perjantai 11. lokakuuta 2013

KORTTIMANDALA

Ihmisen elämä on pelkkää korttipeliä kehdosta hautaan. Ennen syntymääsi kiikut jo varsin painokkaasti, vaikkakin vähän anonyymisti äitiyskortissa, jonka jälkeen elämöit hyvinkin läsnäolevasti neuvola- kouluterveydenhuolto- ja hammashoitokorteissa. Jo varhain lapsuutesi täyttävät kaikensortin peli-, keräily-, yhdistys- tai eri säätiöiden harrastekortit, joita seuraavat automaattisesti kirjasto-, opiskelu- ja henkilökortit ja aikanaan myös työmarkkinajärjestöjen tai/ja puoluepolitiikan jäsenkortit. Kutsukortit hallitsevat elämääsi siinä kuin kiitos- ja bonuskortitkin:)

Hyllytysuhan alainen Kela-kortti on kuulunut kansalaisen vakiovarusteisiin 50 vuoden ajan, mutta sähkoinen aikakausi on mitätöimässä sen merkitystä. Reikäkortin historia ulottuu aina 1800-luvun loppupuolelle, jolloin sitä käytettiin kudontalaitteessa, sähköpianossa, posetiivissa ja pikkuruisissa soittorasioissa sekä väestörekisteritoiminnassa, josta se muuntui pikkuhiljaa työväestön aikakortiksi, jolla leimattiin lahjomatta myöhästely ja työvuoron pituus. 

Ajokortti on nykyään melkein yhtä pakollinen kuin Visakin ja pelihimon iskiessä voit ängetä itsesi peliluolaan tai viettää mukavaa ginirommi- tai tarot-iltaa vaikka tuttavilla. Käyntikortilla vakuutat liike- ja suhdetoimintaasi, kun taas Valentinen päivänä innostut hullun tavoin sydänystävistä. Lahjakortit kuuluvat asiaan niin äitien- kuin isäinpäivänäkin jos se on vielä mahdollista ja tarvittaessa merkkipäivinä muillekin varteenotettaville uhreille. Jouluna heittäydyt riehakoimaan kortteja jopa Rapakon taakse tai Australiaan saakka ja jos joulukiireessä unohdat jonkun elintärkeän ystävän, niin voit paikata tilanteen Uuden Vuoden kortilla aina juhannukseen asti:) Pääsiäisenä munarikkaat tervehdykset lentävät kuin iloiset pikkutrullit halukkaisiin postiloojiin. Muistikortti on nykyaparaattien sielu, kun taas muistipeli alkaa olla jo paljon tärkeämpi mummulle kuin lapsenlapselle. Sota-aikana kaikki oli kortilla ja viinakortilla alkoholia sai vain määrän perästä (miksei tämä ole enää nykyään käytössä?) ja viimeinen kortti elämässäsi on Muistokortti, joka lohduttaa jäljelle jääneitä enemmän kuin Sinua:) Eli elämäsi alussa ja lopussa olet kovastikin kortilla, mutta jostakin syystä et isommasti noteeraa koko juttua:)

Korttipohjien helmenä oli esikoisen ja alemmassa lapsenlapsen onnittelukortti, jonka päälle kasasin osan elämäni kortteja, tosin eihän yhteen mandalointiin kovinkaan paljon mahdu, mutta joitakin ylläolevan luettelon kortteja sieltä saattaa hyvinkin löytyä:)

44 kommenttia:

  1. Jes, jotain tällaista vain sinulta voi odottaa. Kortin historia ja herätys kortin ja ihmisen väliseen yhteen liimautumiseen, vaikka me ei sitä edes huomata. Tämä on hieno näkökulma korttimandalaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilahduttavaa, kiva kuulla, kiitoksia Sinulle Aina:) Korttipeliä pelaamme halusimmepa tai ei ja monen muun asian ohella tämäkin on niin itsestäänselvä ja arkipäiväinen ettei sitä tule edes ajatelleeksi.

      Poista
  2. Hienoa, kyllä on taitavaa ja hyvä idea.
    Elämänlanka melkein, ihana ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän Seija:) Korttejahan on aivan joka lähtöön, joten listasin vain isommat kokonaisuudet, joiden kuvittelin kattavan ehkä jopa 90 % käyttämistämme korteista, joten esimerkiksi joku hissikortti menisi harrastuksen piikkiin etc. Kortittelu on elämänmittainen juttu.

      Poista
  3. Vallattoman hieno ideointia, siinähän ne on , elämän korttipakat! Kovasti tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämän korttipakkoja selaamme päivittäin ja tuli mieleeni että bonuskortit ovat tänä päivänä kärsineet inflaatiota, oikeastaan on yksi lysti onko niitä enää vai ei, sillä hyöty on hyvin minimaalinen, enkä ole itsekään älynnyt esimerkiksi puhelinlaskuja bonustaa ollenkaan. Kiitoksia Kiiris:)

      Poista
  4. Hyvä, hyvä, nappisuoritus 10+ ja papukaijamerkki (ei ollu nyt korttia:D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 10 bointsia plussalla ja papakaijamerkki (mieluusti rosella tai sateenkaari) on parempi kuin joku huonompi, tämä kiittää:)

      Poista
  5. asian ytimeen, elämän korttipakoista tuli iloisia monivivahteisia viestejä..iloiset värit ja hauska sommittelu , idea oivallinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katris. Minulla oli tuuria, kun ullakolla käydessä kolusin ja löysin vahingossa multatäytteestä viidakkopoika Mowglin purkkakääreen, joka sisälsi keräilykortin, niitäkin oli mutta jostakin syystä vähän kurillani laitoin paperin ja odotin että joku huomaa ja sanoo ettei se olekaan kortti:)

      Poista
  6. Tärkeitä ja niitä vähemmän tärkeitä kortteja riittää!
    Kiitos postauksesta, Mustis; hyvää viikonloppua sinulle;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Aili, viikonloppukin hurahti osaksi talkoohommissa ja sunnuntai-iltana kävin vielä Villissä Lännessä omenavarkaissa:) Oli kaunis ilta ja olin onnellinen.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos Anna, monesti vähempi on enempi:)

      Poista
  8. Hienosti kirjoititkin!
    Ja kyllä hyvin korttipainotteista tää elämä taitaa kyllä nykyään ollakin.
    Tosi nätit mandalat, tykkään paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina joskus kysytään korttia, jota ei sitä tietystikään ole kukkarossa, pitzeriossa on oma korttinsa ja eri liikkeissä, joista saa joka 10. kerran jälkeen hyödykkeen kun muistaa pitää ko. kortin matkassa. Kiitoksia Harakka.

      Poista
  9. Tässä taitaa olla kysymys ihan elämän valttikorteista! Hieno oivallus ja kirjoitus! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä sen keksit Sini, niinhän se taitaa olla:) Moni näistä korteista on omassa elämässäni ollut oikea valttikortti, joka pelissä pitää säilyttää mahdollisimman pitkään ja vaikka olisi kuinka huono käsi, pitää pelata niin hyvin kun pystyy...

      Poista
  10. Mennyttä aikaa ja nykyaikaa hauskassa tekstissä ja vielä mandaloissa. Iloiset kokonaisuudet.
    Käypäs myös linkittämässä mandalasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Uuna, mielestäni kyllä linkitin kun sain tehtyä ja Mustis siellä jonon jatkona komeasti näkyikin, mutta jostain syystä sitä ei enää ollutkaan kun tarkistin ja mietin, että olisinko kirjautunut ulos ja sitten muka linkittänyt? Vähän kumma juttu, mutta nyt sen pitäisi siellä olla:) Monestihan olen kyllä linkityksen unohtanutkin, mutta nyt ei niin ollut.

      Poista
  11. Ilman kortteja emme enää pärjää. Ja näitä kortteja tulee vinguteltua päivittäin tavalla jos toisella.
    Kivat mandalat, erilaiset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arleena, kortteiluaika alkaa tuon isänpäivärulianssin jälkeen toden teolla, tosin rakennemuutos ja irtisanomiset saattavat ehkä vähän hillitä tulevaa jouluvingutusta. Kaupantiskillä tulee mietittyä usein halvempia valintoja ja valittua ei-suomalaista tuotetta, mikä iskee ja on jo iskenyt, kipeästi omaan nilkkaamme.

      Poista
  12. Kortti poikineen ja yleensä niistä aina joku muisto herahtaa mieleen.
    Paljon kortteja oletkin mielesi sopukoista poiminut.
    Oma mielenikin näistä monesta kortista aukeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Rip, olemme sen ajan lapsia, että näistä saattaa jotakin tuttua löytyä itse kellekin, osaksihan nämä kortit sijoittuvat 1960-lukuun. 1964 tai 1965 vuoden pyhäkoulumuistokortin lauseen halusin ehdottomasti näkyviin hienon tekstin vuoksi, toinen kortti ei ollut niin osuva:)

      Poista
  13. Hieno tapetointi, kerta kaikkiaan. Tässä tulee väkisinkin mieleen Tapio Rautalapion "Korttipakka".

    Kun näen Kelakortin, ajattelen viimeistä palkanmaksajaa.
    Kun näen Ajokortin, ajattelen Relluparkaani.
    Kun näen Kirjastokortin, ajattelen lukemattomia kirjojani.

    Hyvä Mustis, tämä tarina on tosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapio Rautalapion korttipakka oli vähän konservatiivisempi, tosin tulkinta saattoi paheksuttaa joitakuita tiukkapipoja, eikös siellä Musta Maijakin edustanut jopa Neitsyt Mariaa, joka tuntui aluksi vähän roisilta:)

      Oma versiosi elämän valttikorteista oli varsin hauska ja pätevä. Suuret kiitokseni Pedro.

      Poista
  14. Sitä ei todellakaan tule huomanneeksi, kunka korttinen elämämme on. Oivallinen kirjoitus ja hienot mandalat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Miiwi:) Kortillista on aika nyt jos se oli jo sota-aikanakin, kun kuponkeja leikkailtiin ja säännöstelyä sanan varsinaisessa merkityksessä harrastettiin. Aika näyttää olemme menossa samaan meininkiin pikkuhiljaa takasin.

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Kiitos Petriina. Idea tuli päähän heti kun näin aiheen, mutta toteutus ja laiskuus hidastaa toimintaa:)

      Poista
  16. Huh, enpä ole ikinä tullut ajatelleeksi näin laajaa ja elämän pituista korttirumbaa, mutta sitähän se todella on, noilla sitten pelataan kuka mitenkin, toivoen että jokerikorttikin osuisi kohdalle.
    Mandalaan vallan mainiota ideointia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen varmasti ennenkin sanonut että aiheet paisuvat tarinatiinussani kuin pullataikina. Jos en rajoittaisi yhtään kirjoittaisin varmasti ummet ja lammet ja kuka sitä kestää, tämäkin korttijuttu paisui ihan älyttömäksi. Niin, sitä emme voi valita mihin jakoon istumme ja sillä kädellä on pelattava jonka saamme, Jokeria toivoisi välillä kipeästi:) Kiitoksia Sirokko.

      Poista
  17. Mainio kokonaisuus teksteineen ja mandaloineen on postauksesi.
    Eihän Me ilman kortteja pärjätä, pitää olla näkyvää läpykkää.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus. Luultavasti mandaloinnit on tarkoitettu pelkästään kuviksi, mutta minulla nyt vähän lipsahti, yritän muistaa jatkossa pysyä aiheessa:) Suomen talous tarvitsee nyt rohkeita kortin käyttäjiä, mutta tehty lama ja irtisanomiset huonontavat tätä läpyskä-tilannetta, joten lumipalloefekti on valmis emmekä voi ehkä enää mitään, mutta toisaalta hankalat tilanteet taas synnyttävät aina uutta.

      Poista
  18. Mahtava korttioivallus!
    Mulla tulee mieleen ja se on niin arkipäivää kaupanalan työssä, maksukorttirumba!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti kaupan alalla maksukorttirumba on kiihkeää ja tuttua juttua ja mitä lähemmäksi joulua ehdimme sitä kiivaampaa se on, sillä kyllä ihmiset aina satsaavat jouluun. olipa työtilanne tai aika mikä hyvänsä. Kiitokset Pike:)

      Poista
  19. Tämmöinen on ihmisen sukkulointi korttiviidakossa. Mahetsu sentään, miten hienosti selvittelit tätä korttien maailmaa. Minä olen pysytellyt melko pienellä korttivarustuksella, enempää en ole kaivannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niiin, kyllä kai vähemmällakin tulisi toimeen, minua vain kortitti niin paljon että meni vähän overiksi.. Kiitoksia Aimarii, korttipeliähän tuo elo on ollut ja niin ahne olen, että olisin toivonut joskus, nykyään yhä useammin vähän parempaa kättä:)

      Poista
  20. Mustis, heräsin tänä aamuna huolestuneena. Mutta kun luin tämän kirjoituksesi, se helpotti.
    Kuvaat nykyelämää (ja vähän mennyttäki; elämästähän tässä on kyse) mainiosti.
    Kuvatkin mielenkiintoisia. Jo kun tulee tälle sivustollesi, hätkähtää: Näin moninaistako elämä voi ollakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että huolesi jäivät taka-alalle Liisu.. Ja erittäin mukavaa jos syyllinen löytyi tästä:) Elämä on aika kirjavaa, elonmattoon mahtuu monenlaista raitaa, vauhtia ja riemua siinä kuin surua ja yksinäisyyttäkin, valoa ja varjoja, synkkää pimeyttäkin, mutta siellähän ne lyhdyt loistavat aina kauniimmin. Kiitoksia kannanotosta Liisu.

      Poista
  21. Enpä ollut ajatellut, mutta totta puhut, olemme aika monesta kortista riippuvaisia ja monista on muuten iloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Tuulento, kortit kertoo kohtalomme:) Kaikki kortit eivät tosiaankaan ole pakollisia mutta kuten osuvasti sanoit niin monista on myös iloa:) Joten kortteilemisiin, ihan kohtahan on joulukorttien väkertämisen aika ,joka jostakin syystä jää itselläni aina viime tippaan.

      Poista
  22. Aikamoinen korttihai pitää nykyaikana olla, jos ja kun hallitsee kaikkien korttien pelisäännöt... Kortit tuovat liikkumavaraa monella tavalla, mutta toisaalla kertovat käyttäytymisestämme rekisterin pitäjille, jotka hyödyntävät sitten tietojaan "päämme" tai taloutemme keikauttamiseksi haluamaansa suuntaan!

    Kyllä perinteiset Joulu-, Uudenvuoden- ja Pääsiäskortit ovat mukava saada! Myös Ystävänpäivän ja merkkipäivien kortit lukeutuvat samaan joukkoon;)

    Hyvä herätys kaikenkaikkiaan on tämä postauksesi, kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän kannanottoon ei ole juuri lisäämistä:) Korttitalo tästä ilosta vielä puuttui, mutta niiden aika on vähän myöhemmin, sillä kortteiluja en osaa tähän jättää. Pelkistetty joulukortin historia löytyy jostakin bloggerikauteni alkutaipaleelta.

      Myös sähköiset kortit, kuten posetiivari- etc jäivät tästä kortteilusta kokonaan pois! Nekin voivat ilahduttaa saajaansa, tosin joskus käy niin, että ne vain lukee ja kuittaa, eikä hoksaa edes kiittää lähettäjää, itselleni käy useinkin niin, jopa silloinkin kun saan paperisen version. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö ilahtuisi muistamisesta, mutta joko huolien, hajamielisyyden tai kohteliaisuuden puutteen vuoksi ei vain ymmärrä vastata:)

      Poista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN t ä h ä n kiitos:)