perjantai 10. joulukuuta 2010

JOULUKORTIN HISTORIA

Rudolf Koivu
Kukapa meistä ei ilahtuisi saadessaan iloisen joulutervehdyksen lapsuuden ystävältä tai sukulaiselta Amerikasta tai  jopa Australiasta asti. Tai ehkäpä saatkin joulukortin juuri siltä henkilöltä, jonka olet tyystin joulukiireessä unohtanut.
 
Laajasta joulukorttivalikoimasta voi jokainen valita mieleisensä. Se voi olla Unisef-kortti, halpa tiimarikortti tai vaikka marketin kallis kohopainokortti. Voit valita enkeliä, Jeesusta, tonttua tai vaikkapa possuttelu kortin. Ja ellei valikoima miellytä, niin kortin voi aina rustata vaikka itse. Se päihittää kyllä mennen tullen kaupan kullatut ostokortit. Mutta valitsitpa minkä tahansa vaihtoehdon, niin muistaminen ja ajatus on kuitenkin kaikkein tärkein. Se, että muistaa ystävää, sukulaista tai kaveria juuri jouluna.

Joulukorttiajatuksen isänä voidaan pitää englantilaista Henry Colea, joka sai idean muistaa liiketuttaviaan valmiiksi painetuilla joulukorteilla. Korttitaiteilijakseen Cole valitsi John Callcott Horsleyn ja vuonna 1843 painettiin kivipaino-tekniikalla ensimmäinen mustavalkoinen joulukortti,  joka väritettiin käsin ja kortista otettiin tuhannen kappaleen painos.

Martta Wendelin
Ensimmäisiä joulukortteja läheteltiin Suomessa 1870-luvulla, jolloin kortin valmistusmaa oli joko saksalainen, englantilainen tai ruotsalainen. 1900-luvun alussa aloitettiin joulukorttien painaminen myös Suomessa.  Rautateiden ja kirjoitustaidon myötä joulukorttien lähettäminen yleistyi säätyläisperheistä nopeasti kaiken kansan keskuuteen.

Joulukorttitaiteen historiasta löytyy muunmuassa sellaisia suuria nimiä kuin Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Jenny Nyström, Carl Larsson, Hugo Vartianen ja Lars Carlsson:) Joulukorttiperinteemme on säilynyt yli 100 vuotta, eikä sen soisi häviävän sähkoisen viestinnän aikakautenakaan. Joulutervehdyksen voi  lähettää myös sanomalehden, radion, kännykän, teeveen joulupostin tai sähköpostien välityksellä. Itse aion jatkaa kuitenkin liikemies Colen yli 160-vuotista korttiperinnettä, miten lienee Sinulla?

Maailman ensimmäinen joulukortti

P.s. Joulutervehdykset voidaan postittaa viimeistään 15. joulukuuta mennessä 0.55 euron postimaksulla!

38 kommenttia:

  1. Perinne, josta olen luopunut (laiskuuttani ?) Muistan ihanat soivat Ameeriikan kortit tädiltä, edesmenneeltä. Halit Sinulle BB !

    VastaaPoista
  2. En oikein arvosta niitä "pakkokortteja", joissa valmiin tekstin alla on vain oma nimi. Itselläni on tapana kirjoittaa pikkuisen menneen vuoden tapahtumia personoimaan korttia. Aiemmin pusasin niitä itse, nyt laiskistunut ja muutenkin karsinut "turhat" pois.
    Ne tosivanhat on kiehtovia aikansa kertomuksia.

    VastaaPoista
  3. Kortin lähettäminen ystävälle jonka kaa on yhteyksis muulloinkin , on ihan jees. Minä oon vaan nii laiska lähettämään (anteeksi ystävät).Kaukainen sukulainen josta ei muulloin kuulu mitään aiheuttaa kortillaan ehkä alakulon saajalleen ?

    VastaaPoista
  4. Joulukorttien historiaa, kiitti sisko!

    Itse olen nykyisin kovin huono kortteja lähettämään. Laitan www.kua.fi - kautta joulutervehdyksiä ystäville.

    Vaikka korttitedollisuus ja -taiteilijat eivät korteistani juurikaan kostu, roponi menevät tarpeeseen.

    Joskus voisi toimia toisinkin...

    VastaaPoista
  5. Hyvä huomio Anjuusa, joulukirje on todellakin paljon parempi kuin pelkkä nimi!

    Itse saan eräältä ystävättäreltäni aina joulukirjeen ja valokuvia, joten vaikka emme usein näekkään tiedän suhteellisen tarkasti hänelle ja perheelleen kuuluu:)

    VastaaPoista
  6. Haa jupe! Odotan kiihkeästi korttia eräältä rekkakuskilta kultineen, joten nyt kynä kauniiseen käteen ja muste savuamaan! Ja ehkä laitat pari muutakin kaunista korttia nyt ihan tämän joulun kunniaksi, pliis, pliis...

    VastaaPoista
  7. Ideasi on erittäin lämminhenkinen ja suositeltava Anna. Oikeastaan on ihan sama miten itsekukin toteuttaa tämän, ehkä se lahjoitusajatus kuitenkin kehkeytyi tästä kultaisesta joulukorttiperinteestä.

    VastaaPoista
  8. Olen niin huono korttien lähettäjä,että hävettää.Mutta tunnustan heikkouteni kaikenlaisiin ihaniin kortteihin.Hakaniemen hallin yläkerrassa (mm. )on puoti,jonka korttikokoelmia hipelöin aina siellä käydessäni ja Martta Wendelin on yksi suosikkini,samoin Carl Larsson ja,ja......voihan kortti:))))

    VastaaPoista
  9. Jes Quupee, näinhän se monilla on ja meneehän siihen aina rahaakin, vähän aikaa ja tukku hiuksia kun ei löydä niitä oikeita osotteita mistään:) Ja ne Amerikan kortit ovat toivottuja yhä edelleenkin.

    VastaaPoista
  10. Mitäpä tuota häpeämään rakas myrsky, Sinä teet jotakin muuta ainakin yhtä arvokasta ystäviesi eteen ja pakkopullaahan tämä korttiperinne useinkin on ja vaikka aikaa on koko syksy ne kirjoitetaan useimmiten vasta viime tipassa, kumma juttu muuten?

    VastaaPoista
  11. Kyllä vain on joulukorttien aika, minulla on 30 korttia valmiina, omaiset , ja oikeat ystävät ja onhan siellä joukossa toki niitäkin kun tulee mietittyä, että mitä ihmettä, kun ei ole nähnyt 10 vuoteen. no se on elossaolo ilmoitus. kirjeitäkin olen laittanut kortin mukana, nyt on nämä netti kortit, ja kaikkein laiskimmat lähettää tekstiviestin. Se on tietysti tyhjää parempi. Kyllä mulle tulee ontto olo jos en saa vanhalta ystävältä edes korttia, soitan varmasti, että onko elossa.

    VastaaPoista
  12. On se joulukorttien lähettäminen vähän hassua ja hölmöä myöskin! Ennen lähetin kuvan lapsistani, mutta nyt he eivät enää suostu malleiksi. Lähetän yli 20 joulukorttia ja kuitenkin harmittaa joka vuosi, kun saan kortin muutamilta, joille en ole lähettänyt mitään. Joka vuosi ajattelee,että olisi pitänyt tavata eikä tavattukaan. Se jää kuitenkin pelkkään ajatukseen, ei ehkä soitettukaan.

    VastaaPoista
  13. Ehkä kuitenkin ajatus asiasta , joulusta ja rauhasta, on ajallaan tärkein.Että ystävillä ja tutuilla ois asiat kutakuinkin ok, ja tärkein , terveys ois mallillaan. Toisaalta suotakoon hyvän olon tunne ja rauha kaikille,,,

    VastaaPoista
  14. Kolmisenkymmentä korttia minäkin lähetän ja saman verran yleensä saan itsekin. Sitten kuitenkin ihmettelen, että mulla on näin paljon ystäviä ja kavereita ja melkein aina silti olen yksin! Kanadan sukulaisilla on tapana lähettää kaikille "frendeilleen" samanlainen joulukirje monisteena, jossa he kertovat, mitä heille vuoden aikana on tapahtunut. Ikävistä asioista eivät kerro, vaan kaikki on sikäläiseen tapaan "just fine!" tai ainakin melkein. En itse voisi kuvitellakaan lähettäväni kaikille tutuilleni samansisältöistä kirjettä.

    VastaaPoista
  15. Kiitos tästä joulukorttihissasta. Ne postilaatikosta noukitut joulutervehdykset on parhaita edelleen, mut mun moraali ja arvotkin on niin vanhanaikaisia ;)

    VastaaPoista
  16. tunnustan! en ole vuosikausiin lähettänyt joulukortteja...kerran olen kirjoittanut joulukirjeen, ottanut siitä monta kopiota jotka pölyyntyvät vieläkin jossain laatikon pohjalla--saatujen korttien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt, mutta vielä niillä viime jouluna sai siniovisen keittiön seinä koristeltua - ystävät tietää etten lähetä mutta lähettävät silti!

    VastaaPoista
  17. Niin Katris, aikoinani sain itsekin ainakin pari joulukorttia, jossa komeili vielä molempien nimet vaikka kuolemasta oli kulunut jo puoli vuotta, joskus voi sattua tietenkin tahaton vahinko ja sekin on ymmärrettävää, mutta ehkä osa näistä joulukorttiystävistä on todellakin niin kaukaisia etteivät edes suru-uutiset ole heitä tavoittaneet?

    VastaaPoista
  18. Kuvittele Milena, minä valitsen kortit aina aika tarkkaan ja joka vuosi päätän että ostan nipun samanlaisia nättejä kortteja, joista ei tarvitse valkata sopiiko tuo tuolle ja tuo tuolle,ihan naurettavaa hommaa, sitä paitsi mistä minä voin tietää kuka oikeasti mistäkin tykkää:) Ja aina saan kortin siltä jonka olen unohtanut tai supistanut tosi laajasta joulukorttipiiristäni.

    VastaaPoista
  19. Ajatus on todellakin tärkein jupe, siinä olet ihan oikeassa ja tapoja on monia muitakin... ellei kukkalähetys tms. maksaisi maltaita harrastaisin niitä tai kynttilälähetyksiä paljon kortteja enemmän pienen viestin kera.

    VastaaPoista
  20. Se tuntuu kohtuuttomalta Petriina, jouluna yksin olo ja yksinäisyys ehkä korostuu kun ihmiset haluavat muistaa läheisiään ja etenkin yksinäisiä... jotakin pitäisi tehdä ja mitenkähän asiaa voisi auttaa? Monesti se ei ole yksinolijan valinta ollenkaan. Joulu on myös niin perhekeskeinen juhla, ettei siihen ole yksinäisenkään aivan helppo tunkeutua vaikka kuinka mukaan pyydettäisiin ja ehkä haluttaisiinkin?

    VastaaPoista
  21. Hienosti sanottu Rip, omakin moraali ja arvot lienevät aika vanhanaikaisia (lievistä hairahtumisista huolimatta:))ja jouluun liittyviä kortteja olen jo saanutkin, tyypillinen jouluihminen kun olen ja ehkä Sinäkin?

    VastaaPoista
  22. Juurikin näin TT, ystävät tuntevat Sinut, tietävät hyväntahtoisuutesi ja ystävällisyytesi jonka vuoksi heidän on aivan pakko muistaa Sinua, heille riittää se, eivätkä he ole vailla muuta:)

    VastaaPoista
  23. Huomenna se urakka alkaa.....kukahan laittaisi osoite tiedot samoihin kansiin, ettei joka joulu niitä tarvis hakea kissojen ja koirien kanssa, huh.

    VastaaPoista
  24. Siinäpä kysymys marizan? Miten ihmeessä ne jäävät aina päivittämättä? Kissaa minulla ei ole, mutta naapurin koiraa voisin ehkä lainata ja yhtä kaikki, ehkäpä ne kortit löytävät tänäkin vuonna perille (ainakin suurin osa)? Jes huomenna ok!

    VastaaPoista
  25. Kyllä se niin on, että vaikka joulukorttien lähettämisillä on jo yli 160 vuotiset perinteet ja joskus se jopa kyllästyttää "joulukiireiden lomassa", niin aina joku kuitenkin ilahtuu tervehdyksen saamisesta... Tämä kannattaa muistaa.
    Harmaaparta ihmettelee kuitenkin jonkun "jouluihmisen" tarmoa kaivella kiireenkin keskellä faktatietoa jopa joulukortista!!!
    Joulurauhaa kaikille...! ;-)

    VastaaPoista
  26. Jotkut jouluihmiset muistavat myös nämä faktat ilman suurempaa vaivannäköä hyvä Gandalf, ehkä joku on joululehteen kirjoittanut aiheesta jopa artikkelinkin, tosin se taisi olla joskus viime vuosisadalla? Joten nyt näin "kiireen keskellä" se auttoi aika paljon asiaa ja näytti onnistuneenkin aivan yli odotusten:)

    VastaaPoista
  27. voi mustis kulta blume! kiitos noista sanoista jotka pienen hetken aikaa tässä tahdon uskoa!

    VastaaPoista
  28. Joulukortti on hauska saada.
    Joulukirje tietysti vielä hauskempi., mutta joulun kiireessä ei monikaan kerkiä kiejoittamaan.
    Pieni ajatus ystäville joita ei tapaa eikä ole muutenkaan yhteydessä on hyvä, kun lähettää korti. ai sinäkin vielä muistat minua.

    Kiitos mustis kun kävit kommentoimassa sivullani, niin minäkin löysin tänne.
    Siunausta!

    VastaaPoista
  29. Usko huoletta vaikka pitempäänkin TT, totuutta ei muuta mikään. Ajatus tuli mieleeni heti ja jostakin syystä myöskin kesä, aika hassua:)

    VastaaPoista
  30. Täytyy olla rohkea ja poiketa aina uusille poluille Sylvi. Lämpimät kiitokset toivotuksistasi, nyt pitää lähteä vielä urakoimaan niin keskeneräisiä kortteja, osan teen aina itse ja suurin osa on kaupan kortteja, tosin ehkä ajatuksella lähetetty ja valittu kuitenkin.

    VastaaPoista
  31. Huomenna tai viim. tiistaina pitäisi ne kymmenet kortit kirjoittaa. Vielä kun on nuo työkortit eri toimittajille, vaikka niitäkin olen jo karsinut.. vain heille, joiden kanssa olen ollut työsuhteessa menneenä vuonna (no, muutama ylitse aikarajojen) Ja ystävistä ne vain, joiden kanssa olen ollut tänä vuonna kansakäymisessä. Paitsi muutama ikiaikainen, jotka jo ovat käsite, vaikka ei olla oltu tekemisissa yli 30 vuoteen. Ja sit ne muutamat "pakolliset"... ja.. hitsi, kyllä niitä riittää..

    Kortteja on kiva saada, totta, mutta kun en ole lainkaan jouluihminen, niin ne kortit on nykyisin ainoa side perinteeseen, siihen, mikä katkes kun erosin. Silloin jäi jouluhommatkin.

    Ja tänä vuonna joulua karkuun... jippii.! Niin, ehkä en edes kirjoitakaan jo hankittuja, samanlaisia kortteja. Kun näen iki-ihanan kortin, ostan ne kaikki. Ja ne on mun näkösiä kortteja, en ajattele saajaa.

    VastaaPoista
  32. Taidat ollakin enemmän kesäihminen Orvokki, vaikka yksi kutkuttava joulujuttuhan Sinusta tulee aivan pakolla mieleen:) Ja todellakin, ainahan ne kortit ovat myös antajansa näköisiä, kerran ostin 50 samanlaista ja olipa helppoa kun ei tarvinnut valkata.

    Kolme vuotta sitten minäkin toivoin ettei koko hemmetin joulua olisi ikinä edes keksitty, vaikka olinkin aina ollut armoton jouluhullu.. vielä nyt syksylläkin ajattelin juosta Lapin tuntureille joulua pakoon, mutta tässä olen, enkä muuta voi... Mutta oikein mukavaa karkumatkaa Sinulle, mihin ikinä menetkin, mitä ilmeisemmin juokset johonkin lämpimään:)

    VastaaPoista
  33. Hyvää JOULUA MUSTIS JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA

    Aikku jää nyt joululomalle saatan kurkistaa mutta en muuta. Rioemukasta aikaa sinulle.

    VastaaPoista
  34. Tämä joulu mielestäni on varsin inhottava kapitalisti-kulutusjuhla, vaikka onhan se totta että lahjominen ja lahjakkuus avaa mielen positiivisempaan suuntaan. Kortteja en oikein koskaan ole ymmärtänyt ja mielestäni on varsin kaksinaamaista muistaa ihmisiä vain kerran vuodessa, jos muuten ei juurikaan pidä yhteyttä. Noh, ovathan useimmat kortit kauniita ja taidearvoltaankin varsin merkittäviä. Ja tuovat hyvää mieltä, se kai se pääasia on.

    VastaaPoista
  35. Joulukortit olivat muutaman vuoden..ei listalla...tuntui jotenkin turhalta, mutta taas on tullut useana vuonna läheteltyä.
    Paljon olit kerännyt tietoa..
    Parasta olis tehdä Orvokin tavoin ja lähteä etelän lämpöön.

    VastaaPoista
  36. Kiitän ja ehkä joululoma olisi myös näiltä saiteilta ihan ansaittua, jumalattomasti menee "turhaa" aikaa täällä roikkumiseen. Mutta mukavaa joulun aikaa ja laadukkaampaa Uutta vuotta Sinulle Aikkukatris, mitä ilmeisemmin sitä hösseliä Sinulla riittää ilman tätäkin:)

    VastaaPoista
  37. Sinäpä sen sanoit Tatu: Kulutushysteria on todella huipussaan näin jouluna ja nuo kortit aiheuttavat kyllä aivan turhaa stressiä (joka vuosi ajattelen että nyt en kyllä laita ja sitten huomaan kirjoittavani niitä kuin hullu vähän ennen postituspäivää). Ehkä se on vähän tyhmää muistaa paperinpalalla, jossa on vain lähettäjän nimi pakonomaisesti juuri jouluna?

    VastaaPoista
  38. Ok kepa vielähän me ehditään? Äkkilähtö ja menoksi:) Nyt tuli kyllä laitettua aika paljon ja ensi vuonna kirjoitan kyllä heinäkuussa kaikki, tai sitten en laita ollenkaan, enkä ainakaan näin paljon, ehkä asun jopa Kanarialla:)

    Tämä juttu on vähän paranteltu versio joululehden julkaisustani vuodelta kypärä ja nolla, ja koska olen aina ollut kiinnostunut joulusta niin korttihistoria oli aika tuttua jo silloin ja sen vuoksi varmaan törmäsin myös Henry Coleen jo 1980-luvun lopulla (siis kirjallisesti, en livenä)

    VastaaPoista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)