HUIJAUSTA

SUURIN ja AIDOIN huijaus alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan, mutta siinä välillä ehdimme kokea muutamia vähän pienempiä huijauksia:)

Niistä PARHAIMPIIN kuuluivat lapsuuteni tarinat Odysseuksesta ja hänen ovelista tempauksistaan, joista Troijan puuhevonen tai häijyn kykloopin huijaaminen My name is Nobody ja sen eri varitaatiot ovat saaneet jopa kyllästyttäviä muotoja, vaikka itse huijaus ja tarina säilyvätkin aina uutena. 

Vähän myöhempään ajankohtaan sijoittuu todella katastrofaalinen epäily siitä, ettei kuuluisaa "That's one small step for man, one giant leap for mankind" a-artikkelia ehkä sanottukaan jazz-kuningas-kaiman astuessa joko maahan tai ehkä jopa kuuhun:) Tämä on huijauksista TYHMIN.

NÄYTTÄVIMMÄT huijaukset ovat ufojen tehtailemat kuviot viljapelloissa. Niiden vuoksi ammattihuijarit uurastavat yökaudet pitääkseen ihmiskunnan uskoa yllä. Tämä onkin tärkeä tehtävä, sillä toisaalta ufot voivat olla suuri uhka, mutta toisaalta ehkä myös ihmiskunnan suurin toivo:) Peltokuvioita on ollut jo 1600-luvulta lähtien, joten mikään uusi muoti-ilmiö ei tämäkään ole. Tosin syntymekanismi oli silloin ihan erilainen eli ne syntyivät jättiläisten tai itse Pirun toimesta, osa niistä saattoi syntyä myös keijukaisten tanssista tai luonnonvoimien myötä. Nykyään kuviot ovat kehittyneet yhä kauniimmiksi ja monimutkaisemmiksi ja niissä on uskomatonta geometriaa - ehkä jopa dekoodauksia, joten EU-maisemointituki on ihan paikallaan satokorvauksien lisäksi:)

Huijauksista HAUSKIN ja HARMITTOMIN on aina elokuva ja niistä yksi on ylitse muiden eli Puhallus (The Sting) jonka konstailematon meininki niin on letkeää ja sujuvaa, että se onnistuu huijaamaan myös katsojaa? Tarinan hurmaavat päähenkilöt korjaavat mukavasti vähän kapeaksi jäävää henkilöperspektiiviä, johon elokuvassa ei ehkä juonellisuuden vuoksi kannattanut edes keskittyä.

KIRKOLLISIIN huijauksiin kuuluva katolisen kirkon anekauppa, ei suinkaan ole ainoa laatuaan, sillä todistettavasti myös Torinon käärinliina on taidokas huijaus samoiin kuin monet muutkin pyhäinjäännösjutut aina Graalin maljasta erilaisiin vertaitkeviin patsaisiin ja ihmetekoihin saakka. 

KAUNEIN ja itselleni RAKKAIN huijaus on Cottingleyn-keijukaisjuttu:) Sen keksivät 15-vuotias Elsie Wright ja hänen 10-vuotias serkkunsa Frances Griffiths, joilla välähti päähän valokuvata satukirjasta Prinsess Mary's Gift Book kopioimiaan keijukaisia puutarhassa vuosina 1916 - 1920. Keijut hämäsivät todella hyvin, sillä lankaan menivät tutkijoiden (Harold Snelling) lisäksi myös itse kirjailija Arthur Conan Doyle monien muiden aikalaisten ohella. Näin alunperin leikkimielinen kujeilu karkasi täysin pienten huijareiden käsistä:)

Vuonna 1977 tämä vanha keijukaisjuttu osui A. Sheppersonin kirjakuvien vuoksi toimittaja Fred Gettingsin teräviin silmiin, jolloin se vedettiin uudelleen maailman tietoisuuteen. Tempun aitoutta tutkittiin kovasti ja ihmeteltiin miten se aikoinaan oli mennyt edes läpi! Pitää kuitenkin muistaa ajankohta ja se, että kameran käyttö oli tuolloin harvinaista eikä kenelläkään tullut edes mieleen että pikkutytöt osaisivat niin näppärästi valottaa ja kehittää huijauskelpoisia kuvia. Vuonna 1978 nuorena äitinä törmäsin tähän juttuun ja ihastuin tarinaan. Tyttöjen hauska huiputus kesti noin 60 vuotta:) Vuonna 1981 he viimeinkin tunnustivat kepposensa The Unexplained-lehden haastattelussa.

Vanha lehtikuva (Octavia)

MIELENKIINTOISIN ja NAISILLE ehdottomasti TÄRKEIN huijaus liittyy painovoimaan ja sen kumoamiseen. Keinoja on hyvinkin monenlaisia, joista viattomin lienee selällään makaaminen, joka tosin herraseurassa voi aiheuttaa lieviä väärinkäsityksiä vaikka ideana on pelkkä koheesio. Lisäksi voit rukoilla, että maan vetovoima kumoutuisi ihmeellisesti juuri Sinun kohdallasi. Kokeile! Harmittavaa on myös turha tieto siitä, että kun lähestymme valonnopeutta, niin ajankulku hidastuu ja koska valovuosimatkoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut vielä saatavilla, niin on tyydyttävä omaan valovoimaan ja myös siihen, että kun maanvetovoima alkaa vaikuttaa pitää lisätä samaa tahtia omaa vetovoimaa:) 

Yksi hyväksi koettu keino, jonka aloitin jo 40-vuotiaana, on leikata onnittelukorteista turhat vuosiluvut pois. Tätä voi kokeilla myös vanhempana ja se toimii ihan oikeasti.

NOSTALGISIN ja ehdottomasti KOMEIN huiputus kätkeytyy Uri Gellerin ulkomuodon alle. Hän väänteli hyvät perintöhopeat pilalle ja käänteli kellonviisarit sekopäisiin aikoihin, mutta muuta harmia en muista hänestä olleen. Ellei oteta huomioon, että lehmät jäivät ehkä lypsämättä kun naisihmiset kuolasivat television edessä ja alpakkalusikat katkeilivat kun kakarat yrittivät hinkata niitä poikki ja kun se ei onnistunut, oli pakko voimakeinoin vähän auttaa lusikkaa:)

Huijauksista PAHIMMAT liittyvät aina sotaan ja lääketieteeseen, minkä vuoksi ne usein kulkevatkin kauniisti käsikädessä. Sotateknologia hyödyntää  tehokkaasti lääketeollisuuden myrkkyjätteitä, joilla rahoitetaan uusia tutkimuksia ja kehitetään uusia turhia lääkkeitä. Kalliit rokotusohjelmat kulkevat todella hitaasti tautien perässä ja inhimillinen kärsimys on tällä sektorilla täysin tuntematon käsite, vaikka onkin erittäin todellinen. Me ymmärrämme kyllä sodan raadollisuuden, mutta emme näe kaupallisen lääketeollisuuden todella rumia kasvoja. Yök.


TURHIMMAT huijaukset kuuluvat urheiluun, politiikkaan ja pörssimaailmaan, joten niitä ei kannata edes käsitellä.  Sieltä ei saa kuin likaiset kädet ja pahanmielen. Veronkierto ja mahdollinen kuutamourakointi eivät sensijaan kuulu huijausmaailmaan ollenkaan, sillä jokaisen pienen ihmisen velvollisuuksiin ja perusoikeuksiin kuuluu käyttää aina vähän maalaisjärkeä:)

TYPERIN ja TAVANOMAISIN on MAAILMAN LOPPU-huijaus, joista yksi on taas kerran tulossa Tuomiopäivän muodossa vajaan kuukauden päästä  eli 21. päivä toukokuuta! Hurraa! Seuraava maailmanloppu tuleekin 21.12.2012 - vaihtoehtoisesti voit valita joko Tuomaanpäivän tai aatonaaton - jolloin mayojen kuuluisa 13. baktum päättyy ja siirrymme uuteen aikakauteen. Olen kieltämättä aika kyllästynyt tähän odotteluun, sillä elämäni aikana maailmanloppu on peruttu jo niin monta kertaa, että katu-uskottavuus alkaa jo pikkuhiljaa kärsiä. Nostradamuksen ennustama maailmanloppu oli kohdallani oikein hyvää ja onnellista aikaa, eikä Milleniumissakaan ollut isommasti vikaa, joten toivotan kaikille oikein mukavaa maailmanlopun odottelua! Pidä kuitenkin varasi, ettet joudu huijatuksi:)

Kuvassa Hieronymus Boschin Painajaismaisen syntistä fantasiaa, mikä joka naisen/miehen hyvään maailmanloppuun kuuluukin:)

Ja näin huijaavat linkit: KHÄ WOLFFAA (lisäys 13.3.2013.)

NOITA

Wendelin kalenterikuva

Oma pääsiäisaikani alkaa aina Palmusunnuntaista, johon mennessä jokainen itseään kunnioittava noita tarkistaa onko luuta kunnossa, varastettava kissa tiedossa ja pannunpöönät varmasti oikeaa merkkiä. Nämä nykylitkut kun suodatetaan lattialta lakaistuista pölystä ja roskista, joka on pelkää tiskivettä  Kyöpelivuoren brasialialaisen rakopöönävellin rinnalla:)

Pääsiäisen vietto määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa joskus 300-luvulla niin, että pääsiäinen on aina kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, ellei piinaviikolle sattunut Marian Ilmestyspäivää.  Nythän Marian päivä onkin viikonloppuna. Ajankohta perustuu ikivanhaan laskelmaan ja tietoon siitä että kun taivaallinen kuu syntyy 19 vuoden välein samana kuukaudenpäivänä (KULTAINEN KUU) niin myös aurinko sattuu samoille kuukauden ja viikonpäiville joka 28. vuosi, jolloin nämä luvut kertomalla saatiin suuri pääsiäiskierto, mikä tarkoittaa sitä että pääsiäinen on 532 vuoden kuluttua juuri samana päivänä kuin nyt:) Ohut mutu-tieto kultaisesta kuusta tarkistettiin Suomen kansan kalenterista vuodelta 2001.
Nyky pääsiäisemme on varsin kirjava kokoelma roomalaisten pakanallista uudenvuoden juhlaa, ortodoksiperinnettä, raamatullista kärsimyshistoriaa ja taikauskoisia tapoja. Juutalaisten Pesach-juhla, jota vietettiin Egyptin orjuudesta pääsemisen kunniaksi, on kristillisen pääsiäisemme pohjana.

Hiljaisen viikon historiallisia nimiä tämä noita kunnioittaa syvästi, jopa niin, että oppimani viikonpäivät ovat painuneet poltinmerkin tavoin syvälle sieluuni. Luterilaisen kirkon AHTISAARNAT kuuluvat pääsiäistä edeltävään viikkoon ja ne ovat iltaisin joko kirkossa tai rukoushuoneella. Ahti tulee latinan sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä ja keskiajalla se tarkoittikin juuri kärsimysnäytelmää tai sen osaa. Jeesuksen kärsimyshistoriastahan nämä iltakirkkotilaisuudet kertovat laulujen, Matteus-passion, saarnojen tai ristisaattojen muodossa.    

PALMUSUNNUNTAINA eli virposunnuntaina saapuvat pienet trullit kahvipannuineen ja värikkäine oksineen vanhan karjalaisen ortodoksiperinteen mukaisesti virpomaan. Tämäkin tapa juontaa alkunsa raamatusta, sillä aikoinaan ihmiset juhlivat Jeesuksen tuloa Jerusalemiin tervehtimällä häntä palmunoksin.  Pohjolassa palmunoksien tilalle ovat tulleet pajunkissat, joita äitini myös pajulampaiksi kutsui. Selkeä yhtymä näihin palmuihin ja tähän sunnuntaihin löytyy saksankielestä, jossa on Maikätzchen eli toukokuukissanen, mutta myöskin  palmkätzchen eli palmukissanen. Matkapuhelin aikakautena virpoloruista on tullut myös oikea rahasampo operaattoreille.

MALKAMAANANTAINA koottiin malka- eli tuohipuut tanhualta (eli pihalta). Raamatullisen aspektin tähän tuo Jeesuksen malkominen, syyttömän syyttely ja tikustelu, joka kuului oikeudenkäyntiin ja tutkintaan. Jonkun selitelmän mukaan malka olisi jopa kurkihirsi, mutta sillä tarkoitetaan kuitenkin puita, joita käytettiin tuohisen aluskatteen suojana ja tukena malkakatoissa.

TIKKUTIISTAINA vuoltiin onnea tuottavat sytykkeet, joita ehkä käytettiin myös pääsiäistulien virittämiseen. Tulen sytyttäminen kuivilla kiehisillä oli paljon helpompaa, sillä kullanarvoista paperiahan ei ollut käytössä, kuten ei aina tuohtakaan, koska sen hyötykäyttö mämmiropposissa, konteissa, torvissa etc oli nykyistä paljon isompaa. Nämä "tikut" saattoivat olla myös isompia puita, joista pystyttiin myöhemmin valmistamaan erilaisia tarve-esineitä esimerkiksi kauhoja tai kirveenvarsia jne.

KELLOKESKIVIIKKONA saivat kellokaslehmät heleästi soivan kaulanauhan kaulaansa, kun navetta oli viimeinkin  pitkän talven jälkeen vaihtumassa suviniittyihin tai metsälaitumiin.

KIIRASTORSTAINA ajettiin "kiira" eli  paha kartanolta pois. Tapoja oli monia ja yksi kuuluisimpia taitaa olla kelkanveto. Kelkalla tarkoitetaan tässä vanhanajan vesikelkkaa, johon mahdutettiin kaikenmaailman kilisevät ja kolisevat rautaromut aina sirpeistä ja puntareista lähtien. Koko komistus kruunattiin sitten palavalla tervaämpärillä, joka savusi kitkerästi kun naisihmiset kovalla metelillä kuljettivat kelkkaa ympäri kartanoa. Savolaiset taas, jotka ovat aina olleet paljon hullumpia kuin muut yhteensä, juoksivat lehmänkello kaulassaan huutaen ja kiertäen navettaa tai asuinrakennusta. Kyllähän siinä kiira sai kyytiä ja aivan varmasti se karkuun lähtikin, jos ei muuta. niin ihmisten hulluutta:) 

Saattaa olla, että nämä tavat jotenkin hassusti kuvaavat puhdistautumistapoja, jotka kuuluvat kiirastorstaihin, sillä ortodoksiperinteessä olevaa suitsutusta on alunperin käytetty pahojen hajujen ja demonien karkoittamiseen. Luterilaisessa kirkossa Pyhää ehtoollista taas edeltää puhdistautuminen katumuksen muodossa. Englannissa tämä päivä on Maundy Thursday ja Saksassa päivä tunnetaan nimellä Gründonnerstag ( eli vihreä torstai) joka tulee latinan Dies viridiumista eli vihreistä oksista. Ripittäytymisen jälkeen ihmisestä tulee jälleen Jeesus-viinipuun tuore oksa.

PITKÄPERJANTAINA oltiinkin sitten hipihiljaa pirtissä, eikä silloin saanut kylästellä, nauraa eikä laulaa, viheltelyistä tai muusta kevytmielisistä kotkotuksista nyt puhumattakaan. Jossakin päin Suomea tämä oli myös lasten yleinen piiskauspäivä, olipa sitten syytä tai ei. Myöskään ruokaa ei ollut lupa syödä ja jos syötiinkin, se oli hyvin vaatimatonta. Eikä ole kovinkaan pitkä aika siitä kun junat tai linja-autot eivät inahtaneetkaan pitkäperjantaina.

LANKALAUANTAINA talven aikaan kehrätyt langat pestiin ja laitettiin kuivumaan keväiseen auringon paisteeseen. Lauantai oli synkkyydestään huolimatta jo vähän rennompi verrattuna vaikkapa kiirastorstaihin tai ankaraan pitkäperjantaihin, sillä siihen liittyi  varovaista uskoa valon voittamiseen, vaikka pimeys olikin vielä suuri ja paha irti. Siihen auttoi kuitenkin ikiaikojen voimakas taika eli tuli, jolla noitia ja pahojahenkiä on häädetty kautta aikojen. Ehkä juuri tämän vuoksi pääsiäiskokkoperinne kukoistaa edelleenkin juuri Pohjanmaalla. Myös Ahvenanmaa kuului Ruotsin läheisyyden takia noitavainoalueisiin.

SUKKASUNNUNTAI oli nimensä mukaisesti hiljaista odottelua, mutta silti jo tulvillaan odotusta ja suurta juhlaa.

Pääsiäisaamuna tyttäret pesivät kasvonsa purovedellä niin, että pysyisivät virkkuina ja kauniskasvoisina koko kesän. Ja kun pimeys vaihtuu valoksi ja kuolema elämäksi nousee aurinkokin  tanssien taivaalle. Paastoaika päättyy. On PÄÄSIÄINEN. 

TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ eli pääsiäismaanantai sekoittuu usein merkitykseltään ylösnousemuspäivään eli sukkasunnuntaihin. Päivän kirkollinen teksti kertoo miten Magdalan Maria ja muut opetuslapset näkivät ensi kerran kuolleista nousseen Jeesuksen.  Päivä päättää riemullisesti hiljaisen viikon.

Tässä hurahti aika aivan käsistä, joten nyt on tulenpalava kiire etteivät kulmakarvat kärähdä. Onneksi minulla on kuitenkin uusi, hieno luuta entisen rikkimenneen tilalla ja pöönitkin ovat pannussa valmiina. Se kissan ryökäle vielä puuttuu, mutta äkkiäkös sen jostakin ohimennen varastaa:) 

Viime vuonna tytöt innostuivat vähän liikaa, joten meininki näytti välillä tältä, mutta ehkä se tänä vuonna on vähän rauhallisempaa:)

Kuva: Erkki Tanttu: Vuotuinen ajantieto