nyt näyttää kuin edellinen..

      Kiva muisto hankiaisista.. tuli mieleen sekin miten Likka-koirani kanssa hortoilimme pitkin peltoja kun olimme kumpikin vielä suhteellisen uusia elikkä joskus 15 vee sitten ja samoin naapurin emännän kanssa haettiin pajunkissoja eräänä kauniina pitkäperjantaina, oi niitä aikoja. Loppulauseesi nauratti tottakai, jep, jep niin me tehdään. Puhalletaan nakkeja ja syödään ilmapalloja?

      Poista
  4. Kiva kertomus ja kivat kuvat!

    Itse en laittanut pääsiäistä ollenkaan, en ainuttakaan koristetta enkä muutakaan. Kananmunia kyllä syötiin, ja mämmiä, sekä turskafilettä.

    Olin sairaana pääsiäisen. Sain flunssan, ensimmäisen kolmeenkymmeneen vuoteen, pahin kesti kaksi päivää, viikonlopun. Nyt toipumassa.

    Piti tulla töistä heti takaisin, kun siellä oli vain 11 astetta lämmintä, en uskaltanut riskeerata terveyttäni, kun olen vielä hiukan "tautinen". Ei siellä uskalla oikein sormet kohmeessa tehdä töitä, kun kunto on sen verran heikko vielä.

    Koirasta oli varmasi ihanaa jahdata kiiraa, kyllä se oli onnellinen.

    Minä en jaksanut lennellä luudalla, viime vuonna lentelin sitäkin enemmän, laskeuduinpa vahingossa pääsiäiskokkoonkin, saappat palaneina ja varpaat mustina sieltä lähdin. :D

    Meillä ei ole ollut lunta viikkoihin, ja silloinkin kun oli, sitä oli tosi vähän.

    Toivon että piristyt!

    Hyvää alkanutta arkea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti olet jo parantunut taudistasi? Aivan Laali, koiruus oli tosi onnellinen näillä vanhoilla "metsästysmaillaan" ja muistelinkin että viime vuonna taisimme olla aivan eri tavalla innoissamme niistä luutajutuista. Ehkä Teidän seudulla ei näitä lumia niin paljon yleensä olekaan kuin täällä lännessä ja täälläkin on sisämaassa aina enemmän kuin rannikolla.

      Yritetään nostaa häntä korkealle ja nokka tuuleen, kyllä se taas tästä ...kiitän varsin tarpeellisesta toivotuksesta;)

      Poista
  5. Hyviä Pääsiäisen jälkeisiä aikoja!

    Toivotaan sille noita-akka-hyypiöllekin hyvää vuorotteluvapaata seuraavaan pääsiäiseen... Eiköhän luutakin taas silloin pääse tositoimiin? ;)

    Mukava tarina kertovine kuvineen.

    Hauhau :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita-akka raukalla ei ole varaa vuorotteluun:( vaikka luonteensa puolesta sitä aina tekeekin - vrt. se itkuiikka ja raivohullu:)- mutta kun kevätkesä tulee, niin kyllä niitä hammasrautojakin taas naurattaa. Trulli kiittää ja irvistää ja on sitä mieltä, että näin viisaalle luudalle on töitä vaikka ympäri vuoden?

      Poista
  6. Hyvät kuvat ja kiva pääsiäistarina. Minulla tyhjä on ajatusarina. Päässä soi vain tyytymätön marina. Ei vaiskaan, se rimmasi vaan mukavasti. Hauskoja keväisiä päiviä sinulle, iloa ja onnentunnetta lähetän sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän valokki, iloa ja onnentunteita ei ole milloinkaan liikaa ja kevään murros masentaa minua, koska enää ei ole sitä talven raikkautta eikä näytä oikein keväältäkään, on vain masentavaa sadetta, kuravelliteitä ja koiranpaskoja:) No, kaikkihan muuttuu sitten pikkuhiljaa ja kuten Paula sanoikin, kaikenlaiset kaudet ja ajat on vain rämmittävä läpi.

      Jos tosissasi mainitsit, niin itselläni joskus on aika tyhjä tunne, vaikka ideoita pursuu pilvin pimein, olen kuitenkin ehkä vielä turhan arka nostamaan itse kissaa pöydälle, mutta joku kaunis päivä vielä sen teen;)

      Poista
  7. Niin kaunis kuva "lapsuuden jokisuuta ja merenrantaa", aivan ihanan ihana!
    Ja koirulilla oli hauska hetki vaan,se nautti hetken elämästä täysillä, hi!
    Ja pysy poissa vaan kokoilta, siellä voi tulla kyllä vaikka poltetuksi helposti, jos vaikka helmat pikkasenkin kipinää ottaa, hih!
    Mutta hyvää pääsiäisen jälkeistä aikaa sulle oikein paljon!

    VastaaPoista
  8. Kiitoksia Harakka...Joskus aurinko ja värit vain onnistuvat ihan kuin "itsekseen" ilman kommervenkkejä ja jopa kännykällä saa suotuisissa olosuhteissa ihan hyviä kuvia.

    Koiruus tuli pitkästä aikaa käymään ja nyt se nukkuu olkkarin matolla kuin ennen vanhaan. Ulkokoirahan se on, mutta joskus tykkää olla sisälläkin, jos ei ole liian kuuma.. harmaa paksuturkkinen hirvikoira on, mutta ei oikein ymmärrä niistä mitään, kiiran ajoi onneksi pois:)

    VastaaPoista
  9. Peikolta pöö. Se ei löytänyt mistään mämmiä tänä vuonna eikä edellisvuotista ollut enää yhtään jäljellä. Munia kyllä oli, mutta ne ei olleet enää oikein hyvejä.

    Tuo sklaamunien kätkeminen ja etsiminen alkaa olla kohta ihan pernnäistapa. Muutama vuosi sitten siitä ei tiedetty mitään, paitsi mitä joskus nähtiin ameriikkalaisissa elokuvissa. Mutta niin ne taitavat tavat siirtyä paikasta toiseen. Mitenköhän valitaan mitä siirtyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Mämmiä on tullut kyllä ahdettua kilotolkulla vielä pääsiäisen jälkeenkin. Munatkin olivat vähän kapelolla, mutta kun ajoissa ryntäsi kauppasta kauppaan niin löytyi aivan sopivasti:)

      Kyllähän meidän perinteet ovat jo aika globaalisia, kiitos lisääntyneen tiedonkulun ja avartuneen maailman. Ja todellakin, itse laitoin aikoinaan lapsilleni yllätysmunan pääsiäislauantaiaamuksi tyynylle tai sängyn viereen, mutta mitään sen kummempaa munien kätkemisjuttua en kyllä muista itsekään kuin ehkä näistä kirjoista ja jenkkilän elokuvista. Tämä kiittää peikkoa;)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN tähän, kiitos:)