Pieni Lintu haasteen aiheena oli TOUKOKUU. Oli suuri kiusaus kirjoittaa MAYDAY, mutta luotan vanhan kansan viisauteen eli siihen, ettei ennen Eerikkiä (18.5.) kunnon kesää tule, sillä kelmi on se kesä, joka ennen sitä tulee:)
Kylmä Erkki on hyvä merkki ja ehkäpä kylmä kevät kääntyy viimeinkin lämpimään kesään. Tosin pakkaset suviöinä huhtikuussa 23 - 24.4.eivät luvanneet kovin hyvää viljavuotta. Seuraavia merkkejä tiiraan kun uusi kuu syntyy eli 25. toukokuuta:) Ylläolevassa kuvassa autotallin maalausta lapsenlapsen kanssa viime keväänä.
Siilit ovat heränneet aikoja sitten, mutta tällä pihalla en ole niihin vielä törmännyt. Perhosia on bongattu punarintojen, keltasirkkujen, peippojen, sinitiaisten, joutsenten, kurkien, kuovien, kiurujen ja sammakon ohella normaalien tiaisten ja varpusten lisäksi. Harakkakin innostui keittämään huttua vai olikohan tuo hauenpää, joka kiinnosti enemmän. Semmonkin kun ui portaille eräänä aamuna:)
Tarina kertoo, että Luoja halusi antaa jokaiselle kuukaudelle oman lahjan, minkä vuoksi hän kutsui ne kaikki luokseen. Oli kuitenkin yksi, joka unohtui kisailemaan etelätuulen kanssa niin että myöhästyi kokonaan paikalta. Se oli tietenkin hullu ja huutiton Huhtikuu. Hän oli surun murtama jäätyään ilman lahjaansa. Muut kuukaudet säälivät huhtikuuta ja heltyivät antamaan osan omista lahjoistaan sille. Näin huhtikuun tyhjä vakka täyttyi lumipyrystä, räntäsateesta, revontulista, jääpuikoista, ukkosista, lounastuulesta, purojen solinasta, auringon paisteesta, sadekuuroista, loskakelistä, ujosta vihreydestä, pakkasöistä ja sinisistä kevätilloista. Tämän kevään huhtikuun huikein hulluttelu ja hitti lienee tässä 💜
Ahtojäinä tunnettu ilmiö rullasi Laitapauhan rannalle komeat pienois-Alpit. Näillä kuvilla osallistun Pieni Lintu haasteeseen! Aiheena oli ILOINEN . Kuvaajan ilo välittyy varmasti näistä kuvista.
Rospuutto pakotti kuvaajat loppumatkasta jalkapatikkaan, mutta se maksoi vaivan:)
Ylläoleva tarina pohjautuu Raul Roineen ja Maija Karman kuvittamaan kirjaan: Oivallinen keinohepo vuodelta 1951.
Lisäys: 3.5.2017 Näin pian jääröysät huuhtoutuvat mereen Lohtajan Ohtakarista. Kuvaajana oli Kalle Niskala. Kommentissa mainitsin, ettei siinä kauan mene kun meri ne mukaansa huuhtelee. Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija arveli pääsiäisen aikaan että jääröykkiöt olisivat vielä juhannuskesänäkin paikalla, vähän se meinas meikäläistä silloin huvittaa.
Kylmä Erkki on hyvä merkki ja ehkäpä kylmä kevät kääntyy viimeinkin lämpimään kesään. Tosin pakkaset suviöinä huhtikuussa 23 - 24.4.eivät luvanneet kovin hyvää viljavuotta. Seuraavia merkkejä tiiraan kun uusi kuu syntyy eli 25. toukokuuta:) Ylläolevassa kuvassa autotallin maalausta lapsenlapsen kanssa viime keväänä.
Siilit ovat heränneet aikoja sitten, mutta tällä pihalla en ole niihin vielä törmännyt. Perhosia on bongattu punarintojen, keltasirkkujen, peippojen, sinitiaisten, joutsenten, kurkien, kuovien, kiurujen ja sammakon ohella normaalien tiaisten ja varpusten lisäksi. Harakkakin innostui keittämään huttua vai olikohan tuo hauenpää, joka kiinnosti enemmän. Semmonkin kun ui portaille eräänä aamuna:)
