keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

MERTA JA HIEKKAA


Rantamaisema Rahjan saaristosta. Kuva on otettu Sudenkorento saaren rannalta eli Joonan karvolta mökin siivouksen, huoltotöiden ja ankaran muurahaissodan jälkeen kotimatkalle lähdön aikaan. Vesi oli tässä melkein yhtä matalalla kuin alkukesästäkin, joten odotan kopolla kourin paljon luvattua uhkakuvaa merivesien nousemisesta:)
  
Moskun kanssa Pyhäjoen "laguuneilla" heinäkuisena lauantaiehtoona:) Atomivoimala tulee suunnilleen 10 km tästä pohjoiseen.

Eipäs-joopas neuvottelua  Kalajoen Hiekkasärkkien auringonsillasta vähän oikealle. Molemmilla taisi olla aika tiukka mutru huulessa:)


Kesken kiistelyn jouduin keskelle Sammon ryöstöä! Mitenkähän tässä vielä käy?
Tuonelan virralle päädyin että päsähti... Äitien tavoin monet tuonelat läpikäyneenä tämänkin äidin kaikkivoiva rakkaus pysäytti niin, että piti räpytellä silmiä, mitä lienee hiekkaa niihinkin mennyt?
Kovasydämisen emännän tavoin minäkin osaan leipoa kivejä leipääni, joten tämänkin teoksen vierellä tuli ihmeteltyä pitkä tovi. Lieneekö tuo Kullervon kuuluisa kirous, joka painaa välillä sydämeen:)

Lappeenrannan Hiekkalinnan  aiheena on tänä vuonna Kalevala. Näistä vaikuttavista veistoksista löytyi muun muassa Joukahaisen suohon laulanta, Väinämöisen ähertäminen pois Antero Vipusen suusta, Seppo Ilmarinen ahjoineen ja valtavan iso hauki, jonka leukaluiden soitantaa jäljitellään vieläkin:) Hiekan kalevalaiseen muotoon saattajana toimi huikea Jukka Lakela. Hän taiteili myös viime vuotisen Lappeenrannan sotaisan historia-aiheen.

Gentleman fotosti Laguunin ja Kalajoen särkät, muut puhelinsantran omia kännykkäotoksia.

52 kommenttia:

  1. Ihanat on maisemat, varsinkin auringon kultasilta, ja siinäkö ne ny kinasi..mutrusti..eikö ne ny nähny taivahan tulia, rantakukkokin on niin muikeena, ja sitten löysit kertakäyttö taidetta. Nämä Kalevala hiekkatyöt on uppeeta! Kaikki..montakohan päivää ne pysyy ehjänä, yhden sateen jälkeen ei ennää oo, niikus ne jää ja lumiveistoksetki. kuvat jää ja pitää yllä muistoja. Eläköön kaikki taide. Voi hyvin toivon ihania kesä iltoja ja päiviä. yöllä olis hyvä nukkuakki :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kaisumarjatta:) Auringonsillalta vähän oikealle kinastelimme kotoisasti pojantyttären kanssa uimareissusta, minua paleli, mutta tyttöä ei:)

      Hiekkainen kertakäyttötaide ei sulaa ihan ensi sateessa, ovat ne niin tujusti tehty ja kyllä oli Kalevalan syviin tuntoihin sukellettu niin asiantuntevasti ja tunteella, että ihan sydämestä otti. Lumiveistoksissa elää aurinko ja jää eri tavalla kuin hiekassa, mutta kieltämättä hiekkakin taipuu asiantuntijan käsissä melkoisiin muotoihin.

      Poista
  2. Ihania kuvia ja vaikuttavia muistoja, kiitos Mustis!
    Tuo rantakukko näyttää minusta aika säyseältä vai näytteleeköhän se?
    Nuo hiekkaveistokset ovat tosi upeita, kuvat kertovat paljon enemmän kuin tuhat sanaa;))

    Suloista kesän jatkoa, Mustis.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin hoksattu Aili, Rantakukko vain näyttelee hyväntuulista:) Kuvat kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa, mutta olen tykästynyt niin sanoihin, jonka takia tarina sitten jääkin väsymyksen etc jalkoihin kuin kuvatkin. Aika usein käy nykyään niin, muutaman kerran olen melkein valmiin ja paljonkin hiotun juttuni kadottanut myös taivaantuuliin väärällä napin painalluksella, julkaise sijaan olenkin painanut poista ja koska kyseessä on luonnos, se myös poistuu..

      Poista
  3. Hienot rannat ja laguunit, eikä rantakukossakaan mitään vikaa :-D

    Hiekkaveistokset ovat niin upeita, ettei millään tajua, että ne on tehty hiekasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesi tekee rannalla omia kauniita taideteoksiaan, joita on ilo katsella ja kuunnella. Meren kohina, lokkien kirkuminen ja rantakaislojen kahina. Sieli lepää ja mieli rauhoittuu. Hiekkaveistokset olivat jälleen kerran vertaansa vailla. Onneksi tuli käytyä ja kuvattua, aihe oli mahtavasti supisuomalainen ja toteutus tosi taidokasta.

      Poista
  4. Merta ja hiekkaa. Hiekkaista vaikuttavaa taidetta ja hiekkaa täälläkin silmissä.
    Rantakukko lienee kesytetty laji, niin on muikea ilme kasvoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämän kokemus tuo merivettä ja hiekkaa kummasti aina silmiin. Joskus pistää ihan vihaksi että herkistyy niin helposti joka asiasta, kun nuorena meni topakasti pala kurkussa eteenpäin. Kiitos Kuvittelija, Rantakukko muikelee ja mullistelee aina tilanteen mukaan:)

      Poista
  5. Loistokkaita kuvia , niin hiekasta kuin muustakin ;) Jotain sideainetta hiekassa käytetään pitämään nuo muodot sateellakin. Taidokasta työtä kuvaajilla, edes merenpinta ei laske oikeaan eikä vasempaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellurei Anjuusa, olet oikeassa, puuliimavesiseoksella viimeistelevät nämä veistokset, sitä ilmanhan ne turmeltuisivat heti. Kiitoksia, pitää aina vähän tällätä, että horisontti pysyy kohdallaan:) Joskus se tietysti heilahtaa, mutta hylkään armotta sellaiset kuvat. Tiedän että voi oikaistakin, koska Picasassa olen sitä kokeillut, mutta en saa kuvaa tallennettua oikaistuna ja jotenkin se mielestäni vääristää kuvan tunnelman ja mittasuhteet?

      Kaikista hauskin oli viime kesän pyöreä horisontti, joka tuli vahingossa, johon veneen liike ja kännykän ilmeisen hidas valotusaika tai objetin sulkuaika tai joku muu syy vaikutti, ehkä myös matalalta otettu kuva toi päinvastaisen tynnyrivääristymän, joka loppujen lopuksi olikin ihan hieno, kuva oli Merivaroitus postauksessa.

      Poista
  6. Voi mitkä veistokset ja mikä taito. Noiden edessä hiljenee karumpikin luonne.
    Kukot ovat aika kesuja, tämä ainakin niin näyttäisi. Talveuta hyvin, niin on ensikesänäkin laguunikaverina ;-DDDD. Hieno postaus :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoja olivat nämä kaikki, mutta kyllä tuo Lemminkäisen äiti poikineen jotenkin riipaisi syvältä.. Jotakin häikkää oli taas siinä, etten päässyt postaukseesi Aina, yritän uudelleen, sillä kukkoihmisenä tiedät yhtä ja toista tarpeellista, mutta otan nyt alkuhätiin tästä neuvosta vaarin. Talveuttaminen... mikä ihana termi:)

      Poista
  7. Ihana postaus selityksineen ja hienoja kuvia! Hiekkaveistokset hämmästyttävät taidokkuudellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Millin, vaikka tiesinkin mitä odottaa. niin pysäyttäviä olivat. Jos olisi ollut aivan hiljainen paikka ilman ihmishälinää, niin ehkä veistoksien vaikutus olisi ollut vielä korostuneempi. Kun katsoin kuvia jälkeenpäin ja vähän rajasin, niin tunnelma tuli ihan eri tavalla esille.

      Poista
  8. Ihania nuo hiekkaveistokset! Hyvin leppoisan oloinen rantakukko :)
    Kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rantakukko sattui sopivasti leppostelemaan, joten otin ja täräytin siitä kuvan:) Hiekkaveistoksista löytyy viime vuoden malliakin ja sitä edeltäviäkin viime kesältä, olen vähän höyrähtänyt näihin:) Lumiveistokset ehtivät aina sulaa ennenkuin ehdin niitä kuvailla. Kiitoksia Sirpa.

      Poista
  9. Upeita kuvia!! Auringonsilta-kuva on mun suosikki, sielu nauttii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Roz, siinä on Kalajoen Hiekkasärkkien tunnelmaa parhaimmillaan.. ihan turhaa mennä merta edemmäksi kalaan, kun kotimaastakin löytyy kesällä näin ihania rantoja. Yyterin hiekka on ehkä vielä hienojakoisempaa kuin Kalajoella tai Lappeenrannassa?

      Poista
  10. Rantakukko on todellisuudessa hyvin säyseä;)

    Ihana aurongonsilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rantakukko on tässä aika säyseänä Leena, vaikka ärripurriluonteeni koettelee varmasti välillä kovasti hermoja.

      Tässä on Juhannusauringonsilta, eli ihan kuin elokuvissa tai kirjoissa. Nyt on ollut kolme tai oikeastaan neljä uskomattoman kaunista juhannusta peräjälkeen, tai sitten olen sattunut olemaan auringon ja kauniin ilman kanssa samassa paikassa juuri Juhannuksena

      Poista
  11. Upeita kuvia, kuvaajalle kehut.
    Jotain tuttua tuossa rantakukossa vai olikos sittenkin hiekkahahmoissa (näin hiekkataidetta korkeasaaressa)..... hmmm.. :) Kovaa sideainesta kukkoon vai hiekkaan, niin johan pitää ja pysyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Orvokki, otan osan kehuista ja saattaa olla, että kukossa on ehkä jotakin tuttua:) Taidokasta hiekkataidetta löytyy muualtakin, ehkä jopa pitemmällä kokemuksella, mutta itse olen kokenut vain tämän Lappeenrannan. Kovaa sideainesta joo, pistetään kukko kuriin ja ihaillaan taidetta:)

      Poista
  12. Voi herranen aika sentään!!
    Hiekasta tuommoosta taidetta ♥♥..
    ..ja taidetta koko meri ja hiekkastoorisi..
    Nautittava juttu!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalevala taipuu aika moneen muotoon; runosta hiekkaan ja kuvista veistoksiin ja vaikuttaa niidenkin elämään, jotka eivät ole runon runoa lukeneet tai koko opusta ikinä nähneetkään, koska se on mukana niin monessa, taiteessa, sanonnoissa ja kansallisessa identiteetissämme. Kiitos Ullis:)

      Poista
  13. Mikä on astellessa rantakukon rinnalla hiekkaisella kauniilla rannalla.
    Onneksi nämä upeat taide työt jäävät näkyville valokuviin, niiden haihtuessa ajan tuulien mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukko saa keikaroida missä ja miten haluaa, pääasia että joskus pääseee koiruuden kanssa kävelemään rantaviivaa:) Hiekkaveistoksia kuvailtiin aika paljon silloinkin kun olin siellä, joskus piti odotella ettei kuvaan laitaan tule odottamattomia vieraita. Myös härvelit ja muut vehkeet pilaavat kuvan tunnelman, joten piti tällätä kuvauskanttia ja sen takia eliminoin nuo Lemminkäisen hienot varpaatkin kuvasta, vaikka vähän harmittikin.

      Poista
  14. Onpa hienot hiekkaveistokset.
    Meren äärellä on kaunista, maisemat parhaimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merenranta on rakas paikka, kauniilla ilmalla merikin hymyilee, mutta syystuulilla löytyvät ne julmemmat ja ankarat kasvot, silti niissäkin on oma viehätyksensä ja myrskykin on kaunista, kun sitä rannalta katsoo ja etenkin jos ei tarvitse odottaa myrskyn alta palaajaa... Myös jäätikkössä ja talvessa on puolensa.

      Poista
  15. Uskomattomia nuo hiekkaveistokset, äkkiä katsoen kuin puusta veistettyjä. Muista kukkoasi hellästi kieuttaa..;)

    Kalajoen hiekoilla ei ole tullut käytyä sen jälkeen, kun oma rantakukko lennähti horisontin taa, pitkn auringonsiltaa.
    Ehkä pitäisi taas kääntää autonnokka sinne etelämmän suuntaan, mutta kun ei yksin taho tulla lähettyä. Niin ja se voimalakin vielä....linnuntietä 30 km. voi voiii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Selma, kyllä ne melko vaikuttavia olivatkin, voi olla että oma valotus on ehkä vähän sinne päin, mutta hyvin puumaisilta ne tosiaan näyttävät nyt kun niin sanoit.

      Tervetuloa hiekoille takaisin, eihän sitä tiedä mitä kukkoilijoita vielä bongaat;) Toisaalta hyvin tuttu tunne on tuokin, että yksin on vaikea lähteä, se ei oikein innosta. Pitää vain joskus repäistä..

      Niin voimala on mitä ilmeisemmin nyt jykevästi tulossa, hyvästi perämeren monimuotoisuus. Toisaalta, jos ajattelee lyhytnäköisesti, se tuntuu hyvältä jutulta, koska energiaa ja sähköä tarvitaan, mutta jos ajattelee sukupolvien päähän, niin olemme tekniikassa ja kuluttavassa raha/energia-maailmassamme lähteneet väärille teille jo kauan sitten...

      Poista
  16. jestas kuinka upeaa täällä taas, tuttuine kukkoineen ja ihanine merenrantoineen. merta ja hiekkaa mä aina vain kaipaan! tai jos vaikka päijänteelle pääsis...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai Sinäkin tunnet sen, taitaa olla aika kuuluisa kukko:)

      Poista
  17. Onpa upea tämä sinun blogikokonaisuutesi, pitkään aikaan en ole käynyt (kenenkään blogeja) lukemassa. Mutta kehotit liittymään lukijaksi -mielestäni kyllä jo olen - vaan nyt en mistään löydä lukijalistaa!
    (Käytkö muuten edelleen kuntosalilla?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Darling!!! Kiva kun tulet ja olet, olenkin kaivannut Sinua. Lukijalistaa minulla ei ole näkyvissä, on vain nuo "käypäläiset" ja hortoilen missä sattuu, kuka tai mikä milloinkin aiheen tai muun vuoksi kiinnostaa ja skaala on tosi laaja. Lukijaa ja kävijää kuormittavaa juttua on jo tuossa sivupaneelissa ja yläpalkissakin:) Jaksamiset on nollassa, joten vierailut ovat olleet minimissä myös itselläni, kuten täällä oleminenkin, mutta elpymistä on näkyvissä:)

      Kuntosalikin on nykyään nolla, teen joskus vähäisiä läskitreenejä lainalaitteella ja vipotan pitkin seurakuntaa koiran kanssa tai ilman, pieni vaijeri on, kyykyt ja kevyet käsipainot apuna. Rapamahaani elvytän joka aamu:)

      Poista
  18. Kauniita luontokuvia olet ottanut... on muuten mahtavia hiekkaveistoksia, taitavat kädet ovat olleet asialla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ja samaa mieltä näistä hiekkajutuista, kyllä hiekkakin taiteeksi taipuu kun osaavat kädet ja taito on asialla. Viime vuoden työt olivat myös hienoja, kolmena vuonna olen Hiekkalinnan taidetta ihaillut paikan päällä.

      Poista
  19. Hiekkakaakuista se alkaa. On hyvä viädä tai laskea piäniä rantaan leipomaan hiakkakaakkuja, jotta oppivat veistämään hiekkaa ja piirtämään kuvia santaan. Sitten voi ruveta vaikka rantakukoksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiekkakakkujen läträäjistä me tytöt kasvamme pikkuhiljaa linnanneidoiksi vaikka vain hiekkaiseen linnaan, mutta pojat jäävät useimmiten vain tuolle broileriasteelle... saattaa olla, että joistakuista kasvaa kuitenkin kunnon Peikkoja, joiden takataskusta löytyvät taikasanat sekä kettujen naurattamiseen että karhumetsän kummastuttaviin tarinoihinkin:)

      Poista
    2. On kyllä tyttöpeikkojakin...

      Poista
    3. Se on totta ja minulla on siitä pieni tarinakin, jos Sinulla on hetki aikaa?? ja vaikka ei olisikaan, niin kerron sen siitä huolimatta: Olipa kerran pieni eksynyt prinsessanpoikanen, joka ajan kuluessa muuttui kummastuttavan peikkomaiseksi, ennen kuin tajusi, ettei hän ole ikinä muuta ollutkaan:)

      Poista
  20. parempi myöhään vai miten vastasin viimevuoden marraskuussa antamaasi juttuun, en ollut havainnut kommiasi aiemnmin, vanha aikun musakansio on nyt ainut alkuperäinen, jotain sentään;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin Aikku, vaikka enemmänkin siellä oli ehkä linkityksiä niin omallesi kuin niiden muidenkin sivuille, jotka olivat joskus erehtyneet haasteella tai tunnustuksella tätä sekamelskablogia noteeraamaan. Siinä kerroin, mitä mieltä asiasta olen.

      Poista
  21. Meri on kunnioitettava elementti. Tyyni sää ja leppoisat rantahietikot saattavat antaa lempeän kuvan merestä. Mutta, kun tuulee ja myrsky vonkuu korvissa on merenkävijän oltava valppaana... Myrskyävä meri on kaunis ja sen voima herättää sitä kunnioitusta.
    Meri muotoilee hiekkasärkkiä jatkuvasti. Siinä ei ihminen taida pärjätä, mutta Lappeenrannan hiekkaveistokset paranevat vuosi vuodelta! Tekijät lienevät nykyään monesta maailman kolkasta? Ensi kesänä on oltava valpas ja mentävä tarkkailemaan veistosten luomista paikan päälle.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, merellä on oma elementtinsä ja kukolla omansa:) Olen kyllä samaa mieltä näistä hiekkaveistoksista... minusta ne ovat ylittäneet jo itsensä ja jos Lakela tästä vielä parantaa, niin minulta loppuvat kyllä mainesanat:) Niin, sehän olisikin mielenkiintoista, jotenkin tuntuu, että niihin on pakko käyttää sabluunoita, mutta pitäähän sekin taiteilla ja suunnitella.. miten niin maailman joka kolkasta, lapsia ja joitakin ryhmiä on ollut apuna.

      Poista
  22. Vastaukset
    1. Kiitoksia Kaisa, tarinoistani löytyvät myös omat onnea elämääni tuoneet ja tuovat lapsenlapset.. Eräänlaisen "kokoelman" äitienpäiväksi heistä kerran tein, mutta lupaa kaikkien kuviin ja julkistamiseen ei kuitenkaan ollut, joten se jäi tuonne luonnoksiin. Pääasia, että tuli tehtyä:)

      Poista
  23. Kuvissasi niin kesäinen ihana fiilinki. Suorastaan houkutteli auringonsillalle.
    Hiekkataiteilut on käsittämättömän upeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustis heinäkuuta 24, 2013

      Kiitoksia Aimarii, kiva kuulla:) Auringonsillat ovat aika tuttuja, mutta tänä iltana voisi olla vaikka kuunsilta.. tosin nyt olen aika kaukana perämeren maisemista, joskus on tullut uituakin siellä kuun sillalla. Hiekkateokset olivat vaikuttavia ja kauniita, tässä oli niistä vain osa...

      Poista
  24. Hienoja kuvia. En olisi eka uskonut, että ovat hiekkaveistoksia, kyllä on tällä taiteilijalla taito hyppysissään. Ihana auringonsilta hiekkasärkillä. Tekee mieli lähtä biitsille tämän jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Niina, täällä päin nyt kyllä satelee, mutta ehkä huomenna jo paistaa:) Kyllä Lakela osaa, ihastelin jo viime kesänä hänen kättensä jälkiä, aiemmista töistä en ole ihan varma, kuka ne on työstänyt. Apureita on ollut mukana ideoimassa ja auttamassa, mutta suunnittelu, mallinnus ja loppusilaus on Lakelan osaavaa työtä. Hiekka, lumi ja jää luontuvat uskomattoman kauniisti juuri kausitaiteeksi.

      Poista
  25. Se existe um lugar onde uma imagem fala por 1000 palavras, esse lugar é aqui. Isso sem contar os textos que falam por 1000 imagens. Parabéns, seu blog é ótimo. Abraço.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset Sinulle V.B.Mello:) Se oli tosi kauniisti sanottu ja yritän parhaani, että olisin sanojesi mittainen, mutta se lienee täysin mahdotonta. Sanasi tulivat hyvin oikeaan aikaan, sillä väsymys painaa jo lujasti käpälään:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN tähän, kiitos:)