JO JOUTUI ARMAS AIKA

Toukokuun valoisa suvi on tohinaa ja juhlia täynnä. Valpuri, helatorstai, äitienpäivä ja helluntai heilahtivat jo historiaan. Pitkään aikaan vietin ihanan äitienpäivän. Kiitos siitä Kuopukselle ja Onnenkantajalle, Esikoiselle, Katille, Katjalle ja kullanmurulle 💛  

Toukokuun juhliin kuuluvat lisäksi kolmet syntymäpäivät, tänä keväänä yhdet valmistujaisjuhlat ja kummipojan ylioppilasjuhlat + muutamat muistamiset. Toukokuun tyttö leuhotti taas ennen aikojaan hameenhelmat korvissa heilutellen hävyttömästi helteet Eerikin silmille. Vähemmästäkin sitä vanha mies suivaantuu, joten Erkkipä otti ja läpsäytti tyttöä kylmällä kouralla persuksiin. Tyttö mökötti pari päivää vilu puserossa, mutta innostui kohta uudelleen. Pieni sadekin tekisi jo terää, mutta sitä ei ole luvassa pitkään aikaan. Siitepölyä on kiitettävästi:)

Ylä- ja alakuusta oli puhetta kirjastossa ja vaikka aihe onkin tuttu, olin vähän epävarma siitä milloin vanha kansa istutti eri kasvit niin että olisi ollut suotuisa aika kuun suhteen. "Yläkuulla istutetaan ylöspäin ja alakuulla alaspäin kasvavat"  kiteytti pomo ytimekkäästi:) Mahtava nyrkkisääntö! Sain ystävättäreltä komean raparperin alun ja sehän istahti ojan reunalle oikeaoppisesti heti yläkuulla. Kullanmuru paukutti istutuslaatikon, joka tällättiin lekaharkkojen päälle, alle kuitukangasta ja sanomalehtiä pohjalle. Ari lapioi nurmikon alta kottikärry tolkulla ruokamultaa ja muutama multasäkkikin ostettiin kaupantätiltä. Istutuslaatikkoon tulee ehkä porkkanaa ja yrttejä, hernepenkki ja ruohosipuli tulevat loojan taakse, mikä onkin ainut paikka viime vuoden kasvimaa yrityksestä, jota rikkaruohot eivät kokonaan valloittaneet:)

Uusi kuu syntyi 15.5. 2018, joka tarkoittaa sitä, että sen jälkeen puhutaan nousevasta eli yläkuusta. Täydenkuun jälkeen 29.5. 2018, jolloin kuu jälleen pienenee puhutaan vanhasta, laskevasta eli alakuusta.

 

Toukokuun kuvilla osallistun Pieni Lintu kuvahaasteeseen, jonka aiheena oli TYÖKALU.  Lisäys 23.5. Ja myös KUKKA-haasteeseen, koska edellinen haaste oli niin viimetipassa 💜

Siinäpä voi miettiä mihin näitä vanhanajan työkaluja tarvittiin. Museokampetta meillä on enemmän kuin lääkäri määrää. Loppukuusta on tiedossa tylsä toimenpide eli pultataan parit titaanit leukaan, joten kummipojan lakkiaisjuhlissa hampaita ei paljon naurata:) Mikään ei silti himmennä ihanan toukokuun touhua ja valoisuutta. Istutimme Siperian pihtaa etelärinteelle sinikuusen kaveriksi ja lisää pitäisi istuttaa nyt kun taivaallinen kuu on suotuisa:)

Kivikossa kukkii kylmänkukka vuorenkilpipenkin kupeessa, omenapuut vasta miettivät. Omenankukka on viime keväältä.

Tien varrella oleva tuomi oli kukassa 23.5. ja kullerot avaavat nuppuja. Vuohenjuuri kukkii ja kevätkesä etenee vauhdilla. Kaunista ja hyvää kesää kaikille ja onnea opiskelunsa  päättäville  ja ylioppilaille 💓

HUHTIKUU HULLU KUU

Huhtikuun vallaton poika aprillaa meitä koko kuukauden. Sen vakka on täynnä tulta, jäätä, aurinkoa, tulvia, siitepölyä, kelirikkoa, lumipyryä, vesisadetta ja kantohankia 💜 

Huhtikuu-nimi tulee ikivanhoista kevättouhuista eli huhtapuista, suurista havupuista, joita kaadettiin kevättalvella odottamaan polttamista eli kaskeamista. Näin saatiin lisää viljelysmaata ohralle, rukiille ja nauriille. Varsinaiset kaskisauhut paloivat usein kuitenkin lähempänä kotia ja ne olivat nuorempaa puustoa tai pelkkää risukkoa.

Huhtikuuta on nimitelty aikoinaan suveamis- tai suvikuuksi ja mutkattomasti myös kiimakuuksi, mikä viittasi luonnossa tapahtuvaan pariutumisviettiin ja lemmenleikkeihin. Eipä tarvitse kun vilkaista ikkunasta ulos niin ymmärtää yskän:)

Pyhäjoki on tänäkin keväänä jääkahleensa padoiksi paiskonut ja tulvavedet nostanut kuten monet muutkin Pohjanmaan joet. Tulvatilanne jatkuu edelleenkin. Etelähaara on jo rauhoittunut, mutta Pohjoishaaran pato on vielä purkautumatta. Toivottavasti viiden vuoden takainen tilanne ei toistu.

Pätkiikö muisti vai menikö tästä tie:) Pieni tulvakevennys, jonka naapurikylän tyttö tulvapihallaan kuvasi on suuren suosion saanut Mikki-myyrä! Olipa hätä iso taikka pieni, niin Jokilaakson Pelastuslaitos auttaa aina:)

Vallaton ja pahankurinen huhtikuu on loppumassa ja entivanhasia suviöitä vietetään parasta aikaa, sillä tänään on Yrjön päivä. Seuraavana tulevat Albertti ja sitten Markku. Pakkasyöt ovat pahasta ja ne ennustavat huonoa marja-, heinä tai viljavuotta. Viime yö oli kylmä, mutta nyt veti taivaan pilveen, joten tämä yö näyttää suotuisalta. 

Suviöiden alkuun liittyi myös vanha tapa eli huutoyö, jolloin pyydettiin Yrjänää sitomaan koirat kahleisiin suviöistä talviöihin, koska karjan uloslaskuaika oli käsillä. Yrjänän koirat tarkoittivat susia ja niiden karkoittamiseksi soitettiin tuohitorvia ja sytyteltiin nuotioita huutojen ja mekastuksen lisäksi. 

Kummastuttavia tapoja on ollut kautta aikojen, eikä oma aikamme tee poikkeusta. Niistä tyhmimpiin kuuluvat turhat lupaukset maailmanlopusta, jonka piti tällä kertaa tulla maanantaina 23.4.2018 pahaenteisen Nibirun myötä. Milloin lienee seuraava, en pysy enää kärryillä:)

Toivotaan että tulvat laantuvat ja kevätkesä pääsee käyntiin myös tulva-alueilla 💛

Ylläolevissa kuvissa Hourunkosken shampanjaa ja alakuvassa Raahen ulkomuseoaluetta, jota kuvailin kevättalvella. Kuvilla osallistun Pieni lintu IHME-haasteeseen.