Lemmikit, luonto, historia, kirpputorilöydöt, kirjat, juhlapyhät, vuodenajat, noitavainot, sadut, perinteet, valokuvaus, Taina Marjasen tontut, noita-akat, jouluhullu kyökkipiika, juhannus, vappu, pääsiäinen, pyhäinpäivä, halloween, meri ja Pyhäjoki

perjantai 29. kesäkuuta 2012

PÖRINÄÄ TERASSILLA

ampiaispesä, amp-insinööri,
Kesän korvalla ahkeroi Neiti Ampiainenpampiainen kauniin pyöreää pesää ilman rakennuslupaa ulkovarastoni takaseinään. Törkeää ja täysin laitonta toimintaa, johon ei ollut muuta lääkettä kuin armoton vastaisku, jolla pesä tuhottiin. Ampiaiset kiukuttelivat ja kiroilivat pitkän aikaa jälkeenpäin, mutta minäpä en välittänyt niistä tuontaivaallista, sillä touhusin hullun tavoin terassin siivouksessa ja varaston siivouksessa. Eräänä päivänä vilkaisin ohimennen oven yläpuolelle. Siellä se oli jälleen! Hieno rakennelma, jossa hääri ainakin kymmenen ampiaista. Onnistuneesti sain vangituksi kuvaan vain tämän rakennelmia tarkastavan Amp-insinöörin vatupasseineen. Hän oli täysin keskittynyt työhönsä. Toiset kuvat olivat epätarkkoja, joko niin, että zoomaus teki niistä epäselviä, tai käsi tärähti tai välillä jopa tutisi:) Olen luullut aina että kuningatar rakentaa pesän alunperin ihan yksin. Kyseessä on tuiki tavallinen suomalaisversio Vespula vulgaris-ampiaislajista. Siinä missä sammakko ja siili inhosivat syvästi terassin siivousta ja vernissa-öljy-coctaelin tuoksua, ampiaiset ilmeisesti vain innostuivat siitä juhannuksen myötä. Kuten muuten minäkin:)

Nämä eunukkiampiaiset vai mitä nyt lienevätkään työläishanttabuleja - jotka pörisevät päättömän ihastuneina kuningattaren ympärillä - olivat suhteellisen rauhallisia. Niille saattoi huoletta huiskaista järkeä kalloon ilman sen suurempaa sensaatiota. Tämäkin pesä olisi kannattanut hävittää jo tässä vaiheessa:(

Jostakin hassusta syystä minua kuitenkin säälitti hävittää näin hieno pesä, toisaalta taka-ajatuksena saattoi olla sekin, että filmaan toimintaa ennen sen hävittämistä. Tässä vaiheessa vaatimaton pesän tekele on kuitenkin vielä täysin  huomaamatta ja joku hössäke häärää terassilla mielessään tuleva ikkunoiden pesu ja juhannuskeiton keittäminen, joista viimemainittu oli ensimmäinen kerta elämässäni. Keitin sen kaupantätin Vanhanajan maidosta ja monien kommervenkkien jälkeen keitto onnistuikin yli odotusten. Hera punasteli sopivasti jo kuuden tunnin jälkeen ja sain sattumiakin mukaan turhasta alkustressistä huolimatta.

juhannusvihtat, Kati ja mummu, terassilla, irja
Ja kohta koittikin kaunis ja aurinkoinen mittumaari, joten kyllä se raataminen auttaa aina:) Tässä juhannusvihtojen tekoa terassilla yhdessä keijutytön kanssa. Keräsimme koivunoksat miljoonien sääskien avustamana illalla koiralenkillä, kuten ne pakolliset 7 taikakukkaakin tyynyn alle juhannuskeijujen nostattaman usvan keskellä :) 

Loppukevennyksenä tarjoan ampparivideon. Jostakin syystä en ole näin läheltä niitä koskaan kuvannut. Ampiaisenpisto on edelleenkin oman kipukynnyksen rajamailla, mutta jälkeenpäin tuleva olotila on kuitenkin huomattavasti paljon kurjempi. Nyt vältyin siltä hiuksenhienosti, kiitos suhteellisen kiltin Bodyguardin:) Vastoin yleistä luuloa, ampianen ei suinkaan kuole pistokseen, jos se säilyttää piikkinsä, toisin kuin Maija-mehiläinen. Ampiaisenpiston ensiapuna toimii kylmäpakkaus, kyytabletti ja särkylääke. Käsikaupan antihistamiinia voi ottaa saman tien, ellei omaa reseptiä ole määrätty esimerkiksi siitepölyallergian vuoksi.

Tässä vaarallisen pisteliäs rouva Kunigatar häärii syötellen tulevia jälkeläisiään, joista kehittyvät kesän myötä pesän todelliset työläiset. Koiraat (kuhnurit) ja uudet kuningattaret syntyvät vasta loppukesällä. Vain Rouva Kunigatar talvehtii ja muut kuolevat talven tullen, joten pesäkin on yleensä  yksivuotinen.

Filmaus tehtiin lainavehkeellä, ohjaus ja kuvaus by Mustis, editointi Gentleman.

Huomasin 21.7.2014 ettei ampparivideo enää toiminut. Syytä siihen en ymmärrä, joten latasin raakaversion, mikä oli vielä oli tallessa. Siitä puuttuu tekstitys etc mitkä olin filmiin alunperin suunnitellut.

32 kommenttia:

  1. Sama näky on meidänkin mökillä kuin myös hävitys puuhat, ne on ei toivottuja vuokralaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu että ampiaisia on aika paljon tänä vuonna? Ja yleisesti ottaen monet ovat aivan samaa mieltä kanssasi Marizan, itsekin ehkä päädyn siihen? Yksi hulluimpia paikkoja mihin ampiainen oli kerran tehnyt pesän oli veneen tuhton alla, josta ne hyökkäsivät puollustamaan pesäänsä, onneksi ei vielä oltu vielä merellä:) Isä sai naamaansa piston pari ja kaulaansa, minä kipitin jo ensimmäisen perkuleen turvin pakoon.

      Poista
  2. Ampparitarinasi tekee kateelliseksi.
    Ei mun kattoihin ne halua jostain syystä tulla asustelemaan:(

    Mukavasti kerrottua, jälleen kerran! Kiitosta vain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole niin hyvä ullis:) Ampparit valitsevat jostakin syystä tietyn joskus ihan pöhkön paikan, esimerkiksi terassilla tai aitauksilla käytetty suojaöljy (olisiko ollut joku manteliöljy)karkoittaa ne tehokkaasti. Itse en näitä erityisemmin kaivannut, vaikka nyt ihailenkin tätä puunsyistä tehtyä hienoa pesää ja sosiaalisuutta, joka siellä vallitsee.

      Poista
  3. Kaunis pyöreä pesä pimppareilla, mutta en välttämättä haluaisi sitä omalle terassille.
    Kiva oli kuitenkin lukea ja sivusta seurata
    pesän rakentelua, tarvitsematta pelätä lääkitystä kaipaavaa pistosta.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa samoin sinne, vaikka viikonloppu ja paikalliset Pekanpäivät ovatkin jo paremmalla mallilla:) Joskus on helpompaa ja turvallisempaa katsoa sivusta ja jos on tiedossa ampparin tai muun pistosta vaarallinen reaktio, ehkä jopa anaflylaktinen sokki, on parasta kiertää jos mahdollista. Näissä tapauksissa on mahdollista saada lääkärin määräämä adrenaliiniruiske tai vastaava itselle?

      Poista
  4. Taidokas rakennelma, sääli tuota olisi tuhota...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis uskomattoman kaunis, ainakin kuvassa !

      Poista
    2. On joo, Petriina, tavallaan se on sääli, mutta pitää ajatella myös lapsenlapsia sillä ainakin keijutyttö on hyvin allerginen diabeteksen lisäksi ja koska itselläkin tulee varsin tujut reaktiot, se lienee pakollista:( Aikoinaan astmalääkityksessäni oli leukotrieeniestäjä, mutta ei enää ja se ehkä suojeli minua. Populaatio voi laajeta satoihinkin ja joskus on tavattu jopa tuhansia yksilöitä yhdessä pesässä!

      Aivan madame Quu, kuvassa ja erittäinkin livenä ON, harmi vain, että hätisteltiin välillä kauemmaksi. Kiitoksia kommentista.

      Poista
  5. Minulla oli myös tuollainen parvekkeella. Parvekelasin ja kattopalkin välissä. Ei ollut onneksi ehtinyt vielä kasvaa noin suureksi kuin sinun. Ihmettelin muutaman päivän ett miksi yksi amppari pörrää koko ajan lasin takana ja joskus sisäpuolellakin - 4. kerroksessa.. Kunnes totuus valkeni. Onneksi naapurin mies otti pois.
    Hyvää kesää, sillä sehän on just nyt, se kesä meinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kattopalkit ovat kai lempikohteita orvokki:) Ensimmäinen pesä olikin vielä pieni, mutta nuo onnettomat tykkäsivät paikasta. Eivät ole ainakaan korkeanpaikankammoisia nämä ampparit, tuntuu uskomattomalta että kerrostalossakin? Se oli pörrääjä oli varmaan kuningatar, joka oli itsepäisesti sitä mieltä, että paikka oli mitä mainioin.

      Eilen oli ihana ilma, sitä oli tilattu ihan vartavasten:) Kiitos samoin sinne, tosin taas sataa, minusta tämä on aika kolea ja sateinen kesä ollut ja toivoin että juhannukselta kääntyisi paremmaksi, no syyskesä sitten..

      Poista
  6. Iso monikerroksinen ampparipesä on tosi kaunis. Sen väritys riippuu siitä, minkävärisestä materiaalista se on tehty. Mulla oli kerran nätti tiilenpunainen-vihertävä-harmaa raidallinen. Purin sen , laitoin lasin alle. Nyt se on muistona.
    En osaa pelätä amppareita, ne ei pistä, ellei joudu ahdistetuksi. Paras vaan antaa niiden pyöriä ympärillä ja pitää vaan suunsa kiinni. Isälläni oli mehiläisiä, joten olen tottunut pörrääjiin.
    Sulla on kiva terassi ! Alkaa tulla lämpöset kelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes Anjuusa, amppareita ei kannata huitoa ollenkaan. Joku kertoi kerran, että oli picnikillä, jolloin amppari oli huitaissut siihen ja istunut leivän päälle ja HAUKANNUT palan makkaravoileipää, eikä ole muuten satua.. se vie mössön mukanaan toukalle, niin hullulta kuin kuulostaakin. Ampparipesä koostuu jostakin puuaineksesta, jota tämä kuningatar mössää leukojensa välissä? Ehkä ne käyttävät muutakin mahdollista, sammalta ja puunkaarnaa. Kiitos, terassia on rakenneltu oman näköiseksi pikkuhiljaa. On kesällä vähän kuin varahuone pikkuruisessa asunnossani.

      Poista
  7. ihanat juhannus tunnelmat, ja kivat kuvat.. amppareista saimme mökillä kuulla kauhiat parut, kun ne pelotteli lapsenlapsia, olivat viime kesänä pistäneet, siitä pelko.. vävy otti kepakoilla pesät ja vei metsään.. niitä on tänä kesänä paljon, kotona ei ole.. onneksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä on amppareita paljon kuten muuten sääskiäkin ja peto-luonteensa lisäksi ne ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Kirvoja on ollut myös paljon, ainakin tässä?

      Kipeä on tämä ampparinpisto, näin kerran pikkupojan olla oli ainakin kymmenen pistoa ja se on pikkupojalle paljon. Poika oli muuten terve, joten kipu oli isoin hätä ja hitaasti kehittyvä allerginen reaktio.

      Poista
  8. Pretty! This was an extremely wonderful article. Thank you for providing this
    info.
    Here is my website : Bottleless Water Coolers

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellou Anonymous and thank you! Your comment downs my spämm, I'm so sorry:) Welcome to here.

      Poista
  9. Kaunista tekstiä, ihania kuvia, paljon huvia, kun jaksoin tihrutella ! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, peequu jaksaminen on tämän päivän voimasana! Meillä Blogistaniassa on paljon henkilökohtaista surua ja huolta, joka koskettaa meitä kaikkia. Voi vain toivoa että jaksaisimme kantaa taakkamme ja uskoa huomiseen, vaikka se monilla onkin aivan mahdotonta.

      Poista
  10. Teuvon Kuvat Noormarkusta kävi täällä ja toivottaa hyvää kesän jatkoa.
    www.ttvehkalahti.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Teuvo, samoin sinne mukavaa kesää:) Josko se viimeinkin tulisi? Hitaasti lämpenee ja täällä sataa taas.. Mutta ennen kesän loppua varmasti lämpenee:)

      Poista
  11. Kesä kaikilla niin kuin pesätkin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Ari. Minulla on oma pesäni, pieni ja viihtyisä, ainoa haitta on lievä tilanpuute, jo 10 neliötä tekisi tilaihmeen, joten haen sitä kesällä terassilta, olen istunut siellä jopa lumisateella:)Amppari joutuu omastaan luopumaan ja niin ehkä itsekin?

      Poista
  12. Haa, käväisi hetken mielessä, että oletko käynyt kuvailemassa meikätyllerön pimppari-/ampparipesiä. Kummallisesti niitä on todella monen eri kokoisia ja rikkoutuessaan ne ovat oudon hauraita, kuin hapertunutta paperia.

    Aikoinaan sain täydellisiä hepuleita näiden raitapöksyjen lennellessä lähelläni, mutta nyt on ollut pakko tottua ja se allergia sitten hoituikin pesäsiedätyksillä. Näinkin hullusti voi käydä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellurei pitsit! Ihana nähdä Sinut elävänä.. Olemme näköjään sielunsiskoja monessa, kissat ja ampparitkin ovat samanlaisia kuten se sähiköinenkin:)

      Nämä raitapöksyt ovat omanlaisiaan, vähän ärhäkämpiä kuten kimalaiset, joita surin kun tulin reissusta ja poikani oli miniän kanssa niitä surutta teilannut.. ja ne vain lensivät pikkuämpäreineen aamunkoitteessa ja palasivat illalla seinänrakoonsa takaisin. Ketään ne eivät häirinneet ja niitä vielä silitinkin kun kukassa olivat, hullu mikä hullu:) Ehkä nekin tajusivat että vieraat olivat majapaikassa ja ärhäköityivät?

      Poista
  13. Huomenta. Leskisbestiskuningatar. Kiva juttujuuri sulta taas kerran, kuten edellä todetaan.
    Onko tuo puu lämpökäsiteltyä, vaikuttais vähän siltä. Ne varmaan tykkää siitä kovasti.

    Näissä on jotain vastenmielistä, sellaista vaistomaista inhoa herättävää, ehkäpä se on tuo tehokas raidallinen varoitusväri, verrattuna mehiläisen keltaruskeaan, tai kimalaisen hellyyttävän sympaattiseen olemukseen.
    Yhtä kertaa lukuunottamatta en ole nähnyt muita kun näitä perinteisenvärisiä pesiä.
    Näitä oli lapsuudessa aina tummuneilla seinälaudalla tai heinäseiväs pinoissa keräämässä siitä pinnasta just tuota harmaatafäriä leukoihinsa, ja hetken päästä klasikuistin räystään alla oli pesä, jonka ulko-oven tömähdys tuotti tuossa tuokiossa ärhäkän parven häiritsijää katsomaan..

    Ruoan suhteen nää ei oo kronkeleita. Tulee kerrostalon ikkunasta kuumalle paistinpannulle mitään kaihtamatta, ainakin neljäänteen kerrokseen asti, olipa sitten kyseessä pihvi tai makkarapaistos. Salaattit ei tunnu niin kelpaavan.
    Viini (makea)tuntuu harvakseltaan menettelevän, brändy on kuitenkin suositumpi.
    Nyt on hiljasta kun on viileetä mutta helteisinä kesinä nää on ollu jonkunlainen riesa.
    Mehiläisiä oli jostakin syystä keväällä paljon (pihamänty).
    Terassi on munkinmielestä viihtyisä ja karehdin; alakerrassa maantasossa olemista.
    Rakenneltiin joskus aikoinaan näitä pergoloita ihmisille, seikka josta ittekin tykkäsin.
    Maton värit on raikkaan pirteet. Oookonää ihanitte kutonu.
    Mutta toi maalari, tai ehkä paremminkin maalausasento vilkastuttaa tyhjää mielikuvitusta.
    Kyllä. Viileessä kesässä on haittansa, se myönnettäköön, mutta toki myös etunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan maksi, puuainekset niille kyllä kelpaavat, mutta luultavasti nämä on painekyllästettyä tavaraa? Ampiainen on aika häikäilemätön ja ärhäkkä puolustaessaan itseään ja pesäänsä, joten melkein jokaisella on jonkunlainen kipuajatus pelkästään jo nähdessään ampiaisen, ehkä se on peritty jo geeneissä? Varsin sivistyneet ja hienot makutottumukset näillä ampiaisilla:)

      Kyllä tämmöinen terassi on ikäänkuin olohuoneen jatke, toisaalta kun naapurit kulkevat tästä ohi, niin se on tavallaan pakollinen edes välttävän yksityisyyden takia. Tätä mattoa en ole kutonut itse, mutta varitaatio on aikoinaan tehty äidiltä saadun maton perusteella, johon suunnittelin vanhanmalliset värit ja raidat silloin 25 vuotiaana.

      Maalari maalaa, eikä tiedä kuvauksesta yhtään mitään. Veri meni ainakin kivasti päähän:) Mustisbestis kiittää maksia muistelurikkaasta kommentista.

      Poista
  14. Meillä ampiainen oli tehnyt pesän keinuun istumatyynyn selkänojan taakse. Niitä harhaili ympärillä siinä istuskellessa ja aloimme etsiä pesää. Ja löytyihän se. Olimme istuskelleet sen lyttyyn. Olivat älynneet jättää meidät rauhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämäpä oli temppu Liisu:) Kumma etteivät innostuneet vielä enemmän? Ehkä pesä oli niin uusi tai porukat tiiviisti lennolla etteivät olleet puollustusasemissa ollenkaan. Aika hauska juttu, toisaalta kodittomat ampparit voivat olla tästä ihan eri mieltä? Jotenkin harmittaa tämä tuhousoperaatio, mutta suuri ampiaismääräkin hirvittää ja syksyllä niiden kanssa on jo ihan pelissä.

      Poista
    2. Kyllä olin mielissäni kun huomasin, miten poika jahtasi kouriensa väliin pitkäsääristä hyttystä. Luulin, että hän koetti pyydystää sen tappaakseen. Mutta ei. Kun hän lopulta sai sen kiinni, vei hän sen käsiensä välissä ulos ja päästi lentoon.
      Tuntui mukavalta huomata, että hän kunnioitti elämää. Itse läiskin hyttysiä kuin ammattitappaja.

      Poista
    3. Jopas sattuikin, koska juuri eilen tästä keskusteltiin lapsenlapsen kanssa, vuorossa oli nyt kolmanneksi nuorin, joka oli ilahduttamassa minua. Joillakin tämä elämän kunnioitus on kuitenkin ikäänkuin verissä ja tulee ihan luonnostaan ja se on hieno piirre ihmisessä:)

      Lapsi ei välttämättä (joko ymmärtämättömyyttään tai huonon mallin takia) sääli edes perhosta tai sammakkoa ellei hänelle kerrota, että kaikella on oma tärkeä paikkansa tässä maailmassa myös ns. "vahingollisilla" tai ihmisten mielestä jotenkin haitallisilla eläimillä, kuten nyt amppareilla ja kovasti inhotuilla käärmeillä tai sääskilläkin(tämä läiskii näitä itikoita surutta myös, ja niitähän on kiitettävästi tänä kesänä ollutkin). Taitaa se haittaeläimistä suurin olla kuitenkin tämä ihminen?

      Poista
  15. According to the GAO, a transparent tax allows taxpayers to easily calculate their
    liability (2005). The energy, economic, and environmental costs
    of the world's consumption of bottled water are heavy. 's Marion Barry had to wait until he was released).


    My website: Eau Traitement

    VastaaPoista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN tähän - kiitos 💜