Lemmikit, luonto, historia, kirpputorilöydöt, kirjat, juhlapyhät, vuodenajat, noitavainot, sadut, perinteet, valokuvaus, Taina Marjasen tontut, noita-akat, jouluhullu kyökkipiika, juhannus, vappu, pääsiäinen, pyhäinpäivä, halloween, meri ja Pyhäjoki

torstai 4. marraskuuta 2010

KONTRASTIA

Olipa kerran pieni, villi satamakaupunki eräässä Blogistania-nimisessä maassa. Satamaan purjehti monta kertaa päivässä suuria tuoksuvia hedelmälaivoja, joiden raskaat lastit sekoittivat mukavasti sataman elämää. Niiden lisäksi satamassa oli myös pienempiä, hyvin arkisia hinausaluksia, jotka olivat tietenkin välttämätön paha meriliikenteen sujumiseksi. Öisin satamaan saapuivat usein isot, komeat, mustat tankkerit ja vaaralliset ja salakavalat sukellusveneet. 

Satamakaupungin iloinen ja letkeä elämä houkutteli paikalle kaikenmaailman rupusakkia, kulkureita ja monia muita onnenonkijoita. Yksi kurjimmistä oli mustiin pukeutunut onneton leski, joka vokotteli jokaista kohdalleen osuvaa miehenpuolikasta. Kun hän liikkui kaupungissa niin miehet vaihtoivat silkasta pelosta äkkiä kadun toiselle puolelle, joten eipä ollut mikään ihme, jos hänen oli vaikea löytää varteen otettavaa sulhaskandidaattia:) Tuotapa mustiin pukeutunut leski ei juuri surrut, sillä menneisyys painoi vielä lujasti harteita, minkä vuoksi hän aina vertaili mahdollisia ehdokkaita entiseen hurmaavaan mieheensä, särkien siten sydämen jos parikin, joita sai vahingossa pyydystettyä tappaviin ansalankoihinsa.

Hän oli kuitenkin varsin mitätön tekijä Susimetsässä rymyävään häijyyn otukseen verrattuna, joka viritteli päivät pitkät ansarautoja isojen susiparkojen pään menoksi. Kaikki tunsivat hänet myös tietyn värisestä ihokkaasta, jonka joku äidinisä oli ommellut hänelle joskus 100 vuotta sitten. Hän oli tunnettu myös skandaalinkäryisistä jutuista, joita hän avoimesti ja erittäin mielellään retosteli kaikelle kansalle:)

Blogistaniaa kaunistivat monet muutkin Eedelvaistytöt ja Violat, joista erikoisesti yksi erottui joukosta hillittömällä tanssitaudillaan. Taivaalla olevat Tulet ja itse sataman Myrskytuulikin ihastelivat monen muun tavoin Violan mieletöntä chaivausta ja joku saattoi jopa kadehtiakin mokomaa meininkiä:) Hämähäkkileskeä ei hetkauttanut pätkääkään nuorempien tai muuten viehättävämpien kukkien tai kyyhkysten nimiä kantavien naikkosten suosio, monensortin Helmiäkin sieltä löytyi Intiaanityttö-tanssivanveden lisäksi ja taisipa siellä olla yksi aikojen alusta viettelyksestä hyvin tunnettu hedelmäkin:)


Lisäksi Blogistaniassa asusteli paljon upeita täysi-ikäiseksi tulleita leidejä, joiden osaaminen, viisaus ja ulkoinen muoto päihittivät helpostikin pikkuruiset, leuhkat ja usein vähän ylimielisetkin ruusunnuput. Sieltä löytyi myös saluunakansaa viihdyttävä rempsakka Laululintunen ja useita vähintääkin kaksikielisiä Seireenejä, joiden kutsu oli monien merimiehien suloinen surma. Lievää levottomuutta aiheutti myös Repokalliolla ulvova yksinäinen, joka itsepintaisesti väitti kuuluvansa Lupusten sukuun:) Ja kuten saduissa aina asui linnoituksessa lievästi pahansuova, suhteellisen harmiton kaunis Syöjätär, joka oli höppänä siinä mielessä, että  hän haastoi riitaa vähän kaikkien kanssa, aivan toisin kuin meren äärellä oleskeleva lahjakas, arvonimistä huolta pitävä Madame Quu, joka halusi vetäytyä välillä syrjään turhasta hälinästä.    

Blogistania-maassa eleli myös monen sortin Gentlemanneja onnettomien Susihukkien lisäksi ja ne, mitä mustapukuinen leski ei ollut onagerillaan ampunut tai joita Susimetsän pahantahtoinen Olio ei ollut teilannut kuoliaaksi, olivat tietysti vapaata riistaa joka Ellille ja Santralle. Jäljelle jääneet muutamat harvat, kiivaasta ajojahdista laihtuneet yksilöt tai arat piileskelijät joutuivat usein koville kun niitä metsästävät nätit Satamaruusut innostuivat tappelemaan niistä. Monesti Ruususet kuitenkin vain kiltisti vaihtelivat  ja varastelivat niitä salaa toisiltaan. Miehillehän oli yksi lysti, kuka heitä milloinkin helli tai hoivasi, pääasia oli, että sai rauhassa ryypätä ja rellestää kun siltä tuntui ja mennä sitten kotiin, jossa odotti aina lämmin syli ja kylmennyt soppakattila tai sitten toisin päin:)


Musta Hämähäkkileski seisoi usein kalliolla ja katsoi kaihoten merelle ja odotti...

39 kommenttia:

  1. Hienoa Mustissisko. Tarpeellinen kontrasti. Ja elämä satamakaupungissa jatkuu?

    VastaaPoista
  2. Oi, että Mustis-sisko....tuo oli upeeta kerrontaa... Sait hymyn huulelle, täällä surun keskellä. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
  3. Voi vitsi.....tämä on hyvä Olet sinä aikamoinen tarinan kertoja.DDD

    VastaaPoista
  4. Mustahilkka, hyvä,hyvä!!!!!!!!

    VastaaPoista
  5. Hauska tarina..lisää tällaista;-)

    VastaaPoista
  6. Vanhanvetreät ajat mieleeni liukuu. Aitoja ylimaallisia satukertoelmia. Kaipasinkinkin.
    Olet sinäkin ! Jatkaisitkoskin ?

    VastaaPoista
  7. Enpä pysty paremmaksi pistämään...halavatun hauska juttu:)

    VastaaPoista
  8. Jännittävää .Satuhan alkaa, olipa kerran ..
    Toivottavasti jatkoa seuraa ?

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kiitos kaunis Teille Anna ja Petriina, Blogistanian satamakaupunki on aika yllättävä paikka ja hyviä nimiehdotuksia otetaan aina vastaan, yökyöpeli ihmeissään kaikista ihanista kommenteista:)

    VastaaPoista
  11. Sopevasti faktaa ja fiktiota samaan kuppiin ja hämmentäjäksi mustis ,niin tuleepa hyvä soppa,,,,

    VastaaPoista
  12. On hienoa jos tarinani lievitti suruasi ja toi jotakin iloa pimeääsi Kepa, tarina lienee vähän sinne päin ja aina pystyisi toki parempaan, mutta aika ja järki on rajallista:)

    VastaaPoista
  13. Marizan, sinä ladylike, mustis kiittää ja kumartaa.
    Anjuusa: Siinäpä varsinainen heitto? Mustahilkka sopinee siinä kuin pun.. äh, siis tarkoitin mustaleskikin:)

    VastaaPoista
  14. Nyt Sinä pahan heitit Helmi? Mitenkähän tuo olisi, alunperin en sitä ajatellut ollenkaan...

    VastaaPoista
  15. Satujako peequu, tämähän oli täyttä totta:) Pitänee nyt katsoa, mitä tämä höppänä täällä ennen pyhiä keksii?? Lisää tarinoita, niitä nyt ainakin..

    VastaaPoista
  16. Kiitos sisko, tarina on tehnyt silloin tehtävänsä kun joku nauraa, joku itkee tai joku kiukustuu ja niistä se nauru on ehdottomasti kaikkien paras:) Joskus harvoin ne saattavat olla kaikki jopa samassa paketissa...

    VastaaPoista
  17. Aivan varmasti jatkuvatkin Vikke, mutta sitä en tiedä jatkaisinko enää tätä tarinaa.. jos sitä jatkaa, se voi olla vahingoittaa enemmän kuin viihdyttää, koska ihmisellä on monesti taipumus kuvitella olevansa hauska pilkatessaan muita.

    VastaaPoista
  18. Jes Rip, totta ja tarua..Kiitän hienoista ja tarkkanäköisistä sanoistasi. Jos voit, niin ajattele kuitenkin että valjastin itseironian hyvään tarkoitukseen eli mieluummin siihen rauhaan kuin sotaan:)

    VastaaPoista
  19. Soppa on valmis jupeta, tervetuloa vain maistelemaan. No, ehkä siihen tuli vähän liikaa suolaa ja pippuria mutta muuten ihan ok?

    VastaaPoista
  20. pitää huuhella jos liian äkästä,,,,

    VastaaPoista
  21. Tämähän oli vielä kevyt soppa, pitäisko lisätä vähän chiliä vai tyydytäänkö tähän:)

    VastaaPoista
  22. Olihan tämä aika mukava tarina, saatan vaikka lapsenlapselle lukea , onkohan tässä ikäraja? ei kai, kun peppikin tekee lähes mitä vain. mustahilkka punaisen housuissa, jaa jaa, ironia on vaikea laji..jossain vaiheessa kun soppa kirkastetaan, on kai katsottava se toinenkin puoli. mutta kaikella on aikansa, sano pässi kun päätä leikattiin. kiitos, ei kommenttia minulle.. ei edes chiliä.

    VastaaPoista
  23. unohtui sanoa, että tuo kuvan väri on lumoava.

    eikä tuo likkakaan pahalta näytä.. tätä voi retostella. heitää herjaa?

    VastaaPoista
  24. Mustis, sä olet ihanan hassu. Tämä oli hauska tarina, josta löytyy joka kerta jotain uutta. Jatka, tähän jatkoa, pliis.

    VastaaPoista
  25. Lisää chiliä TT? Huh, taitaa tulla liian tulista? Mutta tulkoot nyt sitten:)

    VastaaPoista
  26. Aivan oikein catris, tyylilajina ironia ei ole helppoa verrattuna nyt vaikkapa parodiaan?

    Niin, kuva on kaunis ja tyttö odottelee siinä jotakin, mutta en kerro vielä mitä??

    VastaaPoista
  27. Tarina todellakin piilottelee eri juttuja Orvokki ja se oli alunperin tarkoitettu rauhanomaiseksi ja hauskaksi vastakohdaksi jollekin muulle ja tulevaisuus näyttää miten tarina etenee vai eteneekö ollenkaan?

    VastaaPoista
  28. Hieno tarina, Mustis.

    Herjaa: Sukellusvene ei saa koskaan kiiltää. Ei maalla (vrt Vesikko Suomenlinnassa) eikä merellä. U-botskin pitää olla aina mahdollisimman näkymätön, semmonen oikea harmaasusi.

    Faktaa: Mutta olihan tuo EK semmonen saapuvien ja lähtevien laivojen satama kaikkinen Kotkan Ruusuineen ja Irwinleukoineen. Hauskaakin siellä Blogistanian satamakaupungissa välillä pidettiin, eikä vähiten Sinun ansiosta.

    Perdo, suto-mies (sukellusveneentorjuja evp))

    VastaaPoista
  29. Mustis, olet todella LAHJAKAS kirjoittaja ja kirjoitat tosi hauskasti meistä kaikista!! Lisäksi Sinä taistelet omalla tavallasi Blogistanin olemassaolosta, aivan kuten minä omalla tavallani.... En muuten tiennyt, että Blogistan on maa, minulle se oli kaupunki (Blogi kaupungissa)... juttusi tuo vahvasti mieleen viime kesän ulkomaanmatkan: Pariisin Disneylandissa Karabian piraattien maailma oli ehdottomasti paras kokemus/elämys.

    VastaaPoista
  30. Täällä Blogistaniassahan ne suorastaan kimalsivat pedro, mutta ehkä se johtuikin siitä, että ne melkein kerjäsivät niitä torpedoja? (Arvasin että tästä kiillosta tulee vielä sanomista, mutta en epäillyt ollenkaan Sinua?)

    Kiitos on kokonaan minun puolellani, joten eiköhän jatketa hauskuutta edelleen?

    VastaaPoista
  31. Olen iloinen että tajusit juttuni kuten olin sen tarkoittanutkin Milena. Jos maa on Blogistania niin kaupunkihan voisi ollakin Etelä-Amerikkaa matkien joko Blogistan tai sitten Rio de Blogistan, vau!

    Siis se ihana Pariisi edelleenkin näkemättä (hävettää edes myöntää)joten olen kyllä ihan pihalla tästäkin elämyksestä?

    VastaaPoista
  32. Nyt vasta eksyin tänne sivullesi keskiyöllä kun uni ei tuu ja joka paikkaa kolottaa...kivutkin unohtui ja mikä nautinto oli lukea hyvällä huumorilla kirjoitettua tekstiäsi Mustis...FANTASTICO!!!

    VastaaPoista
  33. Kiitän omppu. Yöt ovat varsin viheliäisiä joskus meille itsekullekkin, itse olen oikea yökyöpeli myös täällä kun päivällä en muka aina ehdi? Kivutonta ja kaunista yötä sinne...

    VastaaPoista
  34. Kertomuksesi antaa joka lukukerralla jotain uutta. Siinä taitaa olla kätkettynä jotain magneettista sanomaa...mielenkiintoista! ;-D

    VastaaPoista
  35. No jaa omaan maailmaasi verrattuna taitaa olla aika vaisu tarina, tosin valo on täälläkin kyllä aika vähissä ja Sauronin valta lisääntyy...

    VastaaPoista
  36. Mitä tää mustis horisee? Parodia? Farssi siitä lopulta tuli!
    Kuten aina, syöjätär palaa aina tarkistamaan jäikö jotain nälkäiseen kitaan. Hyvä kun jatkoit tarinaa, satumaisen hyväntuulinen tyyli lähentelee syöjättären sielun maisemaa, ihmeellinen rauha on laskeutut kupoliinsa , on vetäytymässä karhunsa kanssa talvi unille. sai raahattua sentään blogisti maailman m ukaansa, joka korvaa sadat kaukomatkat. AAHH!

    VastaaPoista
  37. Voi katris sinun kanssasi..mustiksen horinoista ei aina kannata välittää, se miettii milloin Saturnusta ja milloin kuuta ja päähän on sillä umpiluuta, kuten varmaan tiedätkin.. hmm farssi oli kyllä nätisti sanottu ja toivokaamme että moni muukin mieltää sen niin:)

    VastaaPoista

TASSUNJÄLKI ja HAUKKUMINEN tähän - kiitos 💜