lauantai 20. marraskuuta 2010

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ

kastehetki, kummilapsi

Äidiksi tulo mullistaa usein monen naisen elämän ja niin tapahtui myös minulle kauan, kauan sitten, minkä muistin erityisen hyvin muutama päivä sitten. Ilmeisesti siihen aikaan ei ollut keksitty edes kameraa, minkä vuoksi jouduin tyytymään kuvaan, jossa olen 15 vuotta vanhempi, mutta tuskin kovinkaan paljon viisaampi äiti:) Tässä sylikummina siskoni tyttärelle.

Kuvastahan ei mitenkään voi havaita sitä miten tämäkin äiti monien muiden äitien tavoin osasi sopivasti lahjoa, kiristää ja uhkailla lapsia:) Milena kertoi blogissaan miten volyymi välillä nousee kuin huomaamatta, vaikka tarkoitus on tietenkin vain kauniisti huomauttaa lapsille jostakin ajankohtaisesta tai muuten päivänpolttavasta ongelmasta. Minulle eivät aina riittäneet edes isot kirjaimet. Kerrankin paiskasin tuolin tai parikin ikkunasta kun lapset vinguttelivat niillä pitkin lattiaa, eivätkä heti ymmärtäneet että ei on yhtä kuin EI. Myöhemmin sieluani lämmitti ja vähän lohduttikin, ystävättäreni, jonka vastaava tempaus  oli - o'la italiano -  ja se kohdistui räväkästi brätseihin, jotka löysivät uuden hienon kodin talon katolta:)

Edellisten ominaisuuksien lisäksi äideillä on ihmetaito ylitse muiden mikä on jäänyt liian vähälle huomiolle: Se, että naiset ja etenkin äidit ovat todellisia TAIKUREITA! Jopa niin, että kaiken maailman iirot ja simotkin jäävät kirkkaasti hopealle! (mutta nehän ovatkin vain miehiä). Nämä taikuripojat kehuvat usein sillä, miten he saavat kokonaisen ihmisen katoamaan. Onko tuo nyt temppu tai mikään? Äidithän tekevät sitä jatkuvasti. Ei tarvitse kuin kysäistä että kenen vuoro se nyt olikaan... niin PUH! Kokonainen perhe katoaa välittömästi:)

Jotkut äidit ovat todellisia taikureita loihtiessaan gourmet-eväitä melkein tyhjästä, toinen taikoo puuttuvat lainalyhennysrahat vanhasta sokerikupista tai ompelee prinsessamekon vaikka vanhoista verhoista. Kolhut ja pipit äiti parantaa taikapuhalluksella, puhumattakaan särkyneestä sydämestä sitten paljon, paljon myöhemmin.


Taikuuteen liittyy aina jonkinsortin noituus, mikä lienee lähempänä minua jo historiallisista syistä: 1980-luvun alkupuolella esikoinen joutui kovaan sanaharkkaan naapurin kolme vuotta vanhempien kaksospoikien kanssa ja oli aika pahasti alakynnessä riidassa meidän-isäpä-on-voimakkaampi-kuin-teidän-isä. Isot sukulaismiehetkin loppuivat kesken kun kaksospojilla oli aina parempi vaihtoehto, kunnes pojalla viimein välähti: Mutta meidän äitipä onkin Noita-akka! Kaksosten suut loksahtivat auki epäuskosta ja niin  poika tuli kerrankin henkseleitä paukutellen kotiin. 

Sen jälkeen olen nauttinut lähiympäristön ansaitsematonta ja ehkä vähän pelonsekaistakin kunnioitusta. Lasten serkkupojan suusta tuli myös kuolematon totuus kauan sitten, kun hän varovasti epäili, että osaanko muka taikoa? Kun myönsin että suuttuessa tulee kyllä sammakoita, hän totesi hartaasti minua katsoen "Sinä oletkin kyllä noita-akan näköinen":)

Lisäys: Suuresti ihailemani André Rieun Ave Maria-tuubetus on poistettu ääniraidan eliminoinnin takia, jonka takana on tietenkin Emi ja/tai mahdollinen levyn myynti tai tekijänoikeus.                                       

17 kommenttia:

  1. Tämähän hymyilytti 4 lapsen äitiä ja nyt 9 lapsenlapsen isoäitiä. Niin totta. Ihanan satiirisesti kuvaat eri tilanteita ja välillä näin itseni juuri niin toimimassa, minulla on näitten barbien ja brätsien janssa nyt sellainen keino, että otan imurin ja ilmoitan juhlalliusesti että joka ikinen lattialla oleva menee imurin mustaan aukoon eikä uutta päivää näe. se on toiminut, ja en enää jaksaisi heitellä barbeja neljäkerokksisen talon katolle!
    nautilloinen luku tuokio. kun kertoo jut mitä se on jää turhat kultareunukset pois, äidin elämä on työtä.minulla näköjään ikuinen kun asun yhä pikkuisten kanssa..

    VastaaPoista
  2. Jes katris juurikin näin, madonnan hunnut heitän hiiteen, mutta ei se minun rakkauttani miksikään muuta, nytkin rymyää kaksi epeliä tuolla eikä turhista siivoista ole jäljellä enää mitään:)

    VastaaPoista
  3. No justiinsa....Pitikin sitten laittaa tämmöistä takuuitkumusiikkia,et varmasti vieläkin sydänparka syyllisyyttä kantais kaikista niistä alhaisista(kin)keinoista,joilla on kasvatusvastuunsa hoidellut:))))Hengissähän nuo selvisivät,vaikka hilkullakin joskus oli.....Ja miten niistä tuli vielä niin fiksuja...DDDD

    VastaaPoista
  4. Kiva, että yhteistyö Andrein kanssa lopulta onnistui!
    Taikuus ja äitien taidot ovat myös aina olleet harmaaparran sydäntä lähellä. Taitavia taikureita olivat myös isämmekin aikoinaan, kun pula-aikojen kurimuksien kautta joutuivat perheilleen etsimään keinoja, jotta olisi elintarvikkeita, vaatteita, lämpöä. Leluistakin oli pulaa, nekin tehtiin itse...
    Hienoa kerrontaa Mustis...herätti wanhoja muistoja...kiitos! ;-DD

    VastaaPoista
  5. Kuulkaa wanha Rouva Lakritsi Pasta, lukien huonoin silmin ja sormien virhemarginaalin ollessa sata! Olet ihana äiti, lasten ja lastenlasten. Ja avaruuden noitalastenkinkin. Olet tavoitellut täyttä, olet ainakin blogitäytön tehnyt. Taitoasi katetroin tai katellessa koin että olet hyvä niin monessa kuin tässä. Juu nou! Terveiset Turuust!

    VastaaPoista
  6. Kaunis Ave Maria sopii erittäin hyvin tähän Lapsi kastemekossa-kuvaan. Mielestäni äitiys kaikissa elementeissään on naisen herkin asia.

    VastaaPoista
  7. mitä lie olin aikaisemmin kommannut nyt ei ajatus juokse, on yö ja katsottu telkkaa ihanuuden kanssa ja luettu viestit ja plaza...ja huomenna taas alaspäin mikä ei ollenkaan tunnu kivalta mutta sellaistahan elämä joskus aina on-

    sinä kirjoitat hyvin.

    VastaaPoista
  8. Täyspisteet Sinulle, Mustis! Hieno kirjoitus jälleen kerran! Tunnustan kyllä, että ihan tahallisesti huudan ja syytän lisäksi lapsia siitä, kun he eivät mene ajoissa nukkumaan. Minun lapseni eivät edes katoaa,kun pyydän apua. Lopuksi vielä: Sinussa on kyllä ainetta uuden uran luomiseen, luuta esille vain - enkä siis ole ainoa, joka on huomannut sen.. =D

    VastaaPoista
  9. Voi hitsit Teitähän rysähti tänne jo aika monta sillä välin kun minä vain leikein isoäitiä..

    Me olemme olleet todella hyviä äitejä myrsky, ei se Andre muuten meille näin sydämeen käyvästi viuluaan vinguttelisi:)

    VastaaPoista
  10. Parahin Madame Quu, rva Lakritsa Plaza (inte pasta, muusta nyt puhumattakaan) kiittää Teitä jaloista sanoista, sanoista jaloista oh.. tämä soomi keegi kovin vaikeaa olemax ollaxes äitini geeli? Ja ai nou (sanoppa se muuten monta kertaa peräkkäin?)

    VastaaPoista
  11. Se on totta Rip, se on kipein, syvin ja herkin asia naisen maailmassa. Joskus tunsi itsensä vielä niin raadolliseksi ja ikäänkuin särkyneeksi lapsen syntymän jälkeen, mutta muut näkivät ehkä toisin ja se Ave Maria tuli tästä kuvasta ja kirkosta väistämättä mieleen..

    VastaaPoista
  12. Television katselemisesta moni on tullut äidiksi, joten pidä vain varasi taivaallinen:) Mut C'est la vie.. niin ja silloin aiemmin kyselit noista brätseistä, mutta kun zempaloin tuon viulistin kanssa niin meni ne kommentitkin hiiteen.

    VastaaPoista
  13. Jee Milena,tosin jo pääsiäisenä meni se luuta rikki ja kissakin karkasi, mutta niitähän saa aina uusia:) Tätini on se oikea joulunoita eli se kuuluisa Noita Nokinenä, josko minusta tulisi seuraava!

    Nykylapsien kuuloelimet on niin turrutettu kaikella tällä äänien kakofonialla ettei ne kuule mitään sipinöitä enää... paitsi ehkä nyt joulun alla?

    VastaaPoista
  14. täytyykin ruveta varomaan tuota telkan katselua...?
    mutta edelleenkään ei siis minulle hitaalle hämäläiselle ole brätsien olemus selvinnyt...?

    VastaaPoista
  15. Niin sinun varmaan pitää TT:)Ja Kukapa näitten kaikkien perässä pysyy, mutta ne brätsit ovat niitä isosilmänukkeja, joilla on se pieni tikkuvartalo, aika omituisen näköisiä otuksia siis verrattuna nyt vaikka turtlesjuttuihin:)

    VastaaPoista
  16. Äitinä tämä nostatti hymyn huulille. Valloittavaa kerrontaa äitiyden riemuista.

    VastaaPoista
  17. Voi miten kiva nähdä Sinut täällä valokki, tosin sivuni häpeävät omiesi rinnalla, mutta yritän pelastaa näillä hulluilla tarinoilla sen vähän mitä pelastettavissa yleensä on:)

    VastaaPoista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN tähän, kiitos:)