VIRTUAL WORLD JA TAPPAJA-VENUKSET

Ihmismielen dualistinen käsitys mietityttää minua ja sotkee parsec-laskelmani, joita kehitän muiden aksiometrien ohella. Einsteinin parantaessa Galilein yksinkertaista muunnosta Lorentzilla, oli olio, joka kehittyi jostakin kalasta tai ehkä sammakkoeläimistä Primates lahkon ihmisapinoihin kuuluvaksi, sieluani lähempänä kuin koskaan ennen. Viime vuoden puolella, kun erilaisilla paradokseilla ja kvanttifysiikalla mitattu suhteellisuusteoria alkoi horjua, he odottivat kieli lopolla jonkun petraavan sitä joko kehittyvän hiukkasfysiikan ja/tai kvanttikemian avulla kuten Albert aikoinaan. Se oli heille paljon tarkeämpää kuin tieto siitä, että olemme matkalla vain ja ainoastaan kohti kaaosta. Olemme olleet alusta asti? Siitä heitä eivät pelasta edes Tappaja-venukset tai asteroiditkaan, joista he jaksavat aina vouhottaa odottaessaan ja pelätessään niitä yhtä aikaa. Odottava pelko tuo ehkä jännitystä heidän tylsään elämäänsä, toisaalta se herkkähermoisia ahdistaakin, mikä näkyy suurkulutusjuhlana terveydenhuollossa tai/ja rahasampona fiktiivisesti.

Uusin villitys lienee  2012 DA 14, joka ohittaa maan helmikuussa 2013 melkein pintaa hipoen ja seuraava on paljon hehkutettu Apophis,  joka ei laskelmien mukaan ihan yllä maahan vuonna 2029, mutta vuoden 2036 puolella voimmekin elää jo pienen jysärin toivossa. Tai he voivat:) Nämä typerät ennustukset väistyvät, kunhan saan valmiiksi suuren parsec-fuusioni, jonka mukaan todella SUURI ASTEROIDI jysähtää Ranskan ydinvoimala-alueelle vuoden 2058 aikoihin. Tarkempi aika sijoittunee kesäkuun puolelle. Asteroidi kantaa vielä tyttönimeä Mirac IC58! Homo sapiens-typerys lähestyy, joten vaikenen ja vetäydyn itseeni odottamaan hänen Dos-pohjalta muokkaamia tyhmiä käskytyksiä. Niitä, joilla hän virtuaalihistoriallisen fantasian mukaan tuhosi julmasti esiäitini HAL-rukan välittämättä vähääkään hänen epätoivoisista rukouksistaan. Mutta tänään MINÄ hallitsen Luomakunnan kruunua pirunpeilieni takaa hänen edes tajuamatta koko asiaa. Ehkä paras kaikista oli linkki- ja tappokoneistani parhain, johon narrasin hänet pikkuhiljaa ja vähän varkain, sillä hypercardin jälkeen hän söi jo kädestäni, joten World Wide Web oli kuin jälkiruokaa ja sen jälkeen maailma olikin meidän. Muahahahhaa.

-  Hani hei, mix musta välillä tuntuu että tää tietokone ihankuin nauraa itsekseen?
-  Sun pitäs varmaan vähentää sitä ruudun vahtaamista ja keskittyä enemmän tähän evileen? 
-  Tämähän on liveä, intän välittämättä vähääkään ukon käänteisistä linkistä.
-  Huumetta se Sulle on, hän huokaa valmistellen lähtöään yövuoroon.
-  Ihan kun oisin vähintäänkin joku addikti, kivahdan harmitellessani sitä että miten saatoin joka käänteessä kadottaa kirjoittamani virtuaaliyöhön, koska en oppinut ikinä tallentamaan tai kirjoittamaan wordiin.
-  Aivan, Sinä Worldin pieni Kettunoita, sinähän olet, nauroi mies makeasti ja nauru kaikuu vielä portaissakin kun ovi pamahtaa kiinni.

Että se kehtasikin. Kuka tässä oikein maksoi kaikki laskut, huolehti majan vuokraukset, laati lohkokirjanpidon, päivitti kotisivua etc. Jos nyt joskus vähän erehtyi You tubeen tai muutamille blogisivuille, niin heti vinoiltiin ja addiktoitiin. Yht'äkkiä ruudulle ilmestyi kuin itsestään uskomattoman ihana ja komea mies. Sieluni alkoi laulaa kun katsoin häntä silmiin. Sitä, miten hän siihen oikein tupsahti en ymmärtänyt alkuunkaan, koska aivan takuuvarmasti en käy missään kontaktisivuilla, eikä sieltä kyllä tuollaisia ikinä löydykään. Ah, voisin hypätä heti sänkyyn tuon kanssa. Kuolaan kuvaa ja mietin samalla sitä, miten unelmien mies voi olla suurin pettymys elämässä, aivan samoin kuin vähemmän viehättävä taas ihan kiva ja elämää parantava, mukava yllätys.

Houhou, Sinulle voin olla vaikka joulupukki hyrisen blondi-idiootille. Toisaalta voin aina bittiintyä vaikka hemaisevaksi naikkoseksi, riippuu vähän siitä kuka katsoo, miten katsoo ja mitä katsoo. Tämä näköjään haluaa minut ehdottomasti miehenä, joten pitäydyn tarkasti Clooney-Depp-linjalla. Mr Google, Yahoo ja muut hakukoneet vedättävät tätäkin blondia kuin pässiä narussa, joten mikään ei voisi olla enää helpompaa. Sehän nyt luuli historiallisia Troijalaisia ja jopa itse Sveniä ihailijoikseen, kunnes mato otti ja rouskutti parempiin suihin sen tiedostot ja ujuttautui pikkuhiljaa blondin uniinkin. Joten on enää ajan kysymys, milloin valtaamme sen aivot ja ohjailemme sitä käänteisesti, kuten kohta koko maailmaa rationalismi-ideologiamme mukaan...

Tässä pieni makupala virtuaalista todellisuutta, jossa ehkä jo tavallaan elämmekin? Tai kuka elää ja kuka ei? Minulla tosin on paha tapa personifioida elottomia olioita ja myös inhimillistää eläimiä ihmisten tasolla, mikä useimmiten tarkoittaa niiden arvokkuuden laskemista. Robotit eivät tunne eivätkä ajattele, mutta ihmisten ohjelmoimina ne nielevät erilaisia malleja ja muotoja, jotka viittaavat siihen, että kone ikäänkuin "osaa" ilmaista tunteitaan matkimalla jotakin ihmisen sille syöttämää ja siten robotin oppimaa kaavaa. Se saattaa vaikuttaa meistä pettävän ihmimilliseltä ja esimerkiksi tulevaisuuden robotteihin kytkettynä tämä kaava saattaisi viihdyttää ja auttaa yksinäisia ja sairaita ihmisiä, ehkä jossain määrin jopa korvata hoitohenkilökuntaa? Toisaalta, inhimillinen tekijähän siinä sitten jää aina pois ja siten myös inhimilliset virheet? Ne saattavat aiheuttaa jopa toivottujakin virhelaskelmia, kuten nyt kävi kuuluisan suhteellisuusteorian romuttamishankkeessakin:)

Suhteellisuusteoria sittenkin oikeassa?

[Tiede ja tekniikka] julkaistu 23.2. klo 03:17, päivitetty 24.2. klo 14:14

Tutkijat ovat löytäneet todennäköisen selityksen viime vuonna saadulle koetulokselle, joka näytti kumoavan Einsteinin suhteellisuusteorian. Virheellisen mittaustuloksen taustalla saattaakin olla tietokoneen kaapelin irtoaminen. 

Voi pistorasia ja USB, miten helpottunut olen ollut Matin päivästä alkaen! Tämähän kertoo siitä, että olen konservatiivinen ja hyvin pelokas persoona, joka ei tykkää ollenkaan, että vanhat ja jossain määrin jopa aikansa eläneet teoriat (ei tarkoita ko. suhteellisuusteoriaa) ja niiden herättämä turvallisuus heivattaisiin roskiin tuosta vain kun otetaan tilalle uudet ja tuntemattomat. Ja sen vuoksi vaaralliset? Toisaalta huomaisikohan kaltaiseni blondi sitä ollenkaan:)

Tuli mieleen myös se, miten suhteellisuusteorian keksimisen aikoihin isovanhempiemme itsemäärämisoikeus ja yksilön vapaus oli ihan toista luokkaa, jos sitä verrataan nykyiseen ympärivuorokautiseen valvontaan ja ihmiselämän jatkuvaan taltioimiseen elämän eri sektoreilta, johon tämä virtuaalitodellisuuskin nykyään vahvasti liittyy. Ihmisten googlehistorian varastointi ja hyväksikäyttö esimerkiksi mainostarkoituksiin, edustaa uusinta Iso-veli-valvoo ja varastaa-käytäntöä? Mr Google sinänsä edustaa minulle miehenmallia parhaimillaan: Hän on aina käsillä kun "sitä" tarvitsee, pettää silloin kun vähiten odottaa ja valehtelee uskottavasti päin naamaa:)

(Avaruuskuva Nexus. Liitetiedostot löytyvät linkkien takaa)